Moikka!

Sain paljon Fitnlinen postaus kommentteihin tekstiä suoliston, vatsan sekä hormonitoiminnan ongelmista ja lupasin kertoa teille, mistä olen itse saanut apua vastaavanlaisiin ongelmiin.

Kun mun isä kuoli noin 2,5 vuotta sitten, alkoi mulla esiintymään kaikenlaisia ongelmia; unettomuutta, levotonta mieltä, ahdistuneisuutta.  Pää ei oikein toiminut, ajatukset jumitti, flow oli kateissa. Päättelin itse, että olen niin väsynyt, etten muista mitä mun piti 5 minuuttia sitten tehdä. Olen yrittänyt hoitaa ongelmia vaikka millä ja ravannut monilla lääkäreillä, toivoen että jollain olisi vastaus mun outoihin ongelmiin.

Noin vuoden jälkeen mun ruoansulatus alkoi selkeästi heikkenemään, sekä iho huononemaan, mikä oli myös hyvin selvä merkki hormonaalisesta epätasapainosta. Unettomuus jatkui ja erikoinen yöhikoilu alkoi. Pian tämän jälkeen mulla todettiinkin hermostollinen ylirasitustila, jonka vuoksi jouduin kuukausiksi sänkypotilaaksi.

Olen kuullut monilta, että akupuntkio saattaisi auttaa iho-ongelmiin. Viivin hoidot poistavat näkyvät ongelmat, mutta ilman aiheuttajan hoitamista uusia tulee aina. Kuulinkin Viiviltä, että hän on menossa Ossi Airaksisen luo hoitamaan hartiakipujaan akupuntkiolla ja päätin itsekin ottaa Ossiin yhteyttä. Kerroin että vaikka olenkin urheilija, tulisin aivan muiden syiden, kuin suoranaisten kiputilojen vuoksi.

Olen itse aina uskonut siihen, että me toimitaan kokonaisuutena, eikä mitään selkeää ongelmaa poisteta pillerillä. Länsimaalainen lääketiede on aivan huippua, kun kyse on konkreettisesta ongelmasta, kuten murtuneesta sääriluusta, mutta kun mennään henkiselle puolelle jolla on selkeitä vaikutuksia myös fyysiseen terveyteen, pilleri ei ole mun mielestä mikään pysyvä ratkaisu. Mä meinasin alkaa kiljumaan onnesta, kun selitin Ossille mun oireita ja sen sijaan, että joutuisin listaamaan oireitani lääkärille, joka lähinnä katsoo mua kuin hullua, niin Ossi itse täydensi mun oireita kysymällä; liittyykö yöheräämisiin yöhikoilua ja onko se tietyssä rytmissä? Hän osasi itse kysyä multa oireita, joita olen joutunut selittämään ja todistelemaan monille. En tiedä koska olisin tuntenut vastaavanlaista helpotusta; mä en olekaan hullu, vaan nämä ovat selkeitä oireita jostain epätasapainosta, jonka tämä ihminen ymmärtää.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen (PKL*) teoriassa katsotaan tunnetilojen olevan yhteydessä sisäelinmeridiaaneihin. Tämä on yksi syy, joka voi aiheuttaa epätasapainoa meridiaaniin. Esimerkiksi suru suurena määränä aiheuttaa epätasapainon keuhko meridiaaniin, jonka yksi tyypillinen oire on iho-ongelmat. Myös keuhko ja paksusuolenkanavat ovat PKL*-teoriassa ns. parikanavat ja niiden yhteiset häiriöt ovat tavallisia ja mm. aknen katsotaan liittyvän usein näihin meridiaaneihin/kanaviin.

Perna meridiaani, joka on PKL* teorian tärkein ruansulatuskanava, sisältää tärkeimmät ruoansulatustoiminnot. Se aktivoituu lihaksistoa käyttämällä (mm. diabeteksen puhkeamisen estoon suositellaan suomessakin 20 minuutin kävelyä päivittäin), mutta myös liikunta liiallisena johtaa epätasapainoon (mun kohdalla selkeä yhteys ruoansulatuskanavalla ja ylirasitustilalla). Myös tunnetiloissa vellominen sekä asioiden päässä pyörittely, stressaaminen ja suru heikentävät kanavan toimintaa. Kolmas mikä vaikuttaa perna meridianin toimintaan on vääränlainen ravinto ja mun tapauksessa liiallinen raaka, kypsentämätön, kylmä ruoka; kuten salaatit ovat ongelma. Varsinkin meille jo muutenkin kylmässä asuville suositellaan lämmitettyä ruokaa talvisin. Pernakanavan ollessa epätasapainossa oireina esiintyy mm. turovtusta, sulamatonta ruokaa ulosteessa ja väsymystä, josta taitaakin vähintään joka toinen tunemani ihminen valittamaan.

Ossi teki mulle hoitosuunnitelman, jossa tavoitteena on rauhoittaa mieli ja poistaa stressi. Yin:in vahvistus ja Yang:in vahvistus. Niinkuin kerroin, mun oireisiin liittyy nähtävästi hyvin vahvasti sisäelimet ja erityisesti ruoansulatuskanava, joten mun tapauksessa hoito ollaan kohdistettu pääosin ruoansulatuselimiin. Kun ruoansulatus on tasapainossa, on aivoilla mahdollisuus tuottaa hormoneita, joita tarvitaan mm. hyvinvoinnissa ja nukkumisessa (dobamiinit, serotiinit…). Myös länsimainen tiede on havainnoinut näiden hormonien olevan 90% sidoksissa vatsan oikenlaiseen bakteerikantaan.

Lisäksi seuraavia kanavia on pyritty tasapainoittamaan: sydän, keuhkot, paksusuoli, maksa, munuaiset,vatsalaukkukanava. Kiinalaisen lääketieteen käsitteet ovat erilaiset kuin länsimaisen, eikä sisäelinten käsite ole kiinalaisessa lääketieteessä sama kuin pelkkä anatominen elin, vaan paljon laajempi. Kiinalaiset katsovat sisäelimen kuvaavan enemmänkin sen toimintaa, ymmärrettynä filosofian kautta. Esimerkiksi kilpirauhasta ei hoideta erikseen, vaan se tasapainoittuu, kun hoidetaan meridiaanit tasapainoon, samalla kun kaikenlainen muukin hormonitoiminta tasaapainoittuu.

16216334_10154277043695794_764704870_n

Kokemuksia?

Ensinnäkin aivan mielettömän ihana ja inhimillinen vastaanotto, jossa voi puhua rehellisesti ja avoimesti mistä tahansa ajatuksesta ja oireesta. Mä en ole koskaan ollut niin vakuuttunut, sillä Ossi osasi pelkästään mun kielestä kertoa, että missä tilassa olin. Ossi osasi jopa kertoa, että mulla oli kuukautiset sillä hetkellä, mikä oli todella hassua mutta myös vakuuttavaa.

Ensimmäisen hoitokerran kerran jälkeen olin todella väsynyt. Taisin lähinnä nukkua 3 päivää putkeen, jonka jälkeen heräsin kuin uudelleen syntynyt ja olo oli todella erikoisen kevyt. Seuraavan kerran jälkeen sain vuoron perään outoja, hysteerisiä nauru- ja itkukohtauksia, ikäänkuin jonkinlaisia patoutuneita lukkoja oltaisiin avattu mun kehosta. Kolmas kerta oli uuden vuoden jälkeen ja saapuessani klinikalle Ossi kertoi näkevänsä mun silmistä, että olen saanut aikamoisen epätasapainon ja väsymyksen aikaiseksi itselleni. Se oli totta, mentiin aika bulilla se viikonloppu. Olisin voinut nukkua kuukauden putkeen ja olo oli aivan törkeän sumuinen. Viisi minuuttia piikit paikoillaan ja olo oli kadonnut, katse kirkastui ja väsymys sekä krapula tiessään. Laahustin klinikalle ja lähdin sieltä täysillä energioilla!

Mä en ole koskaan kokenut mistään vastaavanlaista hyvää oloa tai niin erikoista puhdasta fiilistä, mitä olen akupuntkiosta saanut. Olen selvästi voinut paremmin, ajatus on kulkenut, mieli on ollut kirkkaampi sekä unen saanti ja laatu parantunut! Viivi myös kertoi, että migreenit ja kuormat harteilta lähti muutamissa minuuteissa, kun kävi Ossilla hartiakipujen vuoksi.

Akupuntkio on todella kokonaisvaltaista hoitoa ja sillä voidaan hoitaa mielettömän montaa vaivaa. En voi kuin lämpimästi suositella Ossia!

Ossi Facebookissa

Nettisivuille pääsee TÄSTÄ

 

 

 


Tulipas paljon ihania kommentteja ja pohdintoja teidän lukijoiden tavoitteista, elämäntapamuutoksista sekä onnistumisista! Moni mainitsi meidän fitnet.fi sivuston valmennuksilla olleen paljon positiivisia vaikutuksia mm. vatsan toimintaan ja energisyyteen. Se on aivan mahtava kuulla, sillä ohjelmat ovat nimenomaan suunniteltu tavallisille ihmisille, jotka haluavat oppia uuden elämäntavan. Ohjelmissa pyritään opettamaan, ymmärtämään miksi on hyvä syödä mitäkin ruoka-aineita ja miten treenataan oikein.

Tänään ollessani kampaajalla eräs tyyppi kertoi olevansa juuri yhdellä valmennuksella ja voivansa jaksavansa melko huonosti; energiat nollassa sekä motivaatio miinuksen puolella, koska ei vain jaksa. Hän näytti minulle ohjelmaa ja kysyi mielipidettäni. Ohjelmalla kyllä aivan varmasti saadaan tuloksia ja nopeasti, mikä taas auttaa markkinoinnissa, mutta hyvin tiukille keho laitetaan. Treenejä ohjelmassa oli lähes kymmenen viikkoon ja kalorit noin 1500, eli enemmän treenejä ja vähemmän kaloreita mitä mulla tällä hetkellä ja olen kuitenkin kisadieetillä. Siihen vielä fyysisesti raskas työpäivä ja normaalit arjen askareet päälle sekä koira. Uskon, että moiseen meininkiin tottumaton, ei urheilija saa itsensä kyllä ajettua nopeasti väsyneeksi ja hyvin todennäköisesti vain turhautuu koko dieettaamiseen.

Fitness on minulle elämäntapa ja minun oma valintani on kisata siinä. En kuitenkaan koskaan oleta tai edes halua kannustaa ketään elämään kurinalaista ”kisadieetti elämää”, sillä se ei missään nimessä ole normaalia eikä suositeltava elämäntapa kenellekkään. Se vaatii paljon ja pahimmassa tapauksessa ottaa enemmän kuin antaa, jos ei olla itse millään tavalla tietoisia tekojen mahdollisista seurauksista tai osata kuunnella omaa kehoa ja toimia sen mukaan. Itse personal trainerina kannustan terveellisiin elämäntapoihin, 80/20 linjaan ja tasapainoon, kun tavoitteena on pysyvät tulokset ja hyvinvoiva, energinen olotila.

16265408_10154302540095794_6474691513424037277_n

Mulla on kiva fiilis itsellä tällä hetkellä, treenit kulkee ja tuntuu että eteenpäin mennään. Koville mä joudun vielä, mutta oon henkisesti valmis tekemään parhaani ja antamaan kaikkeni. Nyt kun alkaa tyttö pienentymään, niin se myös motivoi todella paljon jatkamaan. Tulosten näkyminen motivoi aina ja muistuttaa itseäkin siitä, että kokoajan mennään eteenpäin, vaikka välillä tuntuukin siltä että mitään ei tapahdu.

Dieetin tai minkä tahansa kroppa prokkiksen kanssa tuntuu aina siltä, että alku on kaikista turhauttavinta, kun pitää tehdä hetki sitä duunia, että alkaa tulokset näkymään. Haluankin muistuttaa kaikkia teitä, jotka olette laittaneet elämäntapanne remonttiin ja teette duunia saavuttaaksenne omat tavoitteenne; jos sulla on treenit kunnossa ja tuloksia tukeva ruokavalio, niin älkää luovuttako ja turhautuko, se että pää on mukana tekemisessä ja jaksatte uskoa omiin unelmiinne sekä itseenne on yksi tärkeimpiä työkaluja näissä hommissa! Jos sä et itsekään usko sun tekemiseen, niin olet itse itsesi pahin este tavotteidesi tiellä.

16427262_10154302540105794_7271463586262017832_n

Mä teen edelleen super edullisesti ruokavalio – ja treeniohjelmia ja niistä voi kysellä fit4ever@hotmail.fi osoitteesta. Nyt kun olen itsekin uppoutunut kunnolla treeneihin sekä ruokavalioon liittyviin aiheisiin ja innostunut niistä taas uudella tavalla itsekin, olen päättänyt, että teen taas kevään enemmän etävalmennuksia ja henkilökohtaisesti räätälöityjä ohjelmia.


Moikka!

Ihanaa maanantaita tyypit <3

Mietin tässä viikon dieetillä olleena, että nyt kun on eka viikko totuteltu uuteen safkarytmiin ja optimoitu ruokia täsmällisiksi, niin sitä itsekin kauhistuu, miten helposti tuleekaan ylensyötyä.

Mä todella harvoin syön mitään roskaruokaa, karkkia tai muutenkaan epäterveellisiä ruokia tai välipaloja, mutta se miten paljon mä saatan syödä ihan muuten vaan tylsyyteeni on oikeesti aika mielenkiintoista.

Myös se, miten paljon saatan päivässä käyttää esimerkiksi pelkästään tarpeettomasti oliiviöljyä (koska olen kreikkalainen ja tottunut uimaan oliiviöljyssä….) saattaa tuoda ruokavaliooni jopa 400 kaloria lisää/päivä. Ja puhun nyt nimenomaan ylimääräisestä läträämisestä ruokavalioon kuuluvien rasvojen lisäksi. Lisäksi laskeskelin tuossa, että mun perus 4 omenaa päivässä tuo mun ruokavalioon noin 350 kaloria ylimääräistä, melkein 100g pelkkää hiilaria.

Nyt kun pelkästään nämä ylimääräiset mössötykset otetaan pois, mun ruokavaliosta lähtee 700-800 kaloria PÄIVÄSSÄ. Siis pelkästään mun ylimääräisellä oliiviöljy läträämisellä sekä omenoilla, joita syön ihan huvin vuoksi. Miettikää sitä. Eikä tuossa todellakaan ole kaikkea ”turhaa” offseasonin syömisistä. Helposti saattaa mennä esimerkiksi jokin proteiinipatukka päivään, mikä on noin 200-300 kaloria extraa. Omenoilla, öljyllä ja patualla saadaan jo lähes 1000 kaloria extraa päivään. Kun siihen lyödään perus safkat päälle, niin ruokavalio hipoo aika monia tuhansia kaloreita ja minä, joka teen lähes 90% työstäni kotoa ja kulutan treenien ulkopuolella suhteellisen vähän, en todellakaan tarvitse niin hurjia määriä energiaa.

Jos vertaan omiin asiakkaisiini, mulla on tälläkin hetkellä ruokavalio, jonka moni kokee varmasti lähes ”bulkkaamiseksi”. On reilut aamu- ja iltapalat sekä 3 suhteellisen tuhtia pääateriaa, mutta koska kehoni on tottunut saamaan jatkuvasti kaikenlaista turhaa ja järkyttäviä määriä esimerkiksi rasvaa, on kehoni joutunut taas pienen shokin uhriksi. Olo on ainakin paljon parempi ja tietynlainen turvotus alkaa lähtemään, vaikkakin nälkä on kova välillä.

Jokaisen olisi hyvä noudattaa aina välillä jotain fiksusti rakennettua ruokavaliota ihan vain siksi, että nyky-yhteiskunnan lopullisen yltäkylläisyyden turruttamana meidän todellisuudentaju ravinnon kannalta on aivan sekaisin. Jopa minä, joka tiedostan asian saatan turruttaa pääni sillä, että on okei syödä 4-6 nyrkin kokoista omenaa päivässä, koska ne on lähtökohtaisesti terveellisiä ja hyviä.

 

15895149_10154236524595794_4986402316884021001_n

http://fitnet.fi 


Heippa!

Toivottavasti kaikki ovat selviytyneet näistä lähes shokkimaisista pakkas päivistä! Mun oma henkilökohtainen pelastukseni on ollut meidän taloyhtiöstä löytyvä, hyvin kätevä minisali, jossa olen pystynyt yksinkertaisella, mutta tehokkaalla kaavalla toteuttamaan mun treenejä.

Mun blogimuuton kunniaksi ajattelin mahdollisimman tiivistettynä hieman kertoa; kuka mä olen, mitä mä teen ja mistä saatan olla tuttu tyyppi.

Olen alunperin kotoisin Merikarvialta, pienestä 3000 ihmisen kylästä Porin läheltä ja olen aloittanut bloggaamisen vuonna 2011, kun kyllästyin päiväkirjojen rustaamiseen sekä halusin muutettuani Helsinkiin kirjoitella hieman julkisemmin perhettä ja ystäviä sekä itseäni ajatellen, miten mun arki luistaa isossa cityssä.

Lisäksi olin innostunut fitneksestä lajina ja teinkin tuolloin päätöksen kisata joskus vielä bikini fitneksessä. Fitness ei ollut silloin vielä muotia, joten kukaan mun frendeistä ei jaksanut kuunnella aiheesta ja totesin, että on parempi jos vain puran ajatuksiani treenaamisesta ja ravinnosta blogiini. Työskentelin myös tuolloin kuntosalilla, joten arkeni koostui lähinnä järkyttävästä poltteesta lajia ja ylipäätään salikulttuuria kohtaan; kaikki oli niin uutta ja siistiä!

Blogini on aina ollut lifestyleblogi, joka on vahvasti kuitenkin painottunut treenaamiseen ja sen tukemiseen oikeanlaisen ravinnon kautta. Opiskelinkin vuonna 2012 avoimessa yliopistossa terveystieteitä ja liikuntaravitsemuksia sekä kouluttauduin samalla FISAFin kautta Personal Traineriksi.

2012 kesä, kun kävin vielä salilla KORKKAREILLA. Kyllä.

2012 kesä, kun kävin vielä salilla KORKKAREILLA. Kyllä.

Niinkuin kuvasta näkyy, olen kuitenkin aina ollut todella naisellinen ja rakastan muotia, kauneudenhoitoa ja kaikenlaisia naisten etuoikeuksia; kuten korkkareilla kävelemistä ja meikkejä. Mä olen aina rakastanut sitä faktaa, että olen nainen, sillä naiset ovat mielettömän vahvoja ja kiehtovia otuksia sekä halutessaan hemmetin voimakkaita. En ole oikeastaan koskaan kokenut tarvitsevani miestä, mikä näkyykin jopa hieman hektisessä suhdehistoriassani; haaveilen edelleenkin löytäväni rinnalleni miehen, josta löydän sielunkumppanin, jonka kanssa voin olla aidosti onnellinen, toteuttaa yhteisiä haaveita sekä tavotteita, kasvaa yhdessä ja luoda ja rakentaa uutta. Joku joka täydentää mun hulluutta hyvällä tavalla sekä tasapainottaa mun maailmaa, eikä pelkää mua tai yritä sammuttaa mun liekkiä. Joku jonka kanssa olla kokonainen.

800_3225

Vuonna 2012 hommasin itselleni ensimmäisen valmentajan ja vuonna 2014 lähdin ensimmäiselle kisadieetilleni. Se sujui suht koht kivutta ja tarkoitukseni oli kisata IFBBn Bikini Fitneksen junioreissa, mutta shokkina voitettuani Jyväskylän karsinnat, minut siirrettiin suoraan SM tason kisoihin ja itse SM kisoissa jäin pisteen päähän SM kullasta. Menestys oli mulle mieletön shokki ja olin todella tyytyväinen kisakauteeni. Kisasin myös kansainvälisessä kisassa, jossa sijotuin 7:neksi. Sain itselleni samalla varmistuksen, että laji on mun juttu ja fysiikkani toimii; nyt on vain tehtävä duunia kehittymisen eteen paljon.

martina05140909PP_vi-1

Samaan aikaan TV:stä esitettiin uutta formaattia Martina ja Hengenpelastajat, jossa olin mukana. Formaatti oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ja opin siellä paljon. En pelkästään siitä, miten realityä tehdään, vaan myös siitä, miten vahvapersoonainen tyttölauma käyttäytyy vastaavassa tilanteessa.

Olen super tyytyväinen omaan suoritukseeni ohjelmassa. Olin mennyt ohjelmaan täysin ennakkoluuloitta, tietenkin voittamaan ja suuri kilpailuviettini aiheuttikin hieman paheksuntaa. Ohjelmassa, jossa ideana oli kilpailla. Eihän se sovi. 😉 Nyt jos menisin uudestaan, osaisin varmasti psykologisesti pelata paremmin, sillä näissä hommissa rehellisyys ei kannata.

Sijotuin kolmanneksi ohjelmassa.

10724074_392842577535680_1543354861_n

10629348_10152479946505794_1588429123623823341_o

Syksyllä voitin myös ensimmäisen awardsini bloggaamisessa sekä esiinnyin paljon medioissa ja vierailin tv ohjelmissa.

Kaikki sujui kivasti ja tekemistä riitti. Kuitenkin jännittävä ja tapahtumarikas vuosi sai surullisen lopun, sillä menetin minun suurimman tukijani, isäni äkillisesti. Isäni menehtyi ollessaan erikoistumassa lasten teho-osasto hoitoihin Afrikassa.

Olin juuri kuvauksissa IL:lle kun sain puhelun, että isälleni on sattunut jotain.

Olin juuri kuvauksissa IL:lle kun sain puhelun, että isälleni on sattunut jotain.

Tapahtuma sai mut hyvin sekaisin. Ensin en ymmärtänyt asiaa, vaan elin ikäänkuin automaatilla. Treenasin entistä enemmän, jätin silloisen poikaystäväni ja tunsin olevani samaan aikaan hyvin selvillä siitä, mitä halusin, vaikka tosiasiassa olin hukassa ja hyvin hyvin rikki ihmisenä. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa fyysistä kipua, kuin miltä tuntuu kun sydän särkyy. Elin niin sumussa, etten edes reagoinut kun kaksi ystävääni menehtyivät auto-onnettomuudessa. Kuolemasta tuli mulle hyvin todellinen asia.

Meni pitkään, että mikään tuntui miltään. Kärsin pahoista valveunista ja unihalvauksista, en nukkunut ollenkaan, ihoni muuttui harmaaksi, ruoka ei imeytynyt kehooni ja muistini pätki.

Samalla elämässäni tapahtui paljon onnellisia juttuja; aloitimme LOOPin kanssa yhteistyössä jussi kuntoon formaatin ja sain paljon muitakin uusia kivoja työprojekteja. Kirjoitin kolumnia lehteen, annoin paljon haastatteluja, tein paljon kuvauksia ja kevään lähestyessä aloimme rakentamaan Fitnet.fi sivustoa.

10983392_10152904335492911_1447130163024469411_n

10561054_784964764912558_616947659_n

10666169_286572238201451_1029236054_n

Olin myös mukana luokkakokous elokuvassa, joka ilmestyi 2015 elokuviin. Yksi hauskimpia työpäiviä joita olen koskaan suorittanut, eikä varmaan tarvitse arvata että miksi. Aloitin myös tekemään ensimmäisiä tv studiossa kuvattavia infocommercial kuvauksia LOOPin nettiin. Meillä oli ja on edelleen aina super hauskaa kuvauksissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuonna 2015 voitin toisen awards palkinnon bloggaamisessa, joka itseasiassa oli Indiedaysin järjestämä blog awards kilpailu. Enpä olisi silloin uskonut, että tulen vielä joskus blogaamaan Indiedaysin sivustolla!

indiedays-blogawards-set2-11

IMG_1668

IMG_1681

Loop Looks vieraana

Tein edelleen paljon lehtijuttuja, annoin haastatteluja ja vierailin erilaisilla some kanavoilla sekä tv-ohjelmissa. Samalla valmistelin itseäni kesällä alkavaan kisakauteen ja olin todella innoissani tulevista kisoista. Rakensin uutta yritystä, menin paikasta toiseen kuin flipperi, mutta samalla kärsin yhä edelleen vaikeasta unettomuudesta ja surusta isäni menehtymisen seurauksena. En edelleenkään osannut käsitellä asiaa kunnolla ja sivuutin surun ja asian käsittelyn töiden ja treenin avulla.

IMG_9969

Kisakauden startattua olin edelleen sadassa asiassa kiinni samaan aikaan; oli jatkuvasti kuvauksia, hirveästi vastuuta, sitä enemmänkin töitä sekä tietenkin hyvin stressaava kisakausi. Pikkuhiljaa oravanpyörä alkoi kuristamaan ja 6 viikkoa ennen kisojani sain lääkäriltä tuomion, jossa mut passitettiin vähintään 2 kk vuodelepoon. Olin saanut aikaiseksi niin suuren tukoksen kehossani, joka hermostolliseksi ylikunnoksi diagnosoitiin, etten jaksanut enää edes kääntää sängyssä kylkeäni. Muistan miten väsynyt olin, mutta en kuitenkaan pystynyt nukkumaan. Hikoilin yöllä sänkyni litimäräksi ja hiukseni tippuivat päästä. Mikään ei enää toiminut kehossani optimaalisesti.

IMG_7845

Terveyteni romahdus oli mulle kuin isku kasvoille. Olin hemmetin pettynyt itseeni ja siihen, mitä olin tehnyt itselleni, mutta se on ollut myös yksi opettavimmista kokemuksista mitä olen joutunut käymään läpi. Olen joutunut opettelemaan sanomaan ei sekä hyväksymään sen asian, etten pysty kaikkeen ja se on ihan ok. Ylikunnosta huolimatta jatkoin töiden tekoa normaalisti, mutta kisakausi sai jäädä. Lääkärin mukaan se olisi ollut viimeisiä treenikausia minulle ehkä koskaan, jos olisin jatkanut kehoni kanssa pelleilemistä.

En todellakaan syytä tapahtunutta lajia; mulla oli äärettömän fiksusti rakennettu kokonaisuus ja riittävästi ravintoa sekä lepoa treenien kannalta. Tapahtunut oli monen asian summa ja olisi varmasti käynyt jossain kohtaa, olin kisakaudella tai en.Ylikuormitin itseäni samalla, kun kärsin vakavasta unettomuudesta. Mitä muuta voi lopputuloksena olettaa?

IMG_0660

Talvi ja kevät menivät lähinnä matkustellessa ystävieni sekä silloisen poikaystäväni kanssa. Taisin lentää yli 20 kertaa ja käydä monissa maissa sekä kaupungeissa. Muutin Espanjaan poikaystäväni kanssa ja vaikka treenaaminen olikin edelleen jokapäiväistä arkeani, oli se nyt hieman erilaista. En tiennyt pääsenkö koskaan siihen tilanteeseen, että kehoni kestäisi kisaamista. Ykkös tavoitteena oli saada terveys takaisin ja tilanne tasaiseksi. Olin välillä niin väsynyt, etten pystynyt edes nousemaan sängystä ja mulla oli loputon nälkä jatkuvasti. Kehoni huusi ruokaa ja lepoa hyvin pitkään.

Kesällä muutin takaisin Suomeen ja vietin ensimmäisen kesän vuosiin, kun en ollut kisakaudella tai tähdännyt kisoihin. Olin kuitenkin juuri alkanut voimaan paremmin ja tunsin kehoni voimaantuvan sekä ottavan treeniä vastaan enemmän, joten kesä meni lähinnä treenien ja levon sekä töiden parissa. Olin kovasti uhkaillut käyväni jokaisella festarilla, mutta loppujen lopuksi taisin käväistä ainoastaan weekend festareilla, jolloin minun ja Rosan rakkaustarina roimahti.

img_6265

Miss Suomi ja Fitness tähti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikään ei sinänsä ole muuttunut näinä vuosina lainkaan, mutta kuitenkin kaikki niin paljon. Olen kasvanut ja ehkä karummin sanottuna joutunut kasvamaan mielettömästi ihmisenä. Olen onnekas siitä että saan tehdä työkseni asioita joita rakastan bloggaamisen ja valmentamisen kautta. Näinä vuosina ympärilleni on rakentunut aivan mieletön tiimi uskomattoman upeita ihmisiä, enkä voisi koskaan pyytää enempää. Monista on jouduttu luopumaan, mutta myös luopuminen on joskus tietynlaista eteenpäin menemistä sekä kasvamista, sekä varsinkin tilan antamista niille, jotka sun elämään kuuluvat. Paljon on monissa asioissa yritetty, tehty, epäonnistuttu ja onnistuttu.

Uskon että tämä vuosi tulee olemaan taas yksi parhaimmista vuosista ikinä. Olen vihdoin päässyt kiinni kisakauteen, mulla on paljon uusia juttuja täällä blogin puolella, kuten myös valmennuspuolella, sekä ihmissuhteeni ovat hyvin onnellisella mallilla. <3

15909955_10212194285159447_1323183592_n

Rokki soimaan ja kohti uusia mokia sekä onnistumisia! 😉


Mä oon ollut nyt puol vuotta sinkkuna. Mä viihdyn todella hyvin yksin, rakastan omaa aikaa ja sellaista tietynlaista helppoutta kiireisen arjen kanssa, koska oma todella sekainen työ- ja treenirytmi ei välttämättä ole kaikista helpointa yhdistää jonkun toisen arkeen, kun koskaan ei oikeastaan tiedä millainen päivä on tulossa ja koska työt, treenit ja muut velvollisuudet on hoidettuna. Joskus kuitenkin tulee niitä hetkiä, kun olis kiva että joku olis auttamassa ja jakamassa arkea. Tänään on hetkittäin ollut yksi niistä päivistä, kun olen ajatellut itsekseni, että on tää aikamoista sirkusta välillä.

Maanantait. Varmasti jokaisella työelämässä, varsinkin yrittäjinä olevalla ne ovat aina viikon kiireisimpiä päiviä, koska kaikki laittavat eniten maileja maanantaisin, useimmat prokkikset alkavat maanantaisin, uudet jutut on kasattu viikon ensimmäisille päiville, viikko räjäytetään alkuun, loputon puhelimen soiminen sekä omien puhelujen soittaminen…Onneksi usein loppuviikosta hälinä vähän rauhoittuu.

Mun aamupäivä on sisältänyt tänään maileja, sisällön tuottamista, kuvaamista, puheluita, ruoan laittoa sekä jlon ulkoluttamista, joidenka jälkeen tietenkin odottivat treenit. Sää ei ole mikään kaikista hempein, sillä ulkona on super kylmä viima, mutta ei auttanut kuin lähteä tallustaen tuonne myrksyyn.

Treenien jälkeen oli puhti loppu ja olis ollut kiva vaan päästä kotiin sohvalle. Seuraavaksi kuitenkin odotteli kauppareissu. Tiesin että himassa mua odottaisi foodpreppaukset, jotka vievät aina vähintään 1-2 tuntia, jos haluaa tehdä kunnolla ja sellaisia safkoja, joita on kiva syödä muutaman päivän. Vielä kuitenkin jaksaa panostaa, katsotaan koska siirryn perus jauheliha ja tonnikala linjalle, kun voi vaan lähinnä kääntää pannulla tai kaataa purkista… Hah.

Noh, raahauduin lähimpään kauppaan ja ostin muutaman päivän safkat. Siinä kun raahasin väsyneenä kasseja ja treenikamoja jääkylmässä viimassa hiestä märkänä sellaisen reilun kilometrin verran, mietin että nyt olis ihan kiva kun joku jeesaisi. Oon kuitenkin tottunut raahaamaan isoja määriä kamaa mukanani ja hoitamaan kauppareissut itsekseni, joten ei se mua oikeasti mitenkään haittaa, että kannan itse kassini, tuleepahan tehtyä hyvää hyötyliikuntaa lähes päivittäin. 😀

Kotiin päästyäni laitoin ruoat valmiiksi ja uuniin. Sillä välin kun ruoat kypsyivät siivosin keittiön, ulkoilutin JLON, imuroin, laitoin pyykit kuivumaan ja uuden koneellisen pyörimään, pesin lattiat ihan tuhkimona koko kämpän kontaten olkapääni pumppiin ja kävin suihkussa. Samalla pesin koko kylppärin myös, koska naiset. Me ollaan multitaskaamisen ammattilaisia.

15327488_10154117302915794_7884917911319939482_n

Nyt kello on puoli yhdeksän ja mulla olisi vielä tämän päivän iltapäivällä tulleet mailit, kommentit sekä muut yhteydenotot läpikäymättä, yhden postauksen sisällön tuottaminen ja pari ohjelman tekoa. On tää arki välillä yksin hoidettavana aikamoista ikiliikkumista, mutta myös toisaalta, saan itse päättää koska teen mitäkin, mun ei tarvitse huomioida kenenkään muun aikatauluja ja voin ihan rauhassa röhnöttää tukka pystyssä työpäivän päätteeksi sohvalla ihan hemmetin karmivan näköisenä ja katsoa tyttöhömppää telkkarista ilman että kukaan on erimieltä. 😉

15267956_10154117302910794_7558294963411196819_n

15253403_10154117302970794_8941849735188608695_n

Mä viihdyn niin hyvin yksin, että mä en tiedä miten tällä hetkellä voisin ikinäkään asua jonkun kanssa. Tää on niin mukavaa, että saa olla aikamoinen prinssi jotta viitsii luopua tästä luksuksesta. Mulle ei oo koskaan ole ollut ongelma asua yksin, mutta mun on todella vaikea asua jonkun kanssa, koska on vaikeaa löytää ihminen, joka ymmärtäisi mun elämän hektisyyttä ja spontaanisuutta, sitä että vaikka olen todella energinen, sosiaalinen ja iloinen,  kaipaan kuitenkin usein myös sitä omaa rauhaa ja mun pitää välillä saada latautua täysin yksin itsekseni. Ja kun jo pelkästään itse tuo aikamoisen paketin suhteeseen, niin sitten kun sillä toisellakin on se oma paketti, niin sitä on sitten hauska alkaa purkamaan yhteisesti sopivaksi. Pelottavaa. Varsinkaan kun mut tuntien se toinen ihminen ei myöskään ole mikään perus jamppa, vaan joku astronautti, jolla on kaksijakoinen persoona ja oma muurahaiskarhukenneli Japanissa.

Niinhän se on, että suhteet vaativat kompromisseja, uhrautumista ja ymmärtämistä. Mutta mistä kohdasta mä voisin ns. jättää pois, kun ei kukaan muukaan tee mun töitä tai treenejä? Ehkä sitten niistä kotiaskareista. 😀