Mulla on otsikon mukainen aihe noussut viikon sisällä jopa kolmesti ajankohtaiseksi, joten ajattelin kirjoitella hieman aiheesta; ujo vaikö huonokäytöksinen?

Olin ystäväni kanssa eräällä studiolla kuvauksissa viimeviikolla. Studioon asteli nainen, jolle esittäydyimme ja jonka kanssa löysimme heti yhteisen puheenaiheen. Hän kuitenkin hyvin töykeästi teki selväksi, ettei meidän asia kiinnosta tippaakaan, sillä hänellä oli oma mielipide asiaan, josta ei keskustella. Valitettavasti en voi enempää avata aihepiiriä tai asiaa kuvauksiin liittyvän vaitiolovelvollisuuden vuoksi, mutta tilanteesta jäi todella tökerö fiilis.

Kuitenkin jälkeenpäin tapasimme naisen uudelleen ja hän olikin yhtäkkiä kuin eri ihminen jonka tapasimme aikasemmin. Ymmärsimme, että käyttäytyminen johtui ujoudesta sekä jännityksestä, eikä ollut meitä kohtaan mitenkään henkilökohtaista, vaikka se aluksi siltä hyvin vahvasti tuntuikin.

Lisäksi olen ollut muutamissa tilanteissa viimeisen viikon aikana, joissa olen saanut todella epämääräistä katsetta ja käyttäytymistä muutamilta henkilöiltä, mutta kuitenkin esimerkiksi somen puolella hyvinkin kannustavaa kommentointia. Veikkaan, että tässäkin kohtaa kyse on ujoudesta ja ihmisestä, jonka kanssa on vain itse avattava keskustelu, moikata ensin, jotta jää saadaan murrettua.

Vaikka mä ymmärrän ujouden täysin ja uskokaa tai älkää, mä olen itsekin aivan älyttömän ujo, kärsinyt 17 – vuotiaasta paniikkihäiriöistä ja esimerkiksi kammoksunut esiintymistä ihan älyttömästi, niin silti mä en välttämättä ihan allekirjoita sitä, että sen piikkiin on OK olla ilkeä tai töykeä muita kohtaan. Ajattelen näin, koska olen joutunut itse psyykkaamaan ja opettelemaan ujoudesta pois ja tekemään paljon työtä itseni kanssa, jotta pystyn esiintymään ja sivuuttamaan ujouteni. En edes ammattini puolesta voisi käyttäytyä epäasiallisesti ihmisiä kohtaan vain koska mun on vaikea hallita omaa jännittämistäni tai ujouttani. Mun tapauksessa ujous on piilotettu enemmänkin jonkinlaisen pelleilyn ja hauskutteluuden taakse.

Tän postauksen ideana ei kuitenkaan ole missään nimessä tuomita ujoja ihmisiä, vaan saada aikaiseksi keskustelua ja toivonkin, että ujoudesta kärsivät ihmiset jakaisivat täällä vinkkejä, miten ovat itse saaneet ujoutensa kuriin eri tilanteissa ja miten ujot ihmiset toimivat esimerkiksi työtilanteissa?

Mua on helpottanut muutamat harjoitukset ja ajatusmaailman psyykkaaminen.

  1. Mä olen kehittänyt itselleni selkeästi erilaisen ”työ-minän”, jonka suojista hoidan sosiaalisia tilanteita ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Työssä, jossa edustat itseäsi sun täytyy tietää millaisen kuvan haluat antaa muille itsestäsi. Varsinkin viimeisten vuosien aikana olen itse panostanut erityisesti läsnäoloon ja siihen, että olen entistä kiinnostuneempi muiden mielipiteistä sekä ajatuksista. En siis vain suorita työtilannetta kertomalla omat ajatukseni ja juokse tilannetta ohi ignooraamalla muiden ajatukset ja tunteet, vaikka niillä ei sinänsä olisikaan tekemistä työtilanteen kanssa. Silloin tilanteesta saa itsekin paljon kivemman kokemuksen, kun on aidosti läsnä ja suorittamisen sijaan kiinnostunut tilanteesta ja muista ihmisistä.
  2. Teen erilaisia hengitysharjoituksia ennen esimerkiksi jännittävään tilanteeseen menemistä. Käytän näitä myös stressin hallinnassa sekä unettomuudessta. Yksi lemppareita on 4-7-8 harjoitus. Harjoitus on helppo : hengitä sisään nenän kautta, laske neljään samalla kun vedät ilmaa keuhkoihisi. Pidätä hengitystä 7 sekunnin ajan ja sen jälkeen hengitä ulos kahdeksan sekunnin ajan, keuhkot ihan tyhjiksi. Kannattaa kokeilla, mun mielestä harjoitus ja ulos puhallus tuntuu todella vapauttavalta ja rauhoittavalta. 
  3. Muista, ettei kukaan ole niin kiinnostunut, että kiinnittäisi huomiota esiintymisessäsi tai ihmisiä kohdatessasi mihinkään pieniin mokiin tai asioihin, joista itse stressaat. Päin vastoin. Pieni takkuilu ja sekoilu on vain hauskaa, kun osaa nauraa itselleen!
  4. Hyvät käytöstavat, energisyys ja positiivisuus ovat asioita, jotka ihastuttavat. Älä siis anna ujouden antaa itsestäsi väärää kuvaa. Kerro jännittävässä tilanteessa avoimesti jos jännittää sekä kerro ja puhu ujoudestasi avoimesti enemmän. Silloin asian kanssa on sun ja myös muidenkin luontevampaa olla ja aiheesta ei tule niin dominoivaa, kun otat asian itse esille ja käsittelet aihetta.
  5. Hymyile niin paljon kun mahdollista. Hymy tarttuu ja antaa aina positiivisen kuvan, jännitti tai ei! Tämä on asia, johon olen itsekin joutunut panostamaan, sillä mun perus ilme on todella tuima. Varsinkin jos keskityn tai ajattelen jotain, saatan tuijottaa todella tuimasti ja kurtistaa kulmiani vihaisen näköisesti.