Moikka!

Bloggareista on hyvin useilla sellainen kuva, että me vaan nojaillaan pitkät päivät espan seiniin ja kuvataan omahyviäisinä naamaamme, mutta valitettavasti tämä on paljon muutakin, kuin kuvaamista ja kivoja bloggari-iltoja. Kyllä mä toki muistan senkin ajan, kun aluksi bloggaus pelkkänä harrastuksena olikin hyvin pitkälle sitä smoothie kulhon tai omien ruoka-annosten kuvaamista sekä pelkkää tekstien tuottamista, jos ja kun siltä tuntui. Vuonna 2013 taisin siirtyä ensimmäiseen portaaliini ja aloin myös saamaan bloggaamisesta palkkaa. Olen  myös toiminut yrittäjänä 2013 vuodesta saakka, eli noin viisi vuotta ja kompuroinut yrittäjien maailmassa pikkuhiljaa eteenpäin. Ei varmaan tule yllätyksenä se, että liikuna-alan tai sisällöntuoton ammattilainen ei automaattisesti ole taloushallinnossa ihan huipussaan, ainakaan aluksi. 😀

En aijo valehdella, yrittäjyys on tuonut paljon stressaamista ja unettomia öitä elämään. Vaikka tulenkin ”yrittäjä perheestä” niin mä en rehellisesti tiennyt yrityksistä tai niiden pyörittämisestä mitään, kun lähdin yrittäjäksi. Tiesin ainoastaan sen, että sen kautta pystyn tekemään töitä itselleni ja sen työnteko puolen mä oon aina osannut. Olen oppinut sekä ymmärtänyt monia yrittäjyyteen liittyviä asioita jälkeenpäin, useimmat tietenkin virheiden kautta, niinkuin varmasti moni muukin tässä maailmassa. Mokailuja ei onneksi tarvitse hävetä ja niistä opitaan aina ja vastapainoksi voi myös todeta, että onhan jossain myös onnistuttu, kun itseni olen onnistunut nämä kaikki vuodet elättämään.

Kaupallinen yhteistyö:  Finago

Kirjanpitäjän tulisi olla yrittäjän oikea käsi, mutta välillä on todella vaikeaa löytää itselleen hyvää kirjanpitäjää, jonka kanssa homma luistaa. Mulla on itsellä ollut aika ikävä kokemus kirjanpitäjästä, toki myös onneksi vastapainoksi todella hyviä kokemuksia. Ikävämmän kokemuksen kautta mua alkoi kirjanpitoon liittyvät asiat kiinnostamaan aivan uudella tasolla ja halusin myös itse ottaa enemmän selvää siitä, mitä siellä taloushallinnon puolella oikein tapahtuu pelkkien kuittien ja laskujen lähettelyn sijaan.

Tutustuin noin kuukausi sitten Finagon Procountor-ohjelmistoon ja sen mobiiliapplikaatioon Procountor Mini app:iin, joka kulkee kätevästi kaikkialle mukana. Kyseessä on taloushallinnon ohjelma, jolla voit tehdä ihan kaiken kirjanpitoosi liittyen joko itse tai yhdessä kirjanpitäjäsi kanssa.

Mulle pidettiin alkuun muutaman tunnin verkkokoulutus ohjelmaan liittyen ja musta tuntuu, että opin siinäkin ihan super paljon lisää, varsinkin siitä, miten kirjanpito tehdään. Opin, että miten teen itse itselleni ohjelmalla vähennyksiä, merkkaan kuitit, tunnit, laskut, teen ilmoitukset, maksan laskut… ja kaikki tapahtuu kätevästi saman ohjelman sisällä! Ei tarvitse kirjautua lukuisiin eri paikkoihin tai koota materiaaleja valmiiksi eri kansioihin, kun kaikki löytyy sekä hoituu kätevästi yhdestä ja samasta paikasta. Mun ehdottomasti lemppari ominaisuus on kuittien helppo kuvaaminen kuitti sovelluksella, jonka jälkeen ne tallentuvat järjestelmään ja itse paperiset kuitit voi unohtaa. Mä vihaan sitä kuittien säilyttämistä ja räpeltämistä.

Procountorin käytön aloittaminen on ihan super helppoa ja siinä saa vain yhdellä sopimuksella käyttöön kaiken tarvittavan taloushallinnon hoitamiseen eli verkkolaskut, skannauspalvelut, tulostuspalvelut, pankkiyhteydet sekä sähköiset ilmoitukset. Palvelun käytöstä maksetaan kuukausittain toteutuneiden tositemäärien mukaan, eli maksat ohjelmasta sen verran, kuin sitä tarvitset.

Yrittäjyydessä ehdottomasti parhaimpia puolia on se, että voit olla hieman joustava sun työaikojen suhteen. Tai ainakin mun tilanteessa, kun teen suurimmaksi osaksi kaiken kotoa. Jopa Fitnet:in asiat hoidan himasta, tarvittavia palavereja ja tapaamisia lukuunottamatta. Tällöin pystyn myös hieman itse kikkailemaan vapaata vähän erikoisempiinkin rakoihin, kuten keskelle viikkoa ja vastapainoksi sitten saatan työskennellä hyvinkin usein viikonloput ja illat. Toki monet lomat ja matkat menee usein samaan aikaan töiden parissa, mutta tavallaan myös se mahdollistaa matkustamisen useammin, kun pystyn samalla hoitamaan työnikin normaaliin tapaan.

Yrittäjyys valitettavasti kuitenkaan on harvemmin aina vain helppoa ja kivaa täynnä itsevaltaa ja vapautta, vaan myös paljon tuskailua ja harmaita hiuksia. Mä en ole koskaan ennen kokeillut minkäänlaisia taloushallinnon ohjelmia, joten oli kiva huomata, että pikkuhiljaa kaikesta ollaan tehty paljon selkeämpää ja helpommin ymmärrettävää. Sillon kun mä alotin, verohallinnon sivut olivat vielä kivikautiset ja kaikki piti lähinnä tehdä papereilla. Yrittäjyyttä ei mun mielestä kannata silti missään nimessä pelätä ja hattua nostan kaikille jotka siihen rohkeasti lähtevät mukaan. Mokailu kuuluu asiaan ja niistä opitaan ja onneksi meillä on paljon apuja ja vaihtoehtoja siihen, että pysymme itsekin myös niistä yrityksen taloudellisista asioista edes jotenkin kärryillä.

Jos sulla itselläsi on kirjanpito vielä vähän huteraa ja haluat olla enemmän tietoinen ja kärryillä sun taloushallinnosta ja oppia hallitsemaan sitä itse enemmän, niin suosittelen ihan jokaista mun lukijaa, jotka yrittäjänä toimivat, tilaamaan kokeilutunnukset Procountorohjelmistoon! Sieltä pääset tutustumaan ja kokeilemaan kaikkia tärkeimpiä toimintoja ja tsekkaamaan, jos ohjelmasta olisi sullekkin hyötyä. Lisäksi kaikkien testitunnusten tilaajien kesken arvotaan Ipdad ja aurinkomatkojen 1000€ matkalahjakortti, not bad! 😀

Testitunnukset pääset tilaamaan TÄÄLTÄ.

Tsemppiä kaikille yrittäjille ! <3

 

 

 


[mittaustagi]

Arkisia unelmia, niitä on monia. Milloin se on vapaapäivä, milloin maailmanympärimatka. Mun arkiset unelmat vaihtuvat päivittäin, mutta kyllä ne isommat unelmat muuttuvat iän ja elämäntilanteen mukaan. Valio haastoi mut kaupallisessa yhteistyössä funtsimaan asioista, joista unelmoin kiireiden keskellä, sekä muistutti mulle, miten tärkeitä ne omat hetket ovat arjen hektisyyden keskellä.

Olen puhunut usein avoimesti siitä, että tarvitsen paljon omaa tilaa ja aikaa, jotta jaksan antaa parhaani töissä sekä ihmissuhteissa. Lataudun yksin, en porukassa ja saatan viettää aikaa itsekseni päiviä ilman minkäänlaista fyysistä ihmiskontaktia. Se ei tarkoita, että olisin yksinäinen, sillä viihdyn todella hyvin yksin. Ehkä vähän liiankin hyvin, sillä välillä saan selitellä uusille tuttavuuksille, miten mulla on kaikki hyvin, mutta haluan olla välillä yksin.

Mun erakko ominaisuuksistani huolimatta koen kuitenkin, että olen onnistunut rakentamaan päiviini pieniä paloja isoa arkista unelmaa, sillä olen löytänyt mun ympärille kourallisen ihmisiä ja saanut jakaa mun sekasortoista arkeani näiden mielettömän ihananien tyypien kanssa, joiden pelkkä olemassaolo antaa mulle energiaa ja rauhottaa mua kaiken muun keskellä. Mä koen olevani introvertti (eikös se oo muotia muutenkin, olla introvertti/erityisherkkä ja laittaa sen piikkiin kaikki), joten mun yksi suuri arkinen unelma on ollut niinkin ”pieni” asia, kuin tulla hyväksytyksi ja ymmärrytyksi tietyissä asioissa ihmissuhteisiin liittyen. Musta nimittäin usein tuntuu siltä, että joko niitä ei ymmärretä yhtään tai sitten ymmärretään liikaa ja ollaan sitten kaikki todella herkkiä kaikelle ja tehdään asiasta liian iso juttu, ihan kuin jokin uskonto, jolloin kaikilla menee vain loppujen lopuksi hermot.

Musta on ihanaa, kun voi viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka vaan hiffaa. Sun ei tarvitse selitellä mitään, sillä ne tietää, että sä oot aina siellä niitä varten ja ne on aina sua varten, vaikka ei ihan jokaisia bileitä tai tapahtumia koluttaisikaan yhdessä. Ei enää tekosyitä tai selittelyjä, saa mennä sen oman jaksamisen mukaan ja se on ihan fine.

Mä olen todella kiitollinen siitä, että mulla on muutamia ihmisiä, jotka myös pysäyttää mut arjen keskellä ja saa mut olemaan enemmän läsnä just siinä hetkessä. Tuntuu, että muuten sitä menee viikkojakin etuajassa ja viimeistelemättä ensimmäistä projektia onkin jo henkisesti pään sisällä suunnittelemassa seuraavaa. On ihan äärimmäisen tärkeää pysähtyä välillä nauttimaan arjen pienimmistäkin asioista ja tehdä tilaa omalle ajalle, ajatuksille ja myös kuunnella itseään kaiken vilskeen keskellä.

Me tarvittaisiin kaikki joka päivä niitä pieniä hetkiä, minkä avulla jaksetaan painaa taas sata lasissa muita juttuja eteenpäin. Olen myös haaveillut ja pyrkinyt siihen, että lukisin vaikkapa tunnin kirjaa ennen kuin menen nukkumaan, mutta pakko myöntää, että niistä haaveista ei oo ihan pidetty kiinni vielä. Illat menee visioiden frendien kanssa tai oman pään sisällä ja aamulla vertaillaan, kenellä oli häiriintyneempi uni viimeyönä.

Koska mä oon tällainen tuuliviiri ja vedän pääni helposti ylikierroksille, niin yksi mun tän hetkinen arjen unelma olisi nukkua kokonainen viikonloppu putkeen ja olla tekemättä mitään ihmeellistä. Herätä liian myöhään, syödä aamupala sängyssä ja tuijottaa Netflixiä kunnes nukahtaa. Ei duunijuttuja, ei stressaamista, ei aikatauluja.  Nyt syksyn tullen se on tuntunut liian hankalalta haaveelta. Tänä viikonloppuna oli isot spessut juhlat, ystävien dinneri, ystävän läksärit, sovittu brunssi ja kasa töitä. Ens viikonloppu näyttää vielä tyhjältä, joten jospas pääsisin toteuttamaan tämän pienen arkisen haaveeni silloin. Tiedän, ettei kaikkiin kemuihin ja dinnereille aina tarvitse mennä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että jokainen synnyttää, muuttaa ulkomaille ja järjestää jotain henkilökohtaisia mustgo -bileitä samaan aikaan, joihin oot luvannut mennä jo kuukausia sitten.

Kuten Valio Eila kerrosunelma, koostuu arkikin kahdesta kerroksesta; duunista ja vapaista, eikö niin? Ilman toista ei toinenkaan maistu niin hyvältä. Valio Eila kerrosunelma on täyteläinen, lusikoitava kaksikerrostuote. Sarjaan kuuluu kaksi herkullista makua: kinuski- samettinen persikka ja valkosuklaa-Romanovin mansikat. Molemmat ovat laktoosittomia ja sopivat myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille. Yay! Kerrosunelman pinnalla on herkullinen vanukasmassa ja pohjalla pirteä sekä palaisa läjä hilloa. Kerrosunelma sopii niin arjen pieniin herkutteluhetkiin jälkkäriksi, kuin myös välipalaksi päiviin. Mielestäni molemmat olivat maultaan makeilta ja tyydyttivät pienestä koostaan huolimatta mun makeannälän, vaikka olenkin todella perso kaikelle makealle. 

Yksi pikari sisältää noin 180kaloria, 9 g rasvaa, 21g hiilareita ja 2,9g proteiinia.

Mitkä sun arkiset unelmat on?


[mittaustagi] Moikka!

Lähes aina, kun vuodenaika muuttuu radikalisti, saamme keskuuteemme super ärsyttävän riesan, nimittäin flunssan. Mä olen sellainen flunssien imukuppi ollut aina ja jopa puhuttanut ihmisiä siinä, miten paljon olen kipeä. Sen vuoksi lähdin erittäin innoissani mukaan kaupalliseen yhteistyöhön ColdZymen kanssa.

Olen aika varma, että mun flunssaherkkyys johtuu osittain siitä, että olen hyvin lahjakas stressaamaan sekä tietenkin myös siitä, että harrastan lajia, joka rankkojen treenien vuoksi altistaa flunssalle normaalia enemmän. Kova treeni yhdistettynä huonoon palautumiseen nimittäin altistaa flunssalle ja tekee monista urheilijoisa flunssaherkän. Tutkimus kertoo, että yli 90 minuutin urheilusuoritus altistaa urheilija sairauksille jopa 72 tunniksi. (Lähde) Tänä vuonna olen kuitenkin ollut ennätys vähän flunssassa ja sillä on varmaan ollut jotain tekemistä ColdZymen kanssa. 

On kausia, kun yhtäkkiä jokainen on vuorollaan flunssassa. Vaikka kuinka pesisi käsiä ja välttelisi ihmisiä, niin aina sen flunssan jostain onnistuu saamaan, ainakin meikäläinen. Tänä syksynä oon kuitenkin välttynyt pahimmilta flunssilta ja pysynyt oikeestaan hyvinkin terveenä. Välillä herään tukkoisuuteen, pääkipuun tai tunnen kehossani orastavan flunssan oireita, jolloin olen heti suihkutellut ColdZymeä kurkun täyteen.

Varsinkin nyt, kun kuvaamme telkkaria ja olen muutenkin jokapaikassa jatkuvasti menossa töiden vuoksi, on mun vähän jopa pakko pysyä terveenä. Jos mä nyt tulisin kipeäksi, niin mun olisi siitä huolimatta pakko raahautua esimerkiksi kuvauksiin sekä hoitaa mun duunit kipeänäkin, sillä niillä on omat deadlinet, kuvauksiin on buukattu muitakin ihmisiä paikalle ja kukaan muu ei mun osuutta voi hoitaa. Olen siis ollut äärimmäisen tarkka sekä hysteerinen siitä, että saan jokapäivä vitamiinit, yliannostukset inkivääriä ja sitruunaa ja nyt myös ColdZyme liikkuu laukussakin mukana valmiina suihkutettavaksi, jos yhtään tulee kipeä olo.

MIKÄ ON COLDZYME?

ColdZyme on ainutlaatuinen suusuihke, joka estää flunssavirusten tarttumisen. ColdZyme muodostaa kurkun limakalvolle suojaavan kalvon, jolloin flunssavirukset eivät pääse kiinnittymään siihen. Tuote vähentää flunssaan sairastumisen riskiä ja voi lyhentää flunssan kestoa, jos käyttö aloitetaan tartunnan alkuvaiheessa.

Tuote on CE-merkitty lääkinnällinen laite.Tuote sopii sekä aikuisille että yli 4-vuotiaille lapsille. Sen teho ja turvallisuus on varmistettu kliinisissä tutkimuksissa ja asiakaskyselyiden avulla.

MITEN TUOTETTA KÄYTETÄÄN?

Ilman ColdZymeä flunssakautta ei kannata edes yrittää selvitä. Tuotetta voi alkaa käyttää heti kun havaitsee flunssan oireita ja sen käyttöä voi jatkaa, kunnes oireet lievittyvät. Käytön voi myös aloittaa ennaltaehkäisevästi jo ennen oireiden ilmestymistä, jos tietää altistuvansa flunssaviruksille esimerkiksi töiden tai perheen kautta.

COLDZYMEN SALAISUUS

Suihke sisältää trypsiiniä, jolla on muuten mun mielestä aika mielenkiintoinen tarina takana. Islantilainen tiedemies,(professori Jon Bragi Bjarnason), havaitsi 1970-luvulla, että erään kalanperkauslaitoksen työntekijöiden käsien iho oli epätavallisen pehmeä ja hyväkuntoinen. Eikö olisikin paljon loogisempaa, että perkaajien kädet olisivat olleet täynnä arpia ja haavoja? Oliko siis perattavissa kaloissa jokin parantava vaikutus? JEP! Tutkimuksissa kävi nimittäin ilmi, että tietyt kylmään sopeutuneet merieliöt sisälsivät entsyymin, jolla oli hyviä parantavia ominaisuuksia. Jatkotutkimusten ja kehityksen myötä tämä merientsyymi – kylmään sopeutunut trypsiini – patentoitiin maailmanlaajuisesti. Kaikenlisäksi tätä entsyymiä saadaan turskankäsittelyn sivutuotteena, joten sen saanti ei kuormita meren ekosysteemiä.

ColdZymen suojin voi hyvillä mielin nauttia syksystä, antaa lasten räkiä naamalle vapaasti ja kierrellä kaikenmaailman kissanristiäisissä pöpöjä pelkäämättä.

Eilen oli ainakin niin mieletön ilma, että oli pakko keksiä kaikenlaista tekemistä ja innostuttiin käymään myös hullareilla, jossa sai perinteisesti myös muutamat aivastukset naamalle… eipä hätää, olin muistanut suojautua ColdZymellä !

Jos tunnistat itsesi flunssien imukuppina ja ikuisena uhrina, tai sulle on tulossa jokin reissu, urheilusuoritus tai muu tapahtuma, jossa et todellakaan halua olla kipeänä, niin käyppäs osallistumassa mun Instagramissa kilpailuun tai hommaa omasi kätevästi Apteekkishop.fi verkkokaupasta!  

 

 

 


Moikka!

Avasin tänään aamulla blogini ja luin kolme ensimmäistä uusinta kommenttia blogistani. Mun sydän meinas räjähtää siitä miten ihania kommentteja täällä odotti; jokainen oli niin positiivinen, aidosti välittävä ja täynnä mieletöntä hyvyyttä.

Käsittelin edellisessä postauksessani vihaamista, sillä olin jotenkin todella surullinen kaikesta negatiivisesta mitä olin muista ja itsestäni saanut kuulla sekä lukea ja koin tarpeelliseksi hieman purkaa ajatuksiani. Se tekee aina hyvää sanoa ääneen miltä mikäkin tuntuu ja nyt mulla on taas kevyt fiilis sekä sellainen olo että aivan sama; täällä on onneksi niin paljon vilpitöntä hyvää ja niin ihania ihmisiä, että kyllä se hyvyys edelleenkin voittaa aina! <3

Mulla on muutenkin tosi hyvä ja positiivinen fiilis tulevasta syksystä. Oon innoissani siitä että jengi on taas täysillä duunien parissa, kokoajan tulee uusia kivoja juttuja ja prokkiksia eteen.

Meille on tulossa FitNetille paljon uusia valmennuksia sekä aivan huikeita ja inspiroivia, uusia valmentajia! Lisäksi mulla alkaa kohta uusi duuni tv-juontojen parissa ja eilen kävin palaveeraamassa mahdollisista uusista, markkinointiin liittyvistä työkuvioista.

Uusia juttuja ja prokkiksia on aina kiva tehdä, sillä niissä oppii uusia asioita, tutustuu uusiin ihmisiin ja saa lisää työkokemusta. Mä olen kokenut itseni aina ujoksi ihmiseksi, mutta mun ”työminä” ottaa joka kerta uudet haasteet innolla vastaan.

Housut, paita ja korvikset Zarasta. 

Lisäksi mä oon alottamassa uutta harrastusta salin ja lenkkeilyn rinnalle, ettekä ikinä arvaa mitä! Mä aijon aloittaa Salsa tanssin ja mulla on lauantaina jo ensimmäiset tanssitunnit. Tanssin aloitan tanssikoulu BailaBailassa ja oon aivan supermega innoissani! Ens kesänä vedän muuten despacitot ihan pro:na salsaten 😉 Onko täällä ketään lukijoita, jotka ovat harrastaneet salsaa tai lattari tansseja? Olen niin pitkään halunnut aloittaa tanssimisen harrastuksena ja hauskana tapana liikkua ja nyt mulla on sellainen fiilis että rohkeasti vaan kohti uusia lajikokemuksia. Mulla on mun mielestä (niinkuin varmaan jokaisella on ainakin omasta mielestään…) ihan hyvin liikkuva lantio ja rytmitaju, mutta saa nähdä kuinka avuton loppujenlopuksi olenkaan. Kaikesta huolimatta tulee varmasti ihan huippu hauskaa!

Tänään äiti tulee pitkästä aikaa kylään mun luo muutamaksi päiväksi, joten koko aamupäivä menee siihen, että saan työt valmiiksi ennen äidin tuloa. Torstai ja perjantai menee kuvauksien parissa, viikonlopun tanssitunteja en malta millään odottaa ja maanantai alkaa taas kuvauksilla.

Eiköhän startata syksy hyvillä energioilla ja fiiliksillä!

 


Moikku ! <3

Tää viikko on ollut ainakin tähän asti super kiva! Saatiin maanantain sateiden jälkeen vihdoinkin sitä aurinkoakin näkyviin ja toivottavasti arska ei ole lähdössä hetkeen mihinkään.

Sateesta tulikin mieleen yks hauska keissi alkuviikosta. Mä rakastan yli kaiken juosta sateella, joten lähdin maanantaina juoksemaan juuri pahimman kuuron aikaan. En voinut kun nauraa sille sateen määrälle. En muista koska olisin ollut yhtä kovassa sateessa; kadut tulvivat vettä ja rännit melkein halkesivat veden määrästä! Muutama askel ulkona ja olin jo aivan läpi märkä ja kun polvistuin solmimaan mun kengännauhoja niin mun päältä lensi vettä maahan aivan kuin joku olisi kaatanut saavillisen vettä mun päälle.

Kovasta sateesta huolimatta lenkki oli aivan ihana. Teen yleensä noin 4-7 km juoksulenkkejä, mutta tällä kertaa vedin yhden extra kierroksen ja pituudeksi tuli about 10 km. Pääsen sateessa aina flow’hun ja voisin juosta kuinka pitkään tahansa. Tosin nykyään mulla alkaa polvissa tuntumaan pidemmän lenkin jälkeen inhottavaa vihlontaa, mistä olen huomannut oireiluja jo vuosia. Rupee tuo ikä ilmeisesti painamaan kun joka paikkan vihloo ja särkee nykyään kun mennään hyvinvointi jumppaamisen ulkopuolelle 😀

Tiistaina päästiin vihdoin kuvaamaan Gantin ja Boomerangin mainosvideota ja räpsimään kuvia. Miljöönä toimi kaunis Eira sekä kesäinen Espa. Työparina mulla oli ihana Hanna, jonka kanssa ollaan tunnettukin jo vuosia mm. fitneksen kautta. Hannakin on kisannut menestyksekkäästi, tosin eri liitossa kun minä ja ollaan fitnet:in kautta oltu tekemisissä. 🙂 Oli siis kiva tehdä duunia kun oli frendi messissä, ylipäätään hauska kuvausporukka sekä mahtava sää.

Kameran edessä on aina hauskaa tehdä duunia ja se on mulle nykyään todella luontevaa puuhaa, kun on jotenkin niin erilailla sujut itsensä kanssa. Enää ei jaksa olla niin neuroottinen jokaisesta kuvakulmasta tai ilmeestä. Kunhan fiilis on hyvä ja homma toimii niin yleensä lopputuloskin on paras.

Sain tänään tiedon, että syksy on mulle duunien kannalta hyvin TV- painotteinen, sillä pääsen tekemään aivan huikeaa prokkista. Kuvaukset alkavat ensi kuussa, joten kerron sillon asiasta lisää. Sen verran voin paljastaa, että mihinkään reality ohjelmaan tai kilpailuun en ole tällä kertaa lähdössä, vaan tulen olemaan juontajan roolissa eräässä formaatissa. Olen ihan super innoissani tästä!