Olen muutaman viikon ajan tehty lääkärin oppien mukaista kuntoutusta takareidelle. Aluksi mun teki rehellisesti mieli heittäytyä x – asentoon maahan ja kiukutella; miten tylsältä ja pitkiltä kuntoutus treenit tuntuivatkaan ekoilla kerroilla, mutta kummallisesti niihinkin näköjään vain tottuu.

Olen yrittänyt ottaa sellaisen uteliaan asenteen tähän takareiden kuntoutus projektiin ja se on auttanut todella paljon nostamaan fiilistä ja suhtautumista treeneihin. Olen myös löytänyt tehokkaita tapoja nostaa sykettä, repimättä kuitenkaan liikaa ja alkanut jopa hieman pitämään uusista treeneistä. 

Nopeat treenit saan unohtaa.

Mitään 15-20 minuutin pikatreenejä en pysty tekemään, sillä kaikki räjähtävä on suljettu treeneistä pois. Treenini koostuvat tällä hetkellä about tällaisista kokonaisuuksista:

  • 30 minuutin pyöräily. Taso 9-10, rpm yli 80 +, mieluiten 90 puolella. Syke noin 150-160
  • 15-20 minuutin ylämäkikävely. Taso menee 6-8 välillä, sillä liian kovaa venytystä askelissa en pysty antamaan. Kuitenkin näilläkin leveleillä saa sykkeen jo korkealle, kunhan pitää vauhdin reippaana. Mulla se on usein 6,5km/h. Syke on ollut usein 150-170 alueella.
  • 5 minuutin loppuverkka perus kävely matolla.
  • Venyttelyä ja rullailua
  • Kumpparilla liikkeitä takareidelle
  • Oman painon liikkeitä pakara/takareisi

Näiden lisäksi käyn muutaman kerran viikossa salin puolella treenaamassa yläkroppaa sekä keskivartaloa.

Kengät: Zara / Housut: Ostettu Italiasta /Takki: Nelly.com /Valkoinen toppi: Zara

Treenit ovat mielestäni jo nyt auttaneet vahvistamaan takareittä ja reiden liikkuvuus on parantunut. Kuntoutus on äärimmäisen tärkeää ja se kannattaa tehdä hyvin. Todella monet skippaavat kuntoutuksen esimerkiksi leikkausten ja murtumien jälkeen ja joutuvat sen vuoksi uudestaan leikkaukseen tai kärsivät ikuisesti vammasta. Olen itsekin työni kautta törmännyt todella moniin leikattuihin olkapäihin / polviin, jotka eivät laiskan kuntoutuksen vuoksi tule ikinä toimimaan normaalisti. Sain myös paljon motivaatiota mun ystävältä, jonka olkapää murtui ja lähti sijoiltaan vuosi sitten. Hän kuntoutti sitä 5 x viikossa ja nyt olkapäässä ei kuulemma huomaa mitään eroa verrattuna toiseen. Siihen toivottavasti mäkin pääsisin takareiden kanssa. :)

Nyt on pakko mennä takaisin muiden töiden pariin; muutamat kamppikset pitää kasata vielä tällä viikolla kasaan, joten kiirettä pitää ennen viikonloppua, joka myöskin menee suurimmaksi osaksi töiden parissa. :)

Kuvat: Sini /Ananasraaste

 


 

Blogeissa on kiertänyt tämä 3 asiaa haaste -, joita on ollut niin mukava lueskella, että päätin itsekin lähteä mukaan :)

3 asiaa, joita pelkään…

  • Läheisten sairastumista tai kuolemaa. Olen menettänyt jo aivan liikaa ympäriltäni sekä lähipiiristä ihmisiä. Myös läheisen kärsimys sairauksien kautta on pelottava ajatus… En kuitenkaan esimerkiksi itse pelkää kuolemaa.
  • Edelleen jos nukun yksin, tarvitsen jonkin pienen valon huoneeseen. Eli pimeä ei ole lemppari juttujani ja joskus öisin pelkään sitä.
  • Ahtaat paikat tai hissiin jumiin jääminen olisi hirvittävää!

3 asiaa, joista pidän…

  • Eläimistä ja erityisesti koirista sekä hevosista! Välillä haaveilen muuttavani landelle, jossa mulla voisi olla alpakoista lähtien mitä vain eläimiä.
  • Urheilemisesta. Yllätyyyyys!
  • Työstäni. Olen todella onnekas, että saan tehdä työkseni asioita, joista nautin!

3 asiaa, joista en pidä…

  • Moukkamaisuudesta. Tietynlainen tilannetaju ja oman egon sivuuttaminen on mielestäni älykästä ja en voi ymmärtää ihmisiä, jotka kokevat olevansa oikeutettuja töksäyttelemään asioita. Tunneäly on tärkeää sosiaalisissa tilanteissa. Kaikesta ja kaikista ei tarvitse pitää, mutta moukka ei tarvitse olla ketään kohtaan.
  • Kylmästä tuulesta / ilmasta. Se menee mulla usein niin syvälle luuytimeen, johon ainoastaan sauna auttaisi. Ja meiltä ei sellaista löydy. :D Vaikka olisin pukeutunut todella lämpimästi, niin silti erityisesti kylmä tuuli on niin inhottavaa.
  • Ihmisistä, jotka kohtelevat eläimiä huonosti.

3 asiaa, jotka osaan…

  • Oon (ainakin omasta mielestäni) aika hauska ja osaan laskea leikkiä myös itsestäni.
  • Kysyin poikaystävältä niin sain vastaukseksi että olen hyvä ihmisten kanssa ja hyvä ymmärtämään ja mukautumaan erilaisiin tilanteisiin. Omasta mielestäni olen ymmärtäväinen sekä empaattinen. Saatan olla eri mieltä ja silti ymmärtää toista sekä toisen näkökulmaa.
  • Hitto että on vaikeaa kertoa mitä itse osaa. :D Olen todella hyvä myös eläinten kanssa!

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

  • Olla vähemmän sähläri. Mielestäni olen ehkä hieman kehittynyt tässä, mutta on monia tilanteita joissa vain minä onnistun mokaamaan tai sähläämään. :D Saanpahan ainakin revittyä paljon huumoria omasta arjestani tämän ominaisuuden vuoksi.
  • Olla tavaroiden ja vaatteiden kanssa paljon järjestelmällisempi ja huolehtia tavaroistani paremmin.
  • Ehdottomasti koodata ! :D

3 asiaa, joihin olen koukussa…

  • Olen huomannut olevani tällä hetkellä koukussa sitruunaveteen.
  • Musiikkiin. Soitan aina musiikkia, enkä pystyisi elämään ilman sitä!
  • Juoksemiseen, ja tällä hetkellä kun sitä ei pysty tekemään, kärsin pahoista vierotusoireista. :D

 

3 asiaa, joista puhun usein…

  • Koirista. Hahaha. Rakastan katsella erilaisia koiravideoita, lukea eri roduista ja miettiä, millaisia koiria haluaisin tulevaisuudessa.
  • Tykkään keskustella työhöni liittyvistä asioista paljon.
  • Analysoin todella paljon tilanteita ja tunteita ja kaikenlaisia hetkiä elämässä. En tiedä puhunko niistä ääneen, mutta ainakin itsekseni käyn paljon keskustelua näistä asioista. :D

3 asiaa, jotka tein tänään…

  • Maksoin ennen töiden tekoa laskuja , jeeeee!
  • Varasin juuri liput uuteen Joker leffaan, en malta odottaa.
  • Kello on vasta 12, joten en ole aamupalan, töiden ja leffan varauksen lisäksi ehtinyt vielä tekemään paljoakaan. Töiden jälkeen yritän käydä nopeasti salilla kuntouttamassa takareittä tai sitten käyn kävelyllä, riippuu hieman säästä. Perjantaista tulee varmaan suhteellisen rauhallinen, sillä eilen kerkesin näkemään monia frendejä, tekemään paljon töitä, kuvaamaan, käymään Steve Maddenin PR tilaisuudessa ja päivän lopuksi vielä myöhäisellä illallisella lemppari ravintolassani Basbasissa.

Ihanaa viikonloppua tyypit!

Housut: Levis. Poikaystävän teiniaikojen farkut saivat uuden kodin. / T-paita: Zara / Kengät: Nellycom / Laukku: Givenchy

 

Kuvat: Natalia Oona


Kirjoitin elokuun alussa pienestä haaverista mikä mulle kävi, kun oltiin kaveriporukalla nauttimassa kesäpäivästä ja pelaamassa beack volleyta. Oltiin suunniteltu hauska mökkiviikonloppu, mikä sisälsi sporttaamista, hauskoja pelejä ja ystävien kanssa mökkeilyä.

Oltiin juuri aloitettu pelaamaan, kun syöksyin kunnianhimoisesti pallon perään niin, että tein ikäänkuin askelkyykyn pitkällä venytyksellä, toinen jalka maassa suorana takana. Yhtäkkiä etujalkani lähti hiekan mukana alta ja liukastuin vauhdilla spagaattiin. Olen monesti harjoitellut koko ikäni sapgaatin tekoa, ikinä siinä onnistumatta. Voin kertoa, että sattui aika paljon tömähtää tähän venytykseen kylmiltään.

Takreidestä kuului ikävä rusahdus ja yhtäkkiä kipu puudutti koko alakropan. Siinä sitten makoilin hetken ja mietin että mitäs nyt tapahtui.  Mulla on todella korkea kipukynnys, enkä siksi aina osaa arvioida, miten pahasti kävi ja miten pitäisi reagoida. Sama homma kävi silloin, kun katkaisin olkapäästäni nivelsiteen. Halusin jälleen odotella, että mihin suuntaan kipu etenee, joten makoilin tunnin maassa katsellen muiden pelaamista. En pystynyt kävelemään lainkaan ja kun kokeilin varovaisesti askeleen ottamista, tuntui siltä, kuin mulla ei olisi koko takareittä. Se ei vastaanottanut mitään.

Muutamissa tunneissa alkoi kuitenkin alkoi helpottamaan ja jo muutamassa päivässä pystyin linkuttamaan ja hyvin pian sen jälkeen jo astumaan varovaisesti jalalle, joten ajattelin, että kyllä tää tästä. Ihan perus revähdys vain. Jes. Selvisin pelästyksellä. Ei edes mustelmaa!

Vaikka alkuun tuntui, että vamma menee hyvin eteenpäin, niin kuntoutuminen on kuitenkin jäänyt siihen pisteeseen, että en pysty esimerkiksi juoksemaan ja takareisi särkee pienenkin liikuntasuorituksen jälkeen päiviä. Välillä, jos olen kokeillut tehdä jalalla jotain haastavampaa, se kipeytyy niin paljon, että seuraavina päivinä kävelykään ei onnistu. Myös liian painavat kengät tuntuvat ilkeiltä jaloissa, ja askel ei onnistu normaaliin tapaan, vaan ikäänkuin hieman kiertäen eteenpäin. Joskus takareisi särkee ihan muuten vain. On kuulemma hyvin yleistä tällaisissa vammoissa, että ensin vamma tuntuu paranevan nopeaan tahtiin, kun repeämän päälle muodostuu ns. liimaa ja usein tuntuu siltä, että pian ollaan jo takaisin normaalissa ja sitten prosessi tyssää. Just niin kuin mulle kävi.

Nyt muutaman kuukauden odottelun ja treeni kokeilujen  jälkeen tilanne on tuntunut jumittavan, joten päätin mennä urheilulääkärille, josta sitten sain sen pelkäämäni tuomion. On olemassa 1,2 ja 3 asteen vammoja ja takareiteni on 3 asteinen.

Takareiteni on revennyt pahasti muutamista kohdista, mutta on onneksi ainakin osittain kiinni. About keskelle takareittä on muodostunut iso arpi”patti”, mikä näyttää siltä, että takareiteni roikkuisi vaikka yritän sitä jännittää.

Mitäs nyt? Leikkaus?

Koska en heti mennyt leikkaukseen ja repeämä on jo arpeutunut, on tällä hetkellä järkevämpää yrittää kuntouttaa vammaa ja toivoa, että se paranisi ilman leikkausta. Tämä tarkoittaa paljon fysioterapiaa ja kärsivällisyyttä. Jos 6kk päästä ollaan edelleen huonossa tilanteessa, pitää leikkausta harkita uudestaan.

Lääkäri sanoi, että koska pystyn kuitenkin toimimaan, on kuntoutuksen yrittäminen näin pienempi urakka kuin se, että reisi avattaisiin ja alettaisiin operoimaan, jolloin mulla olisi noin vuosi kuntoutusta edessä. Näin se saatetaan saada jo 6-8kk siihen tilanteeseen, että voin harkita jotain räjähtävämpääkin liikuntaa, kuten juoksemista. Tässä vaiheessa on jo reiden kannalta ihan sama, leikkaanko sen nyt vai vuoden päästä ja itse välttelen leikkausta niin kauan kuin jotain muuta on ilman.

 

Masentaa.

Olen ollut aika masentunut uutisesta ja olo ollut kuin olisi hieman hukassa. Vaikka pystyn tekemään rauhallista kuntoutusta ja esimerkiksi pyöräilemään, niin silti tilanne on mulle ahdistava, koska en pääse kunnolla urheilemaan tai pysty tekemään sellaisia treenejä, jossa saisin kunnolla haastettua itseäni tai liikkumaan mulle mieleisellä tavalla. Mä rakastan tehdä todella intensiivisiä sekä räjähtäviä treenejä sekä haastaa itseäni, saan siitä todella paljon energiaa ja iloa elämääni. Nyt on vähän sellainen fiilis, että mitäs sitä nyt sitten keksisi. Pakko vain olla kärsivällinen ja jumppailla takareiden ehdoilla.

On ollut muutenkin vaikeaa tämän, jostain ihmeen syystä tänä vuonna hurjasti pahentuneen, allergisen nuhan kanssa ja nyt sitten tämäkin. Voi kuulostaa jollekkin naurettavalta kitistä tällaisista asioista, mutta urheilu on mulle niin äärimmäisen tärkeää pelkästään mun hyvinvoinnin ja mielenterveyden vuoksi. Urheilu mun juttu, intohimoni ja todella suuri osa mua. Syksystä ja talvesta tulee varmasti pitkä ja vaikea, sillä urheilu ja siihen keskittyminen on aina ollut todella suuri apu kausina, kun muutenkin kaamos painaa päälle ja väsyttää.

Olen harkinnut ottavani allas sea poolille kausikortin, sillä uinti on ainakin sellaista liikkumista, jossa jalka ei tunnu kipeytyvän liikaa, mutta saa kuitenkin hyvää ärsykettä. Myös onneksi pyöräily ja lääkärin mukaan ajan kuluessa ehkäpä crosstrainer onnistuu. Jossain vaiheessa saan ottaa ylämäki kävelyä mukaan.

Hitto, miten pienestä hetkestä voi olla kiinni, että tällainen pieni, mutta paljon hyvinvointiin vaikuttava asia muuttuu. Täytyy vain pitää mieli positiivisena ja olla kuntoutuksen kanssa kärsivällinen. Juuri kun sain vuoden treenattua juoksemista ja rakastuin siihen uudelleen, niin nyt en saakkaan tehdä sitä. Nyt jos luet tätä ja sulla on kaikki hyvin ja pystyt normaalisti liikkumaan, niin muista olla kiitollinen siitä ja mee munkin puolesta lenkille!

Paljon tsemppiä kaikille treenien kanssa ja saa jakaa omia kokemuksia vastaavista tilanteista. Vertaistuki auttaa aina :D

Neule: Chiquelle / Housut: Vila /Takki: Zara/ Kengät: Vamsko

Kuvat: Ananasraaste


Olen todella huono astumaan ulos mun mukavuusalueelta pukeutumisessa, mutta pyrin jatkuvasti olemaan siinäkin monipuolisempi sekä rohkeampi. Kuvan paita on mun mielestä aivan mielettömän kaunis ja sopii loistavasti hieman hienompiin tilaisuuksiin tai dinnereille. En kuitenkaan ole uskaltanut käyttää sitä vielä kertaakaan Suomessa, vaikka olen omistanut sen jo muutaman kuukauden. Mikähän siinä on, että täällä kotimaassa on aina suurempi kynnys pukeutua mihinkään hieman erikoisempaan? Vaikkapa Pariisissa tämä paita menisi epäröimättä mun päällä arjessakin, mutta Suomessa tunnun ujostelevan enemmän ja suosivan simppeleitä sekä vaatimattomampaa pukeutumista.

Ehkä kynnys on kuitenkin vain mun omassa päässä, sillä ihailen aina muiden rohkeampaa pukeutumista ja kauniita vaatteita, sillä välin kun itse istun vieressä siinä turvallisessa mustassa t-paidassa ja farkuissa. Ehkä olen sen verran mukavuudenhaluinen, että haluan olla aina varma siitä, että viihdyn asussa ja tunnen oloni rennoksi, sillä se kuitenkin kuvaa persoonaani enemmän, kuin tällaiset kauniit pitsiunelmat. :D

Näin yhdellä ruotsalaisella vaikuttajalla joskus tämän paidan Instagramissa, mutta hänellä ei ollut alla mitään. Kyllähän tämä myös  kauniiden alusvaatteiden kanssa toimii, mutta tällaiseen päiväkäyttöön se olisi itselleni hieman liikaa. Paidan alle olen pukenut Zarasta ostamani noin 4€ alustopin. Pitääkin hommata tällainen toppi muutamassa eri värissä, sillä tämä on aivan loistava aluspaita.

Mitäs mieltä ootte tällaisista paidoista: Hot or Not? :)

Paita ja kengät: Nelly.com / Housut: Ellos ( parhaimmat farkut ikinä! Tein näistä joskus kamppis postauksen ja jäin täysin koukkuun. Olen kuluttanut edelliset puhki ja nyt ostin uudet mustat!)

Kuvat: Sini / Ananasraaste

 


Kaupallinen yhteistyö: Lidl

Huomaan itsessäni joka syksy ilmojen viilentyessä ja päivien pimentyessä, että jääkaapilla tulee ravattua tavallista useammin hieman katselemassa mitä kaapista löytyy ja ihan jatkuvasti kotona ollessani tekisi mieli napostella jotakin. Mulla tämä johtuu suoraan ns. comfort eating tavasta, jolloin yritän hakea energiaa ja piristystä syömisestä.

Se, että syö hieman enemmän kuin kesällä ei välttämättä ole niin vaarallista, kunhan vain katsoo mitä suuhunsa laittaa tai napostelee. Erityisesti nyt, kun en pysty niin aktiivisesti takareiteni vamman vuoksi liikkua, on tärkeää, että kiinnitän enemmän syömiseen huomiota. Jos kesäiset salaatit ja raikkaat hedelmät muuttuvat yhtäkkiä suklaaseen ja karkkiin, saattaa aika nopeasti käydä niin, että olo muuttuu entistäkin väsyneemmäksi ja paino alkaa nousemaan. Myös iho menee helposti syksyllä huonoon kuntoon, jos comfort eating koostuu pelkästään herkuista tai epäterveellisistä valinnoista. Mun kosmetologi joskus kertoi, että hän huomaa usein syksyisin asiakkaissa selvän comfort food – efektin, joka näkyy suoraan ihossa.

 

”Kasvikset ja hedelmät ovat kalliita!”

Kasvikset ja hedelmät ovat yllättävän kalliita ja usein niiden pois jättämistä ostoslistalta perustellaan juuri sillä, että niihin ei ole varaa tai että niihin uppoaa niin paljon rahaa. Onneksi kuitenkin Lidlistä löytää kasviksia ja hedelmiä edullisesti!

Mulla on kotoa lähimpään Lidliin noin 3 minuutin kävelymatka. Muistan vieläkin, miten innoissani olin tästä suht uudesta, pian 2 vuotta sitten avatusta Lidlistä, sillä tiesin, että nyt mun ruokakuluni tulevat olemaan huomattavasti pienempiä. Voisin melkein sanoa, että jos ennen mulla meni 50€ kauppaan, niin nyt pärjään oikein hyvin 30€:lla, jolla ostan kahdelle ihmiselle noin 3 päivän ruoat.

Mun suosikit Lidlistä

Mun ostoskorista löytyy aina vähintäänkin kurkkua, tomaattia, salaattia, basilikaa, avocadoa ja valkosipulia. Noi on vähän sellasia, joita ilman en osaa olla tai tehdä mitään järkevää syötävää. :D Lidlistä löytyy myös yksi asia, jota ilman en pysty elämään ja se on heidän hummuksensa. Hitsi miten se onkaan niin hyvää ja ei muuten löydy mistään parempaa! Monet eri hummukset on kokeiltu ja ei, Lidlin oma voittaa mennen tullen kaikki. Hummusta on aina oltava kotona, erityisesti, jos iskee himo napostella. Jos en käytä hummusta salaatin seassa tai leivän päällä niin silloin dippaan siihen vihanneksia. Joskus jos oikein laiskottaa, pilkon pelkästään kurkkua ja tomaattia lautaselle ja dippailen niitä hummukseen.

Hummus vai voi?!

Tästä saa olla toki erimieltä, mutta mun mielestä hummus on melkeimpä parempaa leivän päällä kuin voi ja ainakin se pitää mielestäni kokonaisuuden freshimpänä. Joskus on toki niitä päiviä, kun on pakko saada kunnon voita, mutta arjessa hummus toimii mulle äärimmäisen hyvin esimerkiksi proteiinin lähteenä leipien kanssa. Lidlistä löytyy vieläpä muutamia erilaisia makuja hummuksista, ja mielestäni perinteistä hummusta vieläkin parempaa on yksi hieman tomaattisempi vaihtoehto, jota käytän todella paljon. Erilaisilla hummuksilla voi tuoda lisää makua salaatteihin tai leipiin ja niistä saa herkullisia dippejä.

Hummus ja leipä toimii ihan vain sellaisenaankin ja Lidlin paistopisteeltä löytyy siihenkin tarpeeseen ihania tuoreita leipävalikoimia. Rakastan kuitenkin heittää leivän ja hummuksen päälle hieman avocadoa; joko pilkottuna, viipaleina tai sitten mössönä, johon usein puristan sekaan limeä ja pilkon hieman chiliä sekä valkosipulia. Nam!

Lisäksi feta toimii super hyvin leivän päällä hummuksen kaverina. Punasipuli, tomaatti tai kurkku tuovat ihanaa raikkautta sekaan.

Kuvissakin näkyvät, erilaiset hummus leivät ovat äärimmäisen nopea tehdä ja toimivat loistavasti niin aamu-, väli-, kuin iltapalanakin. Leivästä saat hyviä hiilareita ja hummus tuo mukaan hyviä rasvoja sekä proteiinia!

Lidl muuten arpoo 500€ lahjakortin kaikkien kesken, jotka lisäävät Instagramiin kuvan omasta Lidl-suosikistaan hashtagilla #lidlsuosikkini. Lisätietoa ja säännöt kilpailuun löytyy @LidlSuomi -Instagramista :)