Eilen saavuin Merikarvialle hyvin pitkästä aikaa. Oon muistaakseni ollut täällä viimeksi isäni hautajaisissa, noin puolitoista vuotta sitten. En edes viime jouluna tullut käymään, sillä olin mukamas niin kiireinen. Olen kai jollain tapaa vältellyt Merikarviaa, sillä lapsuudenkotini on täynnä isäni tavaroita, vaatteita ja tietenkin niitä muistoja.

Edelleen sydän pysähtyy jokaisesta paikasta tai tavarasta, johon liittyy jokin erityisen vahva muisto. Isälläni olisi ollut eilen syntymäpäivät. Hän olisi täyttänyt vasta 51-vuotta. Olin isäni syntymäpäivälahja, sillä synnyin päivän ennen hänen syntymäpäiviään.

13466363_10153681671270794_1905365215011348499_n

Odotin jonkinlaisia huonoja fiiliksiä, mutta muutaman kipeämmän ajatuksen jälkeen kotona oleminen on tuntunut vain todella hyvältä ja rauhoittavalta. On myös ihanaa nähdä pitkästä aikaa meidän villakoira vanhuksia, jotka ovat jo yli 15-vuotiaita. Vanhukset ovat selkeästi ikääntyneet viime näkemästä, mutta vipeltävät edelleen kuin mitkäkin teinit. Veikkaan että noi porskuttaa tossa vielä ainakin muutaman vuoden helposti. 😀

13502155_10153681576060794_8828551974951624956_n

Sitä tavallaan taantuu pikkusen lapsen tasolle kun saapuu äidin hoiviin. Mulla on tosin kasa töitä mukana ja pitäisi tänään vieläkin hoitaa miljoona asiaa, mutta tottakai äidit hyysää ruoat pöytään ja pitää huolen että täältä lähtee ainakin 3 kiloa painavampana kotiin. Huomenna ajattelin mennä mummolaan syömään, mikä tarkoittaa vähintään puolta kiloa per visiitti!

13510991_10153681635595794_1695628032249318032_n

Toisaalta voi vähän syöpötelläkkin enemmän, sillä täällä tulee myös käveltyä ja touhuttua kaikenlaista paljon enemmän kuin Stadissa. Tänään vierähti koko päivä jokia kuvaillessa ja huomenna olen menossa eräälle tallille ratsastamaan ja kuvaamaan. Olen käynyt tällä kyseisellä tallilla nuorempana enemmän ja ilokseni huomasin, että siellä on nyt tuplasti enemmän hevosia sekä toimintaa. Ihan mahtavaa, en malta odottaa! Mun mielestä on ollut aina todella harmi, ettei Merikarvialla ole ollut tarpeeksi hevostoimintaa, vaikka puitteet ovat aivan täydelliset. Lähes jokaisella omakotitalossa asuvalla voisi hyvin olla oma hevonen takapihalla. 😀

13508961_10153681626690794_3040558161231542339_n

Muutamia lapsuudenystäviä ja koulukavereita on tulossa juhannukseksi Merikarvialle, joten se tietää sitä, että kohta pääsee muistelemaan kunnolla lapsuutta sekä teiniaikoja muidenkin Merikarvialaisten kanssa. 😉


*Sisältää linkkejä.

Wow mitkä kelit täällä! Ihan mielettömät! Käveltiin JLOn kanssa eilen parin tunnin kävelylenkin töölönlahdella ja samalla käytiin hakiksessakin pyörähtämässä. Tänäänkin olen vipeltänyt pitkin Helsinkiä, eikä haittaa yhtään kun aurinko porottaa ja meininki on ihanan kesäinen. Vihreys melkein häikäsee!

13221055_10153612897205794_3009404508581478209_n

Kyllä se vaan niin on, että Suomikin näyttää heti paljon eksoottisemmalta kun on tottunut palmuihin ja hiekkarantoihin. Kaikkeen tottuu ja kaikki sen ulkopuolella on aina siistiä. Toki tämä ajankohtakin tekee omat tehtävänsä.

Vaikka näenkin itseni tulevaisuudessa ehkä enemmän ulkomailla, kuin Suomessa, niin kyllä Suomen kesä on ihana ja täällä on kesällä mukava olla. Kunhan ei vain sataisi juhannuksena räntää, vaan kelit pysyisivät tällaisina ja aurinko paistaisi mahdollisimman paljon.

13092162_10153612897295794_8703381981979393649_n

Multa on paljon kyselty, että mitäs nyt? Jäänkö Suomeen, palaanko Espanjaan vai mikä on tulevaisuuden suunnitelmani. Ero tapahtui todella nopeasti ja tunteella, mutta rehellisesti sanottuna taustalla piilee myös osittain omien unelmieni ja työtarjousten sekä mahdollisuuksien vuoksi tehtyjä ratkaisuja. Lähdenkin taas pian ulkomaille käymään. Hieman päälle viikon päästä pitäisi lähteä kääntymään Dubaissa. Tällä kertaa olen vain hieman reilun viikon verran, joten palaan Suomeen nopeasti ja sen jälkeen olen päättänyt olla Suomessa ainakin elokuuhun saakka. Todennäköisesti, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, lähden elokuussa taas hetkeksi. Kuvioista kerron teille heti kun asioita saadaan eteenpäin, mutta sanotaanko näin että blogimaailmaan liittyviä asioita, töitä ja omien unelmien toteuttamista tiedossa.

13240103_10153612897290794_2611537705890385876_n

Tänään olin aamulla palaverissa, jossa varmistui eräs iso projekti täällä Suomessa ja siinä mua tarvitaan myös fyysisesti jonkin verran maassa, joten töiden puolesta edessä on paljon matkustamista niin ympäri Suomea, kuin maailmaakin. Matkustelu ei tosin niin pitkään haittaa laisinkaan, kun kyse on omista unelmista ja duunien tekemisestä, jota rakastaa. Kaikenlisäksi maailman mahtavimpien ihmisten ympyröimänä.

13256433_10153612897195794_1199807044890494814_n

Nyt super suosittu ja magee Cluse kello myös saatavilla Suomesta. Tätä kaunotarta ei ole hinnalla pilattu, sillä kellot ovat alkaen 89,95€ !! Sisältää myös mageen ja laadukkaan säilytyspakkauksen, jossa kello pysyy hyvässä kunnossa.

Tällä hetkellä odottelen että Marre pääsisi töistä, koska ollaan sovittu että mennään juoksemaan vielä illalla. Ollaan molemmat niin väsyneitä, että vaikka tänään olisikin super kivat bileet tiedossa ja ilma on mahtava, niin mielummin mennään lenkille ja aikaisin nukkumaan. <3

 

Mitä olisikaan freddyt ilman peppu kuvaa?Mitä olisikaan freddyt jalassa ilman legendaarista peppu kuvaa?

  • Housut: Freddy.fi *
  • Kello: Cluse * (kädessä La Bohéme Rose Gold Black/ Olive Green ja kotoa löytyy myös toinen lemppari La Bohéme Full Black)
  • Takki: Nelly.com / Pitkänä *
  • Kengät: Lacoste
  • Laukku: Chanel
  • Aurinkolasit: Ray-Ban

Heippa murut!

Huh, nyt on taas kotiuduttu Suomeen hetkeksi ja vitsi täällä on ihana meininki. Ihmiset on niin iloisia ja hyvällä tuulella, ulkona on super fresh ja lämmin ilma, linnut laulaa ja kaikkialla on niin raikkaan vihreää!

13249920_1762660137280727_1309981592_n

Tultiin Sunnuntaina aamulla, joten eilinen meni aika unenpöpperössä ja matkustamisesta palautumisessa. Käytiin illalla hietsussa katsomassa auringonlaskua ja riehumassa JLON kanssa rannalla. Oli aivan mielettömän kaunis ilta.

13260109_10153607586240794_3055247158634683813_n

13166822_126529731094291_2107048103_n

Kävin tänään Viivillä STUDIO VMS:ssä tekemässä erään vitamiinicocktail hoidon silmänalusiin ja vitsi se on SUPER! Tulos on niin fresh saman tien. Hoidosta kerron pian lisää ihan omassa postauksessa.

Mua nauratti kun kävelin Viivin studiolle ja mua tuli vastaan ainakin viisi tuttua. Mulla on siis maximissaan noin kilometrin matka Viivin studiolle. Tuntui niin oudolta kun jatkuvasti kuului jostain päin katua että ”LINDA!!” ja iloisia naamoja tuli moikkaamaan. Niin ihanaa, ah, ihmisiä! Oon tottunut viimeisen puolen vuoden olemaan niin yksin ja tuntemattomien kanssa, että olen aivan unohtanut miten ihanaa on nähdä ystäviä ja miten suuri merkitys lähipiirillä ympärillä onkaan.

Nää on taas niitä asioita, joita pidämme helposti itsestään selvinä ja joista unohdamme olla kiitollisia päivittäin. Yleensä ne onkin ne yksinkertaisimmat asiat, jotka merkitsee eniten elämässä. <3

13167215_232112803822658_1219602494_n

Mun lemppari. Itku tuli. <3

Käytiin tänään Marren kanssa tsekkaamassa Helsingin kaupunginmuseossa Museum of broken relationships näyttely,  jossa on erilaisia ihmisten suhteisiin ja niihin liittyviin muistoihin liitettyjä esineitä, joihin jokaiseen sisältyy oma tarinansa. Suosittelen jokaiselle, oli todella voimakas ja koskettava kokemus. Todella moni pystyy varmasti samaistumaan tarinoihin liittyviin tunteisiin ja kuvoihin. Itku meinasi päästä kyllä hyvin monta kertaa ja olin kirjaimellisesti hiestä märkä sen jälkeen kun olin lukenut kaikki tekstit. Niin kovia tunteita tarinat herättivät. Huh! Mieletöntä.

Teki mieli lähinnä hiplata jokaista esinettä, sillä esineistä huokui todella voimakas energia. Olen kuitenkin niin energia-herkkis, etten uskalla lähteä edes koskemaan mihinkään noin voimakkaisiin tunteisiin liittyviin esineisiin, jotka eivät kuulu mulle.

Asia mikä mua ja Marrea puhututti tarinoiden jälkeen oli se, että yllättävän moni kuitenkin jää huonoisiin suhteisiin, yrittävät roikkua löysässä hirressä liian pitkään, jonka lopputulos on usein vain katkera ja vihaisa loppu, varsinkin kun jompi kumpi kokee tuhlanneensa aikaansa. Todella monen tarina loppui siihen, että on opittu rakastamaan itseään ja vasta sitten päästämään irti. Ihmisten tulisi nopeasti ottaa merkit vastaan ja lukea tilanteesta se, rakennetaanko parisuhteen sisällä elämää meille vai itselle. Suhdetta ei ole, jos vain jompikumpi elää yhteiselle elämälle ja toinen vain itselle. Mua vihastuttaa ja harmittaa ihmisten puolesta, jotka pelkäävät seisoa omilla jaloilla ja jotka unohtavat sen, että jokainen meistä ansaitsee tulla rakastetuksi samalla tavalla, kuin itse rakastaa muita.

13254169_10153607643395794_7959720291887863792_n

Yksi asia jäi todella häiritsemään. Joidenkin ihmisten totaalinen tilannetajuttomuus on uskomatonta. Keskellä museota seisoi noin 35-40 v mies ja nainen jotka keskustelivat kovaan ääneen mm. siitä, miten Seppo on todella aktiivinen facessa, muttei puhu sitten kuitenkaan livenä paljoakaan. Ihan oikeasti, museossa, pienessä intiimissä tilassa kymmenien ihmisten kanssa, jotka lähinnä kyynelehtivät koskettavista tarinoista, keskustellaan kovaan ääneen k-marketin ja alepan hintaeroista. Mun on todella vaikea keskittyä lukemiseen hälinässä ja kun tarinoita on noin 80 sivua, pienen kirjan verran, niin kyllä siinä vähän saa ponnistella, että jaksaa loppuun saakka keskittyä ja pysyä tunteessa mukana. Jouduin muutamat tekstit käymään monesti läpi uudestaan, koska en voinut keskittyä heidän keskustelun keskellä.

Ymmärrän asiaan kuuluvan, kuiskaavan kommentoimisen ystävän kanssa, joka ei häiritse muita, mutta noh… joo. Tilannetaju! 😀

Onko kukaan muu lukijoistani käynyt näyttelyssä? Mikä oli sun lemppari, ja mitä olit näyttelystä mieltä?