Kyllä. En ainakaan tämän päiväisen perusteella. Jlo on kipeenä ja oon aivan rikki ja poikki huolesta, seuraan sen jokaista liikettä ja pakko perua kaikki menemiset, koska ei voi jättää hetkeksikään yksin. Kaupassa uskalsin käydä.

Olen miettinyt monesti, että miten ylihuolehtivainen äiti mä varmasti olisin. Muistan kun mun pikkuveli oli 17 – vuotiaana Helsingissä kaverinsa kanssa ja saattelin heidät noin 500m päähän heidän hotellista, josta lupasivat kävellä suoraan kohteeseen.

Muistan vieläkin miten mun suojeluvaistot vaan jylläsivät ja olin aivan hermostunut jo siitä, että kaksi 17 – vutotiasta (?!?!?! mä asuin ulkomailla YKSIN tuon ikäisenä…) kävelevät 500m kahdestaan hotellille. Mitä jos jotain sattuu matkalla?

14519783_10153926174370794_2114921068202732428_n

Mä oon niin yliherkkä ja suojelevainen että alan melkein itkemään pelkästään ajatuksesta, että J’Lo:lla olisi mikään asia huonosti.  Ei ole montaa päivää siitä, kun viimeksi lenkillä mietin että en ikinä kestäisi jos tälle pienelle possulle tapahtuisi jotain.

J’Lo käyttäytyi viimeyön todella vaikeasti, väänsi ja käänsi ja märisi kokoajan jotain. Aamulla kun piti lähteä lenkille, huomasin että se on jotenkin kipeän olonen, joten soitin samantien lääkäriin ja otin neidon kantoon ja lähdimme kohti lääkäriä. On muuten yllättävän painava pötkö. :D

Ranskanbulldogit ei näytä kipua lähes lainkaan, joten on hyvin vaikeaa sanoa mikä vaivaa. Tyttö röngteniin, muutamat testit ja nyt ollaan kotona odottelemassa että saadaan lääkäriltä soittoa. Olen stressannut tätä niin paljon sekä samalla yrittänyt pysytellä rauhallisena, heti kotiin päästyäni mulle iski joku ihme mahakipukohtaus ja samaan aikaan puhkesi ihan hirveä migreeni, joka kesti melkein 6 tuntia putkeen.

14479775_10153926240990794_4885620340672486663_n

Mitähän siitä oikeasti tulisi, jos mä olisin äiti? Asettaisin varmasti jonkun mikrosirut mun lapsiin jonka kautta voin seurata niitä 24/7, koska oon just se tyyppi joka saa kohtauksen jos puhelimeen ei vastata heti, ollaan ulkona liian myöhään tai ei kerrota KAIKKEA rehellisesti, jotta pystyn olemaan mahdollisimman kartalla kokoajan kaikesta. Musta tulis vähintäänkin hullu ja tukehduttaisin mun lapset mun ylisuojeluvaistoillani. Tiedän, etten voi 100% kontrolloida kaikkea toisen ihmisen elämässä, joten päätyisin vähintäänkin jonnekkin laitokseen siitä stressin ja huolehtimisen määrästä.