04 joulu SELFISHNESS. LET THAT SH*T BEGIN

Heippa <3

Mä oon ihan FIILIKSISSÄ tästä ajasta, mulla on koti täynnä kynttilöitä, jouluvaloja ja joulukuusikin löytyy jo. JLON kanssa ollaan ihan fiiliksissä touhuiltu täällä ja laitettu kämppää joulu kuosiin.

Mulla ei ole vielä kisadieetti alkanut, mutta olen selvästi keskittyneempi tekemiseen, treeneihin ja varsinkin siihen,että saan tarpeeksi lepoa. Viime viikko oli henkisesti todella rankka, vaikkakin kyse oli vain positiivisista muutoksista, päätöksistä ja uusista aluista. Kuitenkin tein kaksi todella suurta päätöstä, toinen oli kisaaminen ja sen julkaisu, ja toisesta pääsen kertomaan seuraavien viikkojen sisällä.

Kisadieetin inhottavia puolia on se, että jos haluaa olla hyvä ja onnistua, joutuu valitettavasti olemaan hieman itsekäs. Olen tenyt tänään semi pitkän päivän töitä, kuvannut sekä tuottanut sisältöjä, vastaillut maileihin ja äsken valmistin itselleni huomisen ruoat valmiiksi. Olen myös nähnyt frendiä ja sosialisoinut tunteja puhelimessa ystävien ja perheen kanssa.

Kuitenkin mulla on jo toista iltaa vähän huono omatunto, koska en eilen jaksanut tehdä illalla muuta, kuin olla sohvalla ja naputella koneella töitä treenien jälkeen, enkä muuten jaksa nytkään, vaikka mulla ei ole edes ollut treenejä tänään.

Huomenna mulla on kuitenkin treenit, joten en haluan nukkua hyvin ja herätä pirteänä ja hyvin levänneenä, sekä tavoitteena on aloittaa maanantai hyvin levänneenä ja positiivisella mielellä, valmiina taas uuteen viikkoon ja haasteisiin.

Tämä vaatii sen, että mä joudun sanomaan ”ei, en nyt jaksa” mun frendeille, tai ole kovinkaan innokkaana houstaamassa ketään, mitä yleensä rakastan tehdä. Mun mielestä on ihanaa kokkailla ystäville ja lojua niiden kanssa kaikenlaista höpötellen, tai tehdä mitä vain kivaa. Varsinkin kun tammikuussa dieetti pärähtää päälle, niin sitä seuraavat 16 viikkoa tulee olemaan hyvin itsekästä aikaa, jolloin oma lepo ja jaksaminen menee kaiken edelle.

Se on mulle ihan hemmetin vaikeaa, koska mä rakastan auttaa ihmisiä ja antaa apuani niille, jotka sitä tarvitsevat. Multa saa aina pyytää ja kysyä. Tänään viimeksi eräs ystäväni kysyi multa, että koska mä aijon keskittyä vähemmän muiden auttamiseen ja enemmän omiin juttuihin. Se on mulle outo kysymys, koska mulla on itsellä mielettömiä ihmisiä ympärillä, mua on aina autettu ja siksi mä haluan auttaa muita.

Tiedostan kuitenkin, että kisakausi tulee vaatimaan sen, että osaan sanoa ei ja että lepo, treenit ja omat rytmit menee kaiken muun hengailun ja ”ylimääräisen” edelle. Onneksi mulla on niin ihania ihmisiä ympärillä, että moni on jopa uhkaillut alkavansa mun kanssa myötätuntodieetille, mikä riittää mulle jo ihana ja kauniina ajatuksena että ovat valmiina tukemaan mua ja pitämään mun selkää. Olen kyllä mielettömän onnellinen, kiitollinen ja onnekas ihmisistä mun ympärillä.

Olen kaikenlisäksi saanut jo ”kisakausi tyttöystävän” itselleni, jonka iskin tällä viikolla meidän salilta. 😉 Hän kisaa itse bodyfitneksessä ja on tulossa myös keväällä kisoihin. Sovittiin, että tehdään yhdessä aamuaerobisia sekä treenaillaan samaan aikaan, jotta on aina joku, jota pyytää apuun tai jolta saa vertaistukea omalla salilla. Ihan huippua ! Onhan mulla muitakin ihania treenikamuja, joidenka tiedän olevan aina tukena ja jotka jaksavat kuunnella kisahöpinöitä sekä fiiliksiä. Tuntuu että ympärillä kaikki loksahtaa paikoilleen, loppu on sitten itsestä kiinni. En ole koskaan ennen toteuttanut keväällä dieettiä, joten odotan kovia väsymyksiä ja tiukkoja aamu heräämisiä aerobiselle, kun aurinkoakaan ei paljon ole tarjolla ja kaamos vetää mieltä alaspäin. Ei auta kuin pitää pää kylmänä ja tehdä kaikki, mitä vain pystyy tekemään.

Tosiaan foodprepit ovat täällä taas. Ei ollut ikävä noita kippoja ja kulhoja, vaikka onhan tuo loppujen lopuksi jopa ihan rentouttavaa puuhaa ja tekee arjen paljon helpommaksi! Kuiva kana, parsakaali ja bataatti laatikosta ei vaan välttämättä ole ihan ekana mielessä kun nälkä iskee. Onneksi noihin saa lisukkeeksi vielä freshiä salaattia ja mausteita. 😉