03 loka Millainen suhtautuminen mulla on ruokaan?

*Yhteistyössä Leader

Millainen suhtautuminen mulla on ruokaan?

No ai millanen? Jos mä en harrastais liikuntaa, olisin todennäköisesti aika isohko. Siihen nähden miten paljon ja millä tehoilla treenaan, olisin varmasti todella hoikassa kunnossa, ELLEN rakastaisi syödä. Ja paljon.

Rosa sanoi mulle eilen että ”sä käyt kyllä joka päivä kaupassa!”. Pakko käydä, kun syö kuin hevonen! Mulla menee päivässä helposti vähintään 1,5 kerää jäävuorisalaattia, pari kurkkua, rasiallinen minitomaatteja,avokado, pussi tai kaks porkkanoita, 4-6 kananmunaa ( max 2 kokonaista, loput valkuaisina puuron tai munakkaan mukana), 100g kanaa, toinen 100g yleensä kalaa, herneitä, maissia, paprikaa. Käytän munakkaassa paljon mummun puutarhasta poimittua pinaattia, tilliä, herneitä, persiljaa. Lisäksi luomu marjoja suoraan metsästä puolukoiden, mustikoiden sekä pensasmarjojen kuten viinimarjojen muodossa. Mulla on myös tyrniä, vadelmia ja mansikoita kaapit täynnä. Kaiken tän kukkuraksi multa löytyy ruoan seasta usein ananasta, fetaa, riisikakkuja tai riisiä. Omenoita ei saa unohtaa. Tänään kaupasta lähti mukaan myös parsakaalia sekä erilaisia juureksia ja vihanneksia, joista aijon huomenna tehdä uunijuureksia. Aamulla menee tietenkin usein puuro tai munakas. Jos uni ei meinaa tulla vedän iltapalaksi usein puuron. Joka pääaterialla (1-3xpäivässä) on mukana reippaasti oliiviöljyä. Veikkaan, että kaloreita sataa vajaan pari tonnia aika helposti päivässä, hyvin hh ja rasva painoitteisesti.

Mun duuni ei oo kovinkaan fyysistä, lähinnä kuvauspäivät ovat raskaita. Muuten asiat hoituu koneelta pääsääntöisesti, joten jos en treenaisi , on kulutukseni aivan liian pieni syömisiini nähden. Annoskooni ovat aika hillittömiä naiselle ja niissä pitäisikin vähän tsempata, etten aina olisi ihan pallona ruokailun jälkeen.

17-20 vuotiaana saatoin olla helposti pitkiäkin aikoja syömättä. Söin päivässä muutaman kerran ja sillonkin ruoka oli muutaman raaka-aineen salaatti tai maitorahka. Nykyään mä oon 3 tunnin välein aivan kuppi nurin, jos ei saa ruokaa. Voin fyysisesti aivan järkyttävän huonosti, jos mun keho ei saa tarpeeksi hiilihydraatteja, kun ennen elin monta vuotta pelkän hedelmistä ja vihanneksista tulevan hiilarin voimalla. Eilen en kerinnyt syömään kunnolla ja Rosalla ollessani luulin jo tulevani kipeeksi, vaikka todellisuudessa huono olo johtui syömättömyydestä.

Olihan mun kehonkoostumuskin aika eri luokkaa vuosia sitten. Ei paljoon erottunut lihakset, sillä ne oltiin hajotettu ravinnoksi jo aikoja sitten. Jatkuvasti vedettiin sellasella säästöliekillä, että  tuskin elimistössä tapahtui mitään, ellei ollut aivan pakko.

Miten se näkyi suorituskyvyssä ja jaksamisessa? Aika räikeesti. Ilman lihasmassaa tai energiaa ei kauheen merkittäviä suorituksia tehdä. Toki sä voit aina vetää sisulla ittes märäksi rätiks crosstrainerilla, mutta minkäänlaisia voimaa, räjähtävyyttä tai lihasmassaa vaativia suorituksia ei todellakaan tehty.

Arki oli aika selviytymistä. Kaikkeen toki tottuu, eikä siihen välttämättä osaa edes reagoida. Myös keho sopeutuu hiilarittomaan ja niukkaan ravintoon > alentamalla aineenvaihduntaa ja menemällä säästöliekkiin.Sitten ihmetellään miksi ei rasva pala tai mitään muutakaan kehitystä tapahdu, vaikka ei syödä mitään ja treenataan hulluna.

Ja ei, enhän mä vieläkään ole siellä missä toivottavasti joskus ollaan, mutta pitkälle on tultu. Miten helposti sitä sokeutuukaan omaan suorituskykyyn ja kehoon, koska aina löytyy joku joka on kovemmassa kunnossa ja parempi. Siksi on hyvin tärkeää keskittyä siihen omaan tekemiseen ja matkaan kohti parempaa minää.

Olen kyllä niin onnellinen siitä, että en enää pelkää ruokaa. Vielä 4 vuotta sitten se oli mun pahin vihollinen. Laskin jokaisen suupalan ja ruoka pyöritti mun elämää. Nykyään mua huolestuttaa se, että ehdinkö syömään tarpeeksi. Sen jälkeen kun on kerran ryssinyt oman aineenvaihduntansa ja joutunut sitä korjailemaan, on kyllä enemmän paniikissa siitä, ettei vain syömällä epäsäännöllisesti ja liian vähän ryssi sitä uudestaan. Ei ole kovin siistiä elää maitorahkalla, treenata hulluna ja silti lihota jos kalorinsaanti lähenee vaikkapa tuhatta päivää kohti.

Ravinto on mulle aina se, josta pyrin ensisijaisesti saamaan kaiken tarvittavan elimistölleni, mutta jotta palautuminen olisi nopeampaa ja treenaaminen tehokkaampaa, käytän lisäravinteista aminohappoja, kovien jalkatreenien jälkeen wheytä sekä joskus hyvin raskaiden, isojen lihasten (jalat/selkä) treeneissä myös vitargoa. Lisäksi käytän magnesiumia, sinkkiä, monivitamiineja & kalaöljykapseleita. Myös olon mukaan napsin d-c vitamiineja.

Joko olet jo muuten muistanut osallistua LEADERin unelmatreeni kuvakilpailuun instagramissa? Jos et, niin vielä kerkeää! Palkintona pääset kaverisi kanssa mun tai UFC ottelijan Makwanin vetämiin treeneihin sekä lisäksi voitat puoleksi vuodeksi itsellesi lisäravinteet!

Kilpailun tarkemmat ohjeet & säännöt löydät osoitteesta www.leader.fi