Tulipas paljon ihania kommentteja ja pohdintoja teidän lukijoiden tavoitteista, elämäntapamuutoksista sekä onnistumisista! Moni mainitsi meidän fitnet.fi sivuston valmennuksilla olleen paljon positiivisia vaikutuksia mm. vatsan toimintaan ja energisyyteen. Se on aivan mahtava kuulla, sillä ohjelmat ovat nimenomaan suunniteltu tavallisille ihmisille, jotka haluavat oppia uuden elämäntavan. Ohjelmissa pyritään opettamaan, ymmärtämään miksi on hyvä syödä mitäkin ruoka-aineita ja miten treenataan oikein.

Tänään ollessani kampaajalla eräs tyyppi kertoi olevansa juuri yhdellä valmennuksella ja voivansa jaksavansa melko huonosti; energiat nollassa sekä motivaatio miinuksen puolella, koska ei vain jaksa. Hän näytti minulle ohjelmaa ja kysyi mielipidettäni. Ohjelmalla kyllä aivan varmasti saadaan tuloksia ja nopeasti, mikä taas auttaa markkinoinnissa, mutta hyvin tiukille keho laitetaan. Treenejä ohjelmassa oli lähes kymmenen viikkoon ja kalorit noin 1500, eli enemmän treenejä ja vähemmän kaloreita mitä mulla tällä hetkellä ja olen kuitenkin kisadieetillä. Siihen vielä fyysisesti raskas työpäivä ja normaalit arjen askareet päälle sekä koira. Uskon, että moiseen meininkiin tottumaton, ei urheilija saa itsensä kyllä ajettua nopeasti väsyneeksi ja hyvin todennäköisesti vain turhautuu koko dieettaamiseen.

Fitness on minulle elämäntapa ja minun oma valintani on kisata siinä. En kuitenkaan koskaan oleta tai edes halua kannustaa ketään elämään kurinalaista ”kisadieetti elämää”, sillä se ei missään nimessä ole normaalia eikä suositeltava elämäntapa kenellekkään. Se vaatii paljon ja pahimmassa tapauksessa ottaa enemmän kuin antaa, jos ei olla itse millään tavalla tietoisia tekojen mahdollisista seurauksista tai osata kuunnella omaa kehoa ja toimia sen mukaan. Itse personal trainerina kannustan terveellisiin elämäntapoihin, 80/20 linjaan ja tasapainoon, kun tavoitteena on pysyvät tulokset ja hyvinvoiva, energinen olotila.

16265408_10154302540095794_6474691513424037277_n

Mulla on kiva fiilis itsellä tällä hetkellä, treenit kulkee ja tuntuu että eteenpäin mennään. Koville mä joudun vielä, mutta oon henkisesti valmis tekemään parhaani ja antamaan kaikkeni. Nyt kun alkaa tyttö pienentymään, niin se myös motivoi todella paljon jatkamaan. Tulosten näkyminen motivoi aina ja muistuttaa itseäkin siitä, että kokoajan mennään eteenpäin, vaikka välillä tuntuukin siltä että mitään ei tapahdu.

Dieetin tai minkä tahansa kroppa prokkiksen kanssa tuntuu aina siltä, että alku on kaikista turhauttavinta, kun pitää tehdä hetki sitä duunia, että alkaa tulokset näkymään. Haluankin muistuttaa kaikkia teitä, jotka olette laittaneet elämäntapanne remonttiin ja teette duunia saavuttaaksenne omat tavoitteenne; jos sulla on treenit kunnossa ja tuloksia tukeva ruokavalio, niin älkää luovuttako ja turhautuko, se että pää on mukana tekemisessä ja jaksatte uskoa omiin unelmiinne sekä itseenne on yksi tärkeimpiä työkaluja näissä hommissa! Jos sä et itsekään usko sun tekemiseen, niin olet itse itsesi pahin este tavotteidesi tiellä.

16427262_10154302540105794_7271463586262017832_n

Mä teen edelleen super edullisesti ruokavalio – ja treeniohjelmia ja niistä voi kysellä fit4ever@hotmail.fi osoitteesta. Nyt kun olen itsekin uppoutunut kunnolla treeneihin sekä ruokavalioon liittyviin aiheisiin ja innostunut niistä taas uudella tavalla itsekin, olen päättänyt, että teen taas kevään enemmän etävalmennuksia ja henkilökohtaisesti räätälöityjä ohjelmia.


Taas on se aika vuodesta kun kisakuume nostaa päätään. Haistan itseruskettavan ja kuivatusviinin nenässäni, sekä muistelen sitä jännitystä lavan takana. Oi että se on ihanaa! Just eilen haaveilin ääneen kisaamisesta, johon kaveri tokaisi että no miks et kisaa? Harva ymmärtää miten kokopäiväistä työtä se vaatii, se vie päivästä vähintään treenien osalta 3-4 tuntia, sekä dieetin energialevelit ja lopussa jopa pään toiminen ei ole sitä parasta, varsinkaan jos on itse vastuussa omasta elannostaan yrittäjänä. Nostan hattua kaikille, mutta erityisesti äideille ja kokonaispäiväisille yrittäjille, jotka sinne lavalle nousevat!

Treeniselfieitä pitkästä aikaa. <3

Treeniselfieitä pitkästä aikaa. <3

Millaista mun arki on tällä hetkellä? Sen lisäksi että mulla on tämä blogielämä johon kuuluu paljon tapahtumia, yhteistöitä, sähköposteja, kuvaamista, editointia ja tekstin luomista, vuorovaikutusta lukijoiden kanssa, aktiivisuus somevaikuttajana, treenielämä, henkilökohtainen valmentaminen, fitnet.fi:n toimitusjohtajana oleminen(kehitys,kuvaukset, valmennus,työntekijät,sähköpostit…), kaikki muut kuvaukset & milloin minkäkinlainen mediatyö (esimerkiksi ensiviikolla 2 kuvaukset, yksi ohjelmavierailu), sähköpostit, niin olen myös osakkaana järjestämässä ensi vuoden tammikuulle hyvin isoa ja monimuotoista messutapahtumaa, jossa (JUMALLLLLAUTA MIKÄ ALA) ei sitten työtä puutu 😀 Viikon päästä alamme myös kuvaamaan aivan älyttömän siistiä formaattia LOOPin kanssa, mikä vie kyllä oman aikansa ja energiansa. Sen lisäksi tulolla olisi muutamia tv-studiolla tehtäviä infomercial kuvauksia. Nyt alkaa muutama prokkis Youtuben puolella, joka vaatii myös kuvaustunteja, editointia….Kyllä tässä päivät mukavasti täyttyy, ei ole tekemisestä pulaa. Sen lisäksi mun pitäisi päästä tekemään muutama työreissu ulkomaille, jonne mua jo hoputetaan.

Sitten mulla on (ainakin pitäisi olla) myös muu elämä, kuten perhe, kaverit, kodinhoito ja JLO <3.

Menoja ja tekemistä kun listaa niin tulee vähän hullu olo, mutta onneksi suurinosa hommista ovat myös projekti luontaisia ja niitähän mä rakastan. Välillä on iisimpää, välillä kiireisempää ja kesät ovat usein niitä aikoja, kun saa töiden osalta levähtää. Olin syksyn alkaessa todella innoissani siitä, että yritykset heräilevät, ihmiset aktiivistuvat ja saa alkaa taas painamaan hommia kunnolla.

14368798_10153915261660794_7245366704170901696_n

Treenejä on keritty vetämään tällä viikolla 4 salia, 4 aamulenkkiä, 2 HIIT treeniä ja tänään suunnittelin pitää kokonaisen lepopäivän. Suunnitelmana oli alunperin vetää aamulla kuntopiiri, mutta mulla on hieman kurkku kipeänä, joten katsotaan sen mukaan, menenkö vai tuleeko tänään totaalilepo. Kymmenen treeniä on jo ihan kiitettävä määrä offilla, mutta jos olisin kisadieetillä, lisäisin tuohon listaan ensinnäkin tehoja tuplasti aamulenkkeihin, kalenteriin tulisi vähintään 1 salitreeni sekä aamutreeni lisää ja ainakin 1 x HIIT kylkeen vielä. Lisäksi esiintyminen ja sen harjoittelu sekä kehonhuolto tulisivat kalenteriin. Unirytmi pitäisi myös saada ehdottomasti kuntoon ennenkuin kisadieetille voi edes harkita lähtevänsä.

Valitettavasti kaikkea ei voi tehdä samaan aikaan ja mun täytyy priorisoida ne tärkeimmät asiat elämässäni ja tällä hetkellä mun treenit kulkevat niin hyvin; kokoajan mennään hitaasti, mutta varmasti kohti tavotteita. Olen erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen treenitilanteeseen enkä halua kehittää treenaamisesta itselleni stressitekijää, kun se on niitä ainoita asioita joista saan tällähetkellä puhtia arjen pyörittämiseen ja jaksamiseen.

14440991_10153915348585794_6430616118326030409_n

Vaikka fitness elämäntapana on mulle tavallaan myös duunia, niin tällä hetkellä haluan pitää sen asiana, joka kantaa mua eteenpäin, eikä stressaa mua tai tunnu työltä. Mä viihdyn mun kehossa, mulla on hyvä olla, kunto on palannut takaisin ja voimatasot sen mukana. Lihakset ovat saaneet pyöreytensä takaisin ja jaksan taas treenata kunnolla. Mikä on kuitenkin ihaninta; odotan treenejä joka päivä! 

Kun treeni-ilon ja terveyden kadottaa hetkeksi, osaa sitä arvostaa taas aivan eri tavalla. Valitettavasti me ihmiset opitaan usein vasta arvostamaan tiettyjä asioita, kun niitä ollaan meiltä viemässä.

14433215_10153915400550794_5245376076999122102_n

Olen kuitenkin kaikesta huolimatta juurikin niin hullu, että jos multa rehellisesti kysyttäisiin, niin varmasti lähtisin kisadieetille jos ympärilläni ei olisi ihmisiä takomassa järkeä päähäni 😀


Elän tällä hetkellä aikaa, kun mulla ei ole melkein neljään vuoteen ensimmäistä kertaa omaa valmentajaa. Mulle on tullut muutamia valmennus- ja tiimi ehdotuksia, mutta koen tällä hetkellä, että viime syksyn loppuun palamisen jälkeen on tärkeää, että löydän tien ja rytmin treenaamiseen ensin itse, ennenkuin sekoitan valmentajaa kuvioihin. Nyt on tärkeä kuunnella omia tuntemuksia ja mennä sen mukaan.

Muuten mulla aivan varmasti olisi valmentaja. On paljon helpompi toimia, kun on joku jolle on ikäänkuin tilivelvollinen ja jonka ohjelmia on luvannut noudattaa. Se on vastuun jakamista ja tiimityötä; kunhan vain teet mitä on sovittu ja luotat valmentajaasi. Ei tarvitse itse laskeskella kaloreita, makroja tai treenien määrää. Sun tehtävä on noudattaa ja olla luottamuksen arvoinen.

IMG_0349

Mä itse rakastan valmentaa. Mulla on tällä hetkellä muutamia tyttöjä etävalmennuksessa ja heidän kehittyminen saa mutkin innostumaan tämän lajin hienoudesta aina uudestaan ja uudestaan. Viime viikolla uusi valmennettavani kertoi iloisia uutisia, ei pelkästään -3kg painonpudotuksesta 1,5 viikossa, vaan henkisestä hyvinvoinnista ja energisyydestä. Isoin ongelmamme oli ratkaista, miten hän jaksaisi syödä kaikki ruokavalion ruoat. Tällainen palaute saa aina onnistuneen olon ja suurimman kiitoksen työstäni.

Olen ennenkin kertonut, että mä en valmennuksissani käytä VHH dieettiä tai kituuta ketään. Myöskään meidän fitnet.fi sivuston valmennuksissa ei yhdessäkään mennä pika-super-nälkä dieetti meininkeihin, vaan ruokapuolessa panostetaan monipuolisiin, terveellisiin ja ravitseviin ruoka-aineisiin ja energiat otetaan hiilihydraateista. Ihmiset huomaavat vasta ruokapäiväkirjaa pitäessä, etteivät ne laadukkaat hiilihydraatit ketään lihota, vaan se ylenpaattinen, jatkuva napostelu ja ohi syöminen.

Asiakkaat ovat usein käyneet monia valmennuksia läpi ja olen vuosien varrella laittanut merkille, että varmasti yleisin toive ruokavalioissa on, ettei tarvitsisi joka päivä syödä samaa ruokaa eikä varsinkaan litroittain maitorahkaa. Ellei joku erikseen halua, ei mun tekemissä ruokavalioissa ole maitorahkaa, enkä koskaan tuki asiakasta maitotuotteilla tai turhilla lisäravinteilla, sillä olen itse joskus tietämättömänä ”vanhanliiton bodarin” valmennettavana tukkinut itseni rahkalla ja proteiinilla niin pahasti, että kehoni meni aivan tukkoon. Muistan kun siirryin Akin valmennettavaksi ja hän naureskeli, että minua oltiin syötetty kuin bodaria. 😀 Sillon ei naurattanut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmentamisessa on selkeästi otettu askelia eteenpäin viimeisinä vuosina. Vielä minun astuessani fitness maailmaan, kuului lähes jokaisen ruokavalioon maitorahka, raejuusto ja mehukeitto. Uskallankin väittää, että vaikka kukaan ei halua vanhanliiton gurujen ja bodareiden varpaille astua, niin myös meissä nuoremmissa valmentajissa on potentiaalia ja uutta tietoa, sekä järkevyyttä tavoissamme valmentaa. Ja puhun nyt tavallisista ihmisistä. Uskaltaisinko sanoa niin, että pieni brutaalisuus väistyy ja järkevyys astuu kehiin. Ihmisillä on enemmän tietoa siitä, että pitkäjänteisyyttä vaaditaan tavotteiden saavuttamiseksi ja ylikunto sekä sen seuraukset eivät ole urbaanilegendaa. Monet tarinat ylisuorittamisista ja loppuun palamisista sekä syömishäiriöistä ja naisten hormonaalisista ongelmista ovat levinneet median kautta ihmusten korviin ja sen positiivisena seurauksena olen huomannut, että asiakkaat kaipaavatkin pikadieetin sijaan kestävää elämäntapamuutosta, mikä on ainoastaan mahtava asia tällä alalla! Jokaisesta on helppo ritistää kiloja hetkessä ylitreenaamisella ja niukalla ruokavaliolla yhdistettynä, mutta se miten kestäviä tulokset ovat ja mitä dieetin jälkeen seuraa, ovat asia erikseen.

13754286_10153759610235794_5626270621671834969_n

Tsemppiä kaikille uuteen viikkoon! <3  Ja muuten, jos joku haluaa nähdä mun treeneistä ja arjesta enemmän, niin seuratkaa mua snapchatissa: Lindamanuella ! Siellä on paljon enemmän mun arkista fitness hömppää ja treenimeininkiä, kuin missään muualla. 🙂

 

 


Tämä on ollut aika puhuttava aihe ja multakin on kysytty asiasta monesti. Törmäsin kuitenkin hiljattain väitteeseen, jossa kerrottiin varsin asiantuntevasti, miten fitness on rikkonut mm. minun parisuhteeni. Onko todella niin, että fitness rikkoo parisuhteita?

Valehtelisin jos väittäisin, että fitneksessä kisaaminen ei vaadi itsekkyyttä kisaajalta. Sitä todellakin uppoutuu ikäänkuin tietynlaiseen kuplaan, ja niin pitääkin, jotta saa suljettua kaiken ylimääräisen ulos ja kanavoitua kaiken keskittymisen ja energian kisapreppiin. Olenkin monesti miettinyt, miten kisaaminen ja esimerkiksi perhe-elämä lasten kanssa on mahdollista. Itse olen todella temperamenttinen ja kovapäinen ja jos päätän jotain, niin usein menen vaikka läpi harmaan kiven jotta sen saavutan. Se on hyvä ja huono juttu. Pysyn hyvin päättäväisesti kiinni tavoitteissani, mutta se ei välttämättä tee minusta kaikista helpointa kumppania. Olenkin käynyt jo suhteellisen nuoreen ikääni nähden kaksi burn outia, joka on selkeä seuraus siitä, että teen kaiken täysillä ja menen niin pitkään yli jaksamiseni kunnes seinä tulee vastaan.

IMG_0679

Se, rikkooko fitness parisuhteen on mun mielestä vähän monimutkikkaampi asia. Kilpaurheilijan kanssa voi olla todella vaikeaa olla, jos ei ole itse kiinnostunut lajista tai kokenut kilpaurheilijan arkea. Siinä ollaan kisaajan puolesta todella herkillä ja käydään ajoittain hyvin syvillä vesissä. Toisaalta, jos energian osaa kanavoida oikein, se voi olla todella opettavainen kokemus ja tuoda täysin uuden syvyyden kumppanuuteen. Kumppanin tuki on korvaamatonta kisakaudella. Kisakausi on ohimenevää ja varmasti hieno kokemus, kun siihen asennoidutaan tiiminä positiivisesti.

Toisaalta jos tukea ei saa, se saattaa tuoda uuden piirteen molemmissa sekä synnyttää uuden tunteen esiin suhteessa. Jos kumppani ei ota huomioon tilannetta, kannusta tai tue, voi tulla todella turvaton ja epävarma olo suhteesta.

Mun oma mielipide on, että fitness kisaamisena ei itsessään riko parisuhteita. Se, miten kumppani tukee ja osallistuu kisakauteen merkitsee, kuin myös se, miten kisakuplasta osataan tulla ulos ja hetkellinen oma itsekkyys korvata toiselle merkitsee loppupeleissä. Jäädäänkö siihen ”vain minä ja minun aikatauluni” moodiin vai osataanko antaa myös toiselle tukea, arvostusta ja mikä tärkeintä; panostaa yhteisiin hetkiin, kokemuksiin ja yhteisiin tavotteisiin. Osataanko antaa tukea myös toiselle, kun hän sitä tarvitsee?

800_3114

Uutta parisuhdetta on kisakaudella mun mielestä hyvin vaikea alkaa rakentamaan, ellei toinen ole perillä siitä, mitä kisaamine henkisesti ja fyysisesti vaatii toiselta ja miten monista asioista ”luopumista” se on. Varsinkin nuorien ihmisten näkökulmassa. Onko toinen valmis siihen, että ravintoloissa ei käydä, spontaaneja kesäiltoja kuplivien kanssa ei vietetä, nukkumassa ollaan viikonloppuisinkin aikaisin ja päivät menee hyvin rutiinimaisesti saman kaavan mukaan. Treeneistä ei tingitä ja ruoissa ei huijata!

10608458_10152355927610794_357706260034899033_o

Sitten se monien veikkaama totuus siitä, erottiinko me Joelin kanssa fitneksen vuoksi? Ei. Me ei erottu, koska me oltaisiin kärsitty mun dieetistä tai riidelty sen vuoksi. Meillä oli ongelmia suhteessa, koska oltiin tultu viimeisen vuoden aikana enemmänkin hyviksi ystäviksi, kuin kumppaneiksi suhteessa. Joel oli mulle lähinnä kuin veli lopussa. Rakkaus ei missään vaiheessa loppunut, Joel on edelleen mulle tärkeä ja ollaan paljon yhteydessä.

Yksi merkittävimpiä syitä miksi mä halusin erota oli se, että mä koin että olin itse muuttunut ihmisenä todella paljon siitä 19-vuotiaasta Lindasta, joka olin kun tapasin Joelin. Meillä oli sillon paljon yhteistä ja meillä oli hauskaa yhdessä. Joel oli kuitenkin jo 29-vuotias kun tavattiin, eli ihmisenä hyvinkin paljon jo löytänyt itsensä. Koen, että muutuin aika radikaalisti hyvin nopeasti ja yhtäkkiä huomasin, että meillä on hyvin erilaiset elämäntavat, tavoitteet ja ajatusmaailmat monissakin asioissa. Joel on työnsä puolesta paljon bileissä, festareilla ja erilaisissa tapahtumissa. Mä taas aloin enemmän ja enemmän lähinnä välttelemään clubeja ja viihtymään salilla, työskentelemään yhä enemmän hyvinvoinnin parissa. Me ei enää oikeen nähty, koska elettiin ihan erilaisia elämiä. Tuntui siltä, että mä menin oikeelle kun Joel kurvasi vasemmalle.

Kisojen aikana ja jälkeen huomasin, että meidän mielipiteet ja ajatukset eivät kohdanneet monessakaan asiassa enää. Mulla oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut enää se ihminen joka olin suhteen alussa. Mua hävetti se, että Joel näki ja tapasi festareilla iloisia biletyttöjä ja kotona häntä odotti kollarit päällä sohvalle nukahtanut mimmi, joka teki vain töitä ja treenasi. Koin huonoa omaatuntoa siitä, että olin muuttunut siitä menevästä tsirpulasta tuulipukukansalaiseksi.

1487989_10152355928345794_5517590446678277050_o

En ole ennen sanonut julkisesti asiasta koska en koe asiaa mitenkään dramaattisena tai halua syyttää ketään, mutta fitness ei kaatanut meidän suhdetta, vaan merkittävin tekijä ratkaisussa oli, kun sain Joelin kiinni uskottomuudesta mua kohtaan.

Se ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemättömän vakavaa, mitään fyysistä pettämistä ei ollut tapahtunut. Valehtelua ja salailua kuitenkin tarpeeksi luottamuksen menettämiseen ja tietynlaisen arvostuksen katoamiseen. Oltaisiin varmasti päästy sen yli, mutta mä kuitenkin tiesin, että olin löytämässä itseäni ja omaa juttuani, eikä me oltu valitettavasti enää menossa samaan suuntaan. Mulle on todella tärkeää suhteessa kumppanuus ja se tunne, että mennään yhdessä tiiminä tai ei mennä lainkaan.

Eli rikkoiko fitness meidän suhteen? Ei rikkonut. Ihmiset kasvaa ja muuttuu, varsinkin nuoret. Fitness on ehkä ollut monille suuri kasvunpaikka ja tekijä tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, mutta jos pelkästään yksittäinen kisadieetti pilaa jonkun suhteen, niin silloin se menisi pilalle ensimmäisen yhteisen kriisin, vastoinkäymisen tai muun tiimityötä ja tukea vaativan elämäntapahtuman kohdalla.

Kaikenkaikkiaan uskon itse siihen, että kaikella on tarkoituksensa, eikä se, että minä muutuin tai että varmasti molemmat tekivät tietoisia ratkaisuja tarkoita sitä, että jompikumpi olisi väärässä/huonompi. Jokaisella on oma tiensä kuljettavana ja jokaisen tietä, valintoja ja tapaa elää tulee kunnioittaa. Itse olen kiitollinen Joelille kaikesta ja toivon hänelle pelkästään parasta!

Pus <3


Mä oon aina rakastanut juosta sateessa. Tänään oli taas niitä täydellisiä juoksupäiviä, kun satoi kaatamalla, mutta ilma oli lämmin. Sade tuo niin makeen moodin tekemiseen ja varsinkin, jos juoksee jossain metsäisessä maisemassa. Sateen mukana tulee myös todella raikas ilma, jossa on hyvä juosta jaksamisenkin kannalta.

13516478_10153711617350794_5241552913550161945_n

Mietiskelin juostessani viimevuoden kesää, kun uupumuksen vuoksi lähes jokainen lenkki alkoi aina kunnon pinnistelyllä ja koko lenkki oli puhdasta suorittamista, samoin kuin salitreenitkin. Mun oli pakko tehdä lenkki ja jokaisen lenkin päätteeksi tuskastelin sitä, että miten jaksan seuraavan päivän lenkin.

Tähän väliin uusille lukijoille tai muistin virkistykseksi voitte lukea täältä, miksi jalka painoi viime kisakaudella niin paljon.

Juokseminen, salitreenaaminen ja urheilu ylipäätään on ollut aina mulle yksi päivän kohokohtia ja mä rakastan treenaamista. Kuitenkin viime vuonna siitä alkoi tulemaan yhtäkkiä asia joka loi mulle stressiä, joka tuntui lähes vastenmieliseltä asialta ja joka oli mulle asia, joka vaan oli pakko tehdä ja suorittaa pois alta. Urheilun ja liikkumisen ei missään nimessä kuuluisi tuntua siltä. Tosin taas päästään siihen faktaan, ettei kilpaurheilu aina ole pelkkää hattaraa. On kuitenkin eriasia, jos joskus käy läpi paskoja päiviä ja sinne treeneihin on pakko raahautua, kuin että se tuntuu puoli vuotta pelkältä kauhulta ja ottaa enemmän kuin antaa.

13590451_10153711617335794_6668841153068262206_n

Oli jotenkin aika siisti ja vapauttava tunne havahtua siihen, että mäpäs olen täällä lenkillä koska mä haluan, en koska mun on pakko. Ja mä ihan oikeesti nautin tästä ja aijon huomenna tulla uudestaan. Mä en tee tätä kenenkään muun vuoksi, kuin itseni. Ja mä saan tästä enemmän kuin tää ottaa. Itseasiassa se ei ota multa mitään.

Tällaiset asiat ja ajatukset luo ainakin mulle sitä toivoa siitä, että alan pikku hiljaa olemaan taas kunnossa ja voin jopa alkaa harkitsemaan uudelleen kisaamista. Tosin niinkuin olen ennenkin kirjoittanut, en tiedä koska mulla on seuraavaksi sellainen elämäntilanne, että olisi realistisesti aikaa kisaamiseen. Mulla on kaksi yritystä sekä kolmas tekeillä, mun suunnitelmat näyttää niin pitkälle kuin pystyn katsomaan ihan äärettömän uuvuttavilta, stressaavilta ja kiireisiltä. Liikunta ja treenaaminen on mulle tällä hetkellä asia josta mä saan energiaa jaksamiseen, enkä halua tehdä siitä taas yhtä stressaamisen aihetta. Olen välillä unelmoinut siitä, että kisaisin ensivuonna, mutta mahdollisuudet työrintamalla menevät kyllä tällä hetkellä kisaamisen edelle.

Haluan kuitenkin pysyä kunnossa, sillä se on mulle tärkeä asia. Tuntuu siltä että tässä on menty vähän liiankin rennosti kesän alku ja mua on alkanut ihan suoraan sanoen ällöttämään tämä rentoilu treenien suhteen, joten haluankin nyt jotain uutta haastetta arkeen. Vaikka elänkin todella terveellisesti ja mä ihan viihdynkin mun kehossa tällä hetkellä, niin haluan ottaa muutaman kuukauden tehoremontin ja vetäistä kesän aikana välidieetin. Mun mielestä kesä on parasta aikaa dieetata, treenata ja haastaa itseään treenin suhteen, sillä missä vain voi treenata, valo ja aurinko antaa energiaa ja ulkona on kiva puuhata. Varsinkin, jos yöelämä ja terassi siiderit ei oo se oma juttu. Luulen myös, että tottumuksesta kaipaan kesäisin jonkinlaista kisakautta muistuttavaa meininkiä. Nyt siis rokki soimaan ja koska kalenteri näyttää siltä, että olen ainakin seuraavat 2kk samassa maassa, niin mikäs sen parempaa kuin käyttää tasainen arki hyväksi ja ottaa pieni remontti omaan kroppaan! Aijon kertoa teille fiiliksiä ja meininkiä dieetistä tässä muutaman kuukauden aikana! 🙂

Jos jokin muukin haluaa haastaa itseään, niin multa saa tilattua henkilökohtaisesti räätälöityjä treeni-ja ruokavalio ohjelmia linda.manuella@fitnet.fi osoitteesta, sekä fitnet.fi sivulta löytyy tehokkaita 6-viikon valmennuksia super edullisesti! Sieltä löytyy pelkkiä ruokavalioitakin, jos treenit on jo kunnossa ja ihan uutena juttuna voi myös ostaa pelkän jäsenyyden sivustolle, jolloin saa käyttöönsä satojen liikkeiden super laadukkaan liikepankin, josta voi varmistaa miten liikkeet tehdään oikein ja mahdollisimman tehokkaasti!