Moikka!

Katselin eilen aamulla peiliin ja ihan itsekin mietin että oho! Ompa kiva kun nyt jo selkeä, silmin nähtävä muutos kehonkoostumuksessa, vaikka olen pysynyt treenirytmissäni alkukesän landeilujen jälkeen vain alle kuukauden verran. Vasta nyt sellainen tasainen nestepöhö jatkuvasta alkuvuoden matkustamisesta, epäsäännöllisestä rytmistä ja aikaeroista alkaa pikkuhiljaa katoamaan ja olo kevenemään.

Perjantaina törmäsin aina niin pirtsakkaan Eeviin salilla ja Eevi multa kyseli, että tulenko syksyllä vai keväällä kisaamaan.  Mulla ei ollut oikeen mitään vastausta. Olen tällä viikolla käynyt 6 x aamuaerobisella , 3 x salilla ja tehnyt 3 HIIT treeniä, tuohon päälle vielä muutama sali niin lukujärjestys näyttäisi varttia vaille kisakaudelta. Ainoa ero vaan, että mä saan tankata kun musta tuntuu että kroppa väsyy ja mulla ei ole pakko tehdä mitään.

Treenaaminen ei ole vuosiin tuntunut näin hyvältä, viimeisen kuukauden aikana yksikään aamuaerobinen ei ole tuntunut vaikealta tai raskaalta enkä mä oikeastaan ole edes ajatellut koko hommaa sen enempää. Kunhan vaan menen ja nautin reippaasta sekä energiaa antavasta aamunavauksesta.  On aivan eri fiilis mennä esimerkiksi palaveriin, kun on käynyt jo käynnistämässä aivot ennen tapaamista.

13886339_10153788542250794_3567709872633788803_n

Kaikki tuntuu niin luontevalta treenien suhteen tällä hetkellä. Torstaina pidin välipäivän salista, koska nukuin hieman huonosti ja tuntui siltä ja perjantaina tein kolme treeniä, koska tuntui siltä. Ei ole mitään sääntöjä tai stressiä tekemisestä, ainoastaan rakkaus lajia kohtaan sekä tietenkin halu olla parempi ja hyvässä kunnossa. Mulla on nyt niin mahtava rauha mun tekemisissä ja mä musta tuntuu, että oon löytänyt vasta nyt viime syksyn hermostollisen ylikunnon jälkeen kunnolla rakkauden takaisin treenaamista kohtaan. Vähän kuin olisi saanut osan itsestään takaisin. Mä olen kokoajan tiennyt miten hyvältä sen kuuluisi tuntea ja etsinyt sitä tunnetta takaisin. Väkisin se ei tule.

Toisinkuin viime Syksynä sekä loppuvuodesta, nyt taas saan treenistä paljon enemmän kuin mitä annan. Muistan miten väsynyt olin ja miten paljon jouduin tsemppaamaan sekä psyykkaamaan itseäni, että jaksoin lähteä kävelemään aamulla, kun ennen olisin juossut 5km ja tehnyt kuntopiirin kylkeen reilussa puolessa tunnissa ilman ongelmaa.

Joskus sitä vain väsyy ja nyt kun tällaisen on kokenut ja käynyt läpi, niin osaa todella arvostaa sitä, kun liikkuminen ja treenaaminen tuntuu ihan hemmetin hyvältä. Mulle tuli tänään perjantaina kylmät väreet salilla, kun huomasin että jaksan taas vetää treenejä ”vanhaan tapaan” ja suorituskykyni palautuu ihan huikeaa tahtia.

IMG_2777

No, ettei mennyt liian täydellisesti viikko niin lähdinpähän kerrankin festareille mun spiritanimal Rosa-Maria Ryydin kanssa. Helsingissä järjestettiin Weekend festarit ja jälleen kerran kävin pitkän taistelun itseni kanssa siitä, menenkö vai en. Alkuviikosta lupailin jo innoissani että tottakai tulen, Jussi juonsi tapahtuman ja paikalla oli ihan hirveesti tuttuja ja frendejä. Mitä lähemmäs festaripäiviä tultiin, sitä enemmän aloin taas himoimaan kotona vellomista netflixin parissa.

Perjantain onnistuin jo feidaamaan, mutta lauantaina omien ajatusten kanssa vellomisen jälkeen pakotin itseni lähtemään, Ajattelin että ihan sama, pääsen sieltä heti kotiin jos haluan ja siellä on varmasti ihan huippu hauskaa! Ja niinhän meillä olikin. Musiikki ei ollut yhtään mun juttu, mutta meillä oli Rosan kanssa super hauskaa ja jatkettiin iltaa vielä teatteriin hyvällä jengillä. Siellä joinkin loppuillan vettä, eikä tänään ole ollut yhtään niin paha mitä pelkästin. Tosin kroppa on super nesteinen, väsyttää ihan hirveesti ja kauhee rasvaisen ruoan himo jatkuvasti, mutta oon yrittänyt pysyä vahvana, nukkunut koko päivän ja huomenna aamulla en anna itselleni armoa, vaan lenkille on mentävä. 😀

fiilis nyt.

fiilis nyt.

Suoraan sanoen mua kyllä harmittaa että mä join eilen, mutta toisaalta, mulla on niin hirveä taipumus ”suorittamiseen”, että jotkut makkaraperunat, kebab tai pizza tähän loppuun olis varmaan tehnyt mullekkin välillä ihan hyvää, niin ei mene kaikki niin vakavaksi aina. 😀

 


Elän tällä hetkellä aikaa, kun mulla ei ole melkein neljään vuoteen ensimmäistä kertaa omaa valmentajaa. Mulle on tullut muutamia valmennus- ja tiimi ehdotuksia, mutta koen tällä hetkellä, että viime syksyn loppuun palamisen jälkeen on tärkeää, että löydän tien ja rytmin treenaamiseen ensin itse, ennenkuin sekoitan valmentajaa kuvioihin. Nyt on tärkeä kuunnella omia tuntemuksia ja mennä sen mukaan.

Muuten mulla aivan varmasti olisi valmentaja. On paljon helpompi toimia, kun on joku jolle on ikäänkuin tilivelvollinen ja jonka ohjelmia on luvannut noudattaa. Se on vastuun jakamista ja tiimityötä; kunhan vain teet mitä on sovittu ja luotat valmentajaasi. Ei tarvitse itse laskeskella kaloreita, makroja tai treenien määrää. Sun tehtävä on noudattaa ja olla luottamuksen arvoinen.

IMG_0349

Mä itse rakastan valmentaa. Mulla on tällä hetkellä muutamia tyttöjä etävalmennuksessa ja heidän kehittyminen saa mutkin innostumaan tämän lajin hienoudesta aina uudestaan ja uudestaan. Viime viikolla uusi valmennettavani kertoi iloisia uutisia, ei pelkästään -3kg painonpudotuksesta 1,5 viikossa, vaan henkisestä hyvinvoinnista ja energisyydestä. Isoin ongelmamme oli ratkaista, miten hän jaksaisi syödä kaikki ruokavalion ruoat. Tällainen palaute saa aina onnistuneen olon ja suurimman kiitoksen työstäni.

Olen ennenkin kertonut, että mä en valmennuksissani käytä VHH dieettiä tai kituuta ketään. Myöskään meidän fitnet.fi sivuston valmennuksissa ei yhdessäkään mennä pika-super-nälkä dieetti meininkeihin, vaan ruokapuolessa panostetaan monipuolisiin, terveellisiin ja ravitseviin ruoka-aineisiin ja energiat otetaan hiilihydraateista. Ihmiset huomaavat vasta ruokapäiväkirjaa pitäessä, etteivät ne laadukkaat hiilihydraatit ketään lihota, vaan se ylenpaattinen, jatkuva napostelu ja ohi syöminen.

Asiakkaat ovat usein käyneet monia valmennuksia läpi ja olen vuosien varrella laittanut merkille, että varmasti yleisin toive ruokavalioissa on, ettei tarvitsisi joka päivä syödä samaa ruokaa eikä varsinkaan litroittain maitorahkaa. Ellei joku erikseen halua, ei mun tekemissä ruokavalioissa ole maitorahkaa, enkä koskaan tuki asiakasta maitotuotteilla tai turhilla lisäravinteilla, sillä olen itse joskus tietämättömänä ”vanhanliiton bodarin” valmennettavana tukkinut itseni rahkalla ja proteiinilla niin pahasti, että kehoni meni aivan tukkoon. Muistan kun siirryin Akin valmennettavaksi ja hän naureskeli, että minua oltiin syötetty kuin bodaria. 😀 Sillon ei naurattanut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmentamisessa on selkeästi otettu askelia eteenpäin viimeisinä vuosina. Vielä minun astuessani fitness maailmaan, kuului lähes jokaisen ruokavalioon maitorahka, raejuusto ja mehukeitto. Uskallankin väittää, että vaikka kukaan ei halua vanhanliiton gurujen ja bodareiden varpaille astua, niin myös meissä nuoremmissa valmentajissa on potentiaalia ja uutta tietoa, sekä järkevyyttä tavoissamme valmentaa. Ja puhun nyt tavallisista ihmisistä. Uskaltaisinko sanoa niin, että pieni brutaalisuus väistyy ja järkevyys astuu kehiin. Ihmisillä on enemmän tietoa siitä, että pitkäjänteisyyttä vaaditaan tavotteiden saavuttamiseksi ja ylikunto sekä sen seuraukset eivät ole urbaanilegendaa. Monet tarinat ylisuorittamisista ja loppuun palamisista sekä syömishäiriöistä ja naisten hormonaalisista ongelmista ovat levinneet median kautta ihmusten korviin ja sen positiivisena seurauksena olen huomannut, että asiakkaat kaipaavatkin pikadieetin sijaan kestävää elämäntapamuutosta, mikä on ainoastaan mahtava asia tällä alalla! Jokaisesta on helppo ritistää kiloja hetkessä ylitreenaamisella ja niukalla ruokavaliolla yhdistettynä, mutta se miten kestäviä tulokset ovat ja mitä dieetin jälkeen seuraa, ovat asia erikseen.

13754286_10153759610235794_5626270621671834969_n

Tsemppiä kaikille uuteen viikkoon! <3  Ja muuten, jos joku haluaa nähdä mun treeneistä ja arjesta enemmän, niin seuratkaa mua snapchatissa: Lindamanuella ! Siellä on paljon enemmän mun arkista fitness hömppää ja treenimeininkiä, kuin missään muualla. 🙂

 

 


Kuinka moni ymmärtää mitä eroa on painonpudotuksella aka. laihtumisella ja rasvanpoltolla/kehonkoostumuksen muuttamisella? Törmäsin seuraavaan kuvaan netissä ja musta se oli aivan loistava havainnollistaja näiden kahden täysin eri asian välille.

kuva: https://www.fitneass.com/weight-loss-and-fat-loss/

kuva: https://www.fitneass.com/weight-loss-and-fat-loss/

Kummassakaan ei sinänsä ole mitään väärää. Joku haluaa olla mahdollisimman pieni sekä välttää muodokasta tai lihaksikasta kroppaa. Jos kuitenkin toivoo mahdollisimman pientä rasvaprosenttia ja kiinteämpää kehonkoostumusta (enemmän lihasta>vähemmän rasvaa) tulee treenin ja ruokailun olla erilaista pelkkään painonpudotukseen verrattuna.

Painonpudotus on maailman yksinkertaisinta. Senkuin syöt vain hyvin kevyesti, tietenkin kulutuksesi alle, treenaat paljon kaloreita kuluttavia lajeja kuten juoksua, uintia, spinningiä, pyöräilyä, crosstraineria ja juot paljon vettä… Olen itse joskus aikoinani pudottanut pelkkää juoksua harrastaen ja porkkanoita syöden yli 20 kiloa puolessa vuodessa. Tosin rasvaprosenttini taisi olla lopussa aivan yhtä korkea kuin ”dieettini” alussakin ja nuppi meinasi seota sen hyvin kireän tunnelman myötä, joka syömättömyydestä seurasi.

Kun taas halutaan muuttaa kehonkoostumusta ja polttaa rasvaa, tulee ruokavalion, levon ja treenin olla balanssissa. Treeni vaatii painoharjoittelun ohella myös intensiivistä treeniä, kuten kuntopiirejä, HIIT treenejä ja muutamia aerobisia viikkoon. Ruokavaliossa tulee suosia hyviä rasvoja, laadukkaita proteiineja ja hiilihydraatteja. Treenikierto on myös tärkeä, koska liian rasittunut keho kerää helposti nesteitä eikä pääse palautumisongelmien vuoksi myöskään kehittymään, kun taas liian löysä treenaaminen ei välttämättä täsmää ruokavalion tarpeisiin. Laatu on kuitenkin aina määrää tärkeämpi, vaikka säännöllisyys onkin kehittymisen perusta. Tähän on usein hyvä palkata osaava valmentaja avuksi, jos oma tietotaito ei riitä tai olet epävarma treenien tai/ja ruokien sopivasta suhteesta. Se että ihmisen tulisi kärsiä nälästä ja olla syömättä on aivan väärä lähtökohta rasvanpoltolle tai kun lähdetään muokkaamaan kehonkoostumusta. Ruokavalion tulee olla rasvapolttoa tukevaa, mutta myös samalla antaa lihaksille ja elimistölle kaikki tarvittava palautumista ja kehitystä varten.

Muistakaahan aina ensin miettiä mitä itse haluat ja mikä sun tavoite on? Onko se yksinkertaista painonpudotusta, vai kehonkoostumuksen muokkaamista ja vasta sen mukaan laatia suunnitelmat treenien, ruokavalion ja levon ympärille.

Mä itse olen ehdottomasti tuon rasvanpolton ja kehonkoostumuksen puolella. Toki rakastan treenata kehoani ja kehittää omaa suorituskykyäni niin salilla, kuin myös lenkkipolullakin. Tavoite onkin, että kehoni olisi mahdollisimman toimintakykyinen, ketterä, vahva ja räjähtävä.

Mitä hyötyä ylipäätään lihaksikkaasta kehosta on?

  • Lihakset sopivassa määrässä parantavat suorituskykyä, kuten ketteryyttä, räjähtävyyttä ja kestävyyttä. Jaksat arkea paremmin ja hoidat vikkelätkin asiat iisimmin!
  • Lihasmassa lisää kehon energiankulutusta, joten poltat levossakin enemmän rasvaa ja saat syödä enemmän lihoamatta 😉
  • Lihasmassalla pystyt vaikuttamaan fysiikkaasi: pystyt muokkaamaan kehoasi haluamaasi suuntaan kuten treenaamalla pyöreämmät pakarat ja kiinteämmän vatsan
  • Pääset eroon ikuisesta kiusankappaleesta, eli puntarista. Painoindeksit ja puntarit voi unohtaa siinä vaiheessa, kun lihasta rupeaa olemaan kehossa. Ne ovat tietenkin suuntaa antavia välineitä ja hyviä työkaluja tietyssä määrin, mutta puntarin luku on kehonmuokkaamisessa turhempi fakta kuin peilikuva. Voit olla 10 kiloa painavampi kuin se laiha kaverisi, mutta omistaa kuitenkin huimasti matalamman rasvaprosentin ja kiinteämmän kropan kuin hän.

Mitä haittaa lihaksikkaasta kehosta on?

  • Todella harvat farkut tulevat todennäköisesti istumaan sun päällä. Joko ne ei mene reisistä tai ne roikkuvat vyötäröltä, jos menevät reisistä. Onneksi on jooga pantsit ja stretch housut 😀
  • Joudut jatkuvasti vastaamaan kysymykseen ”paljoko nousee penkistä???” vaikka et edes tekisi penkkiä.
  • Thats it I guess.

 


Mä oon aina rakastanut juosta sateessa. Tänään oli taas niitä täydellisiä juoksupäiviä, kun satoi kaatamalla, mutta ilma oli lämmin. Sade tuo niin makeen moodin tekemiseen ja varsinkin, jos juoksee jossain metsäisessä maisemassa. Sateen mukana tulee myös todella raikas ilma, jossa on hyvä juosta jaksamisenkin kannalta.

13516478_10153711617350794_5241552913550161945_n

Mietiskelin juostessani viimevuoden kesää, kun uupumuksen vuoksi lähes jokainen lenkki alkoi aina kunnon pinnistelyllä ja koko lenkki oli puhdasta suorittamista, samoin kuin salitreenitkin. Mun oli pakko tehdä lenkki ja jokaisen lenkin päätteeksi tuskastelin sitä, että miten jaksan seuraavan päivän lenkin.

Tähän väliin uusille lukijoille tai muistin virkistykseksi voitte lukea täältä, miksi jalka painoi viime kisakaudella niin paljon.

Juokseminen, salitreenaaminen ja urheilu ylipäätään on ollut aina mulle yksi päivän kohokohtia ja mä rakastan treenaamista. Kuitenkin viime vuonna siitä alkoi tulemaan yhtäkkiä asia joka loi mulle stressiä, joka tuntui lähes vastenmieliseltä asialta ja joka oli mulle asia, joka vaan oli pakko tehdä ja suorittaa pois alta. Urheilun ja liikkumisen ei missään nimessä kuuluisi tuntua siltä. Tosin taas päästään siihen faktaan, ettei kilpaurheilu aina ole pelkkää hattaraa. On kuitenkin eriasia, jos joskus käy läpi paskoja päiviä ja sinne treeneihin on pakko raahautua, kuin että se tuntuu puoli vuotta pelkältä kauhulta ja ottaa enemmän kuin antaa.

13590451_10153711617335794_6668841153068262206_n

Oli jotenkin aika siisti ja vapauttava tunne havahtua siihen, että mäpäs olen täällä lenkillä koska mä haluan, en koska mun on pakko. Ja mä ihan oikeesti nautin tästä ja aijon huomenna tulla uudestaan. Mä en tee tätä kenenkään muun vuoksi, kuin itseni. Ja mä saan tästä enemmän kuin tää ottaa. Itseasiassa se ei ota multa mitään.

Tällaiset asiat ja ajatukset luo ainakin mulle sitä toivoa siitä, että alan pikku hiljaa olemaan taas kunnossa ja voin jopa alkaa harkitsemaan uudelleen kisaamista. Tosin niinkuin olen ennenkin kirjoittanut, en tiedä koska mulla on seuraavaksi sellainen elämäntilanne, että olisi realistisesti aikaa kisaamiseen. Mulla on kaksi yritystä sekä kolmas tekeillä, mun suunnitelmat näyttää niin pitkälle kuin pystyn katsomaan ihan äärettömän uuvuttavilta, stressaavilta ja kiireisiltä. Liikunta ja treenaaminen on mulle tällä hetkellä asia josta mä saan energiaa jaksamiseen, enkä halua tehdä siitä taas yhtä stressaamisen aihetta. Olen välillä unelmoinut siitä, että kisaisin ensivuonna, mutta mahdollisuudet työrintamalla menevät kyllä tällä hetkellä kisaamisen edelle.

Haluan kuitenkin pysyä kunnossa, sillä se on mulle tärkeä asia. Tuntuu siltä että tässä on menty vähän liiankin rennosti kesän alku ja mua on alkanut ihan suoraan sanoen ällöttämään tämä rentoilu treenien suhteen, joten haluankin nyt jotain uutta haastetta arkeen. Vaikka elänkin todella terveellisesti ja mä ihan viihdynkin mun kehossa tällä hetkellä, niin haluan ottaa muutaman kuukauden tehoremontin ja vetäistä kesän aikana välidieetin. Mun mielestä kesä on parasta aikaa dieetata, treenata ja haastaa itseään treenin suhteen, sillä missä vain voi treenata, valo ja aurinko antaa energiaa ja ulkona on kiva puuhata. Varsinkin, jos yöelämä ja terassi siiderit ei oo se oma juttu. Luulen myös, että tottumuksesta kaipaan kesäisin jonkinlaista kisakautta muistuttavaa meininkiä. Nyt siis rokki soimaan ja koska kalenteri näyttää siltä, että olen ainakin seuraavat 2kk samassa maassa, niin mikäs sen parempaa kuin käyttää tasainen arki hyväksi ja ottaa pieni remontti omaan kroppaan! Aijon kertoa teille fiiliksiä ja meininkiä dieetistä tässä muutaman kuukauden aikana! 🙂

Jos jokin muukin haluaa haastaa itseään, niin multa saa tilattua henkilökohtaisesti räätälöityjä treeni-ja ruokavalio ohjelmia linda.manuella@fitnet.fi osoitteesta, sekä fitnet.fi sivulta löytyy tehokkaita 6-viikon valmennuksia super edullisesti! Sieltä löytyy pelkkiä ruokavalioitakin, jos treenit on jo kunnossa ja ihan uutena juttuna voi myös ostaa pelkän jäsenyyden sivustolle, jolloin saa käyttöönsä satojen liikkeiden super laadukkaan liikepankin, josta voi varmistaa miten liikkeet tehdään oikein ja mahdollisimman tehokkaasti!

 

 


*sisältää mainoslinkin.

Fitness on pauhannut nyt kovaa noin 3-4 vuotta, joista muutaman vuoden kovempaa mediassa. Yhdessä vaiheessa sitä oli niin paljon kaikkialla, että ihmiset voivat pahoin kuullessaan sanan fitness ja kannattajat sekä vastustajat jakautuivat todella radikaalisti kahtiin. Mua itseäni ei henkilökohtaisesti ole buumi häirinnyt. Musta on mahtavaa että ihmiset kiinnostuvat terveellisistä elämäntavoista sekä liikkumisesta, mutta tietenkin tällaisissa tapauksissa mennään helposti ääripäästä toiseen; sohvalta salille, sen sijaan että keskityttäisiin opettelemaan itselle paras muoto liikunnan ja ruokavalion suhteen. Liikunta ja hyvinvointi on ollut mun omassa elämässäni nyt 7 vuotta todella läsnä ja se näkyy arjessani joka päivä; niin pienissäkin valinnoissa, kuin niissä isoissakin. Itsestäni huolehtiminen on mulle niin tärkeä ja itsestäänselvä asia, ettei mun tarvitse enää edes ajatella, vaan valinnat ja teot tulevat tavasta elää.

13533128_10153700770300794_7709415492166496756_n

Voin olla väärässä, mutta olenko ainoa, joka aistii yhteiskunnassa ns. terveemmän, naiselle luontaisempaan kehonkoostumukseen päin myöntymistä sen rasvattoman fitness kropan sijaan? Enää ei bikinifitness olekaan se uusi juttu, vaan nyt mimmit twerkkaavat pyllyt hyllyen ja muodokkaat, vahvat naiset jyräävät mediassa. Selluliitti on ihan ok ja rasva pepussa seksikästä.

Vaikka fitness on mun juttu, niin mua ei missään nimessä kiinnosta olla kisakokoa ympäri vuoden, vaan rakastan myös syödä joskus mitä nyt ikinä haluankaan, tietenkin niin, että muuten arjesta 80% elän terveellisesti. Mulla on ollut tämä elämäntyyli niin monta vuotta jo päällä, että ajattelemattakin valitsen aina terveellisemmän vaihtoehdon, käytän hyväksi hyötyliikuntamahdollisuudet, juon paljon vettä sekä treenaan koska rakastan treenaamista.

Mun mielestä olisikin mahtavaa jos fitness hype hellittäisi, sillä on aivan typerää olettaa, että kaikki kävisivät vain salilla ja olisivat rasvattomia, kuivan kesän oravia. Mun oma laji oli ennen buumia ja tulee aina olemaan fitness tyyppinen treenaus,mutta olisi aivan absurdia jos me kaikki olisimme samanlaisia.

13438847_10153700770365794_6080470411068621915_n

Fitness lajina ja elämäntapana ei muutenkaan missään nimessä tarkoita pelkästään alle 10% rasvaprosenttia, vaan tapaa elää. Fitness kilpaurheiluna ja lavakunto ovat asia erikseen. Tiedän monia ihmisiä jotka eivät kisaa, mutta elävät ns. fitness elämäntyyliä. Nämä henkilöt, varsinkin naiset, ovat usein vieläpä paljon paremmassa kunnossa ja taspainoisempia terveytensä kanssa, sillä he eivät sörki hormoonitoimintaansa jatkuvasti tai vie kehoaan äärirajoille, joka vaatii aina vähintään puolen vuoden palautumisen, jos sekään riittää. Sen aikana on lähes turhaa haaveilla suuresta kehityksestä, kun kroppa tarvitsee kaiken energian palautumiseen.

13521947_10153700770310794_3734071719588291844_n

Toivottavasti jossain vaiheessa kaikenlaiset buumit loppuisivat kokonaan ja ihmiset voisivat rauhassa olla mitä ikinä haluavatkaan, harrastaa mitä haluavat, syödä sitä mikä itselle sopii parhaiten ja oppia etsimään se oma juttu sekä tasapaino kaikessa. Sitä ei valitettavasti koskaan tule tapahtumaan, sillä aina tulee uusia villityksiä, mutta musta tuntuu, että tällä hetkellä ollaan menossa parempaan suuntaan ja ihmiset vihdoinkin alkavat ymmärtämään, oppimaan sekä arvostamaan enemmän henkistä hyvinvointia sekä tasapainoisuutta elämässä. En tiedä johtuuko se tiedon lisääntymisestä, sillä nykyään on niin paljon tiedonlähteitä sekä esimerkkejä joihin samaistua. Sosiaalinen media on saanut mm. julkisuuden henkilöt avaamaan elämäänsä lähempää, ihmiset kertovat jatkuvasti yhä avoimemmin itsestään ja toivotaan, että kohta jokaiselle on itsestäänselvää se, ettei vatsalihakset tuo sitä onnea yhtään enempää kuin se hampurilainenkaan; terve ja hyvinvoiva mieli sekä keho tuo.

Ihanaa viikkoa kaikille <3