19 maalis EPÄONNEA MATKASSA

Heippa !

Voihan hittolainen . Nyt on kiukuttanut muutama tavallaan niin pieni, mutta kuitenkin moneen asiaan vaikuttava asia ja epäonni, johon olen viimeisen viikon aikana törmännyt.

Viime perjantaina hukkasin mun viimeisen kotiavaimen. Eli sen vara-avaimen. Edellisen tiputin aikoinaan meidän hissikuiluun ja toinen katosi todella mystisesti kahvilaan, jossa olin palaverissa. Hauskinta on, että muistan tasan tarkkaan vielä mihin laitoin avaimen, mutta sieltä sitä ei enää löytynyt. 😀 Ja koska uutta avainta en saanut tilattua viikonloppuna, jouduin olemaan koko viikonlopun kotona sekä säätämään maanantaina aikataulujeni kanssa töiden suhteen. Kylläpäs niinkin pieni kapistuis kuin avain saa aikaan suuren stressin ja turhautumisen.

Tänään sain kuitenkin uudet avaimet ja ai että miten helpottunut olo. Ihan kuin olisi saanut oman vapauden takaisin. 😀 ÄLKÄÄ HUKATKO AVAIMIA !!

Toinen harmittava asia liittyy taas jälleen mun vasempaan jalkaan ja sen rasitusvammaan. Eilen juostessa mulla alkoi noin 30 minuutin kohdalla tuntumaan suonenvedon kaltaista tuntemusta takareidessä. Koska olen jääräpää, niin jatkoin tuntemuksista ja vihlauksista huolimatta juoksemista noin 15 minuutin verran. Välillä kipu katosi, mutta treenin lopussa se tuli todella voimakkaana takaisin. Treenin jälkeen vein koirani lenkille, enkä pystynyt kunnolla astumaan oikealla jalalla. Tuntui, kuin takareisi oli ollut kovassa krampissa ja puolet hermotuksesta ei olisi toiminut. Todella kivuliasta ja kummallista. Olen aika varma, että oire lähtee pakarasta, ellei jopa selästä.

Ärsyttävä homma ja eniten harmittaa se, että taas joutuu pitämään tauon juokemisesta.

Kunhan kipu hellittää, menen osteopaatille, joskos siellä tiedettäisiin paremmin.

Muuten kaikki onkin hyvin ja odottelen jo kovasti Nykiin lähtöä! Jos teillä on jotain hyviä vinkkejä sinne, niin antakaas tulla!

Tekoturkki: Nelly.com / Kengät: Nelly.com / Laukku: Chanel / Housut: Calzedonia / Paita: BikBok

15 maalis TÄMÄN VIIKON JUOKSUTREENEJÄ

Helloo!

Kirjoitin muutamia viikkoja sitten kärsiväni juoksijan polvesta, mikä on yksinkertaisuudessaan toistuvasta yksitoikkoisesta rasitusliikkeestä johtuva rasitusvamma. Se tuntuu polven takaosassa sekä sääressä kiristyksenä, paineena ja kipuna. Olen varma, että se johtuu juoksumatosta, sillä tiedän sen muokkaavan mun askelta vääränlaiseksi ja rajaavan liikettä.

Olin muutaman viikon juoksematta, mutta pidin kuntoa yllä pyöräillen. Nyt olen muutaman viikon pystynyt juoksemaan ilman sen kummosempia kipuja tai tuntemuksia jaloissa, joten ajattelin taas jakaa teille muutamat treenit, joita voitte halutessanne kokeilla!

Tässä treenissä oli selkeästi viikonlopun levon jälkeen hyvin energiaa mitä repiä. Selvästi myös hyvä ja pidempi alkulämmittely auttaa vedoissa, kun veri kiertää kropassa kunnolla ja hapenottokyky on parempi kuin kylmiltään repiminen.

Tässä olin nukkunut yli 10h unet, mutta laadultaan huonot sellaiset. Jotenkin tuntui todella raskaalta nuo vedot, mutta selvisin kuitenkin. 😀

Treeni oli kestoltaan 30 min ja meni todella kevyesti, mikä oli tarkoituskin. Vähän lopussa innostuin. 😀

Jos haluatte, voitte testata näitä ja laittakaa mulle terkkuja somessa, että miltä tuntui! 🙂 Mä tykkään hirveesti tehdä näitä intervalleja ja pelleillä vauhtien kanssa, jolloin juoksumatolla oleminen ei tunnu niin pitkästyttävältä. En malta odottaa, että tulisi jo aurinkoiset kevätkelit ja pääsisi kunnolla nauttimaan taas ulkona juoksemisesta ! Sillon mun lenkit ovat selvästi paljon tasaisempia temmoltaan ja pidempikestoisempia.

12 maalis SEX AND THE CITY

Vietin viikonlopun kotona lepäillen. Mulla on pitkään ollut pientä huonovointisuutta, mikä on joko orastavaa flunssaa tai sitten oireet tulevat mun niskasta, jotka tuntuvat olevan lähes tulehtuneessa tilassa. Mä oon aina ollut jännitysniskasta kärsivä, eikä tämä todella paljon koneella ja puhelimella oleskelu varsinaisesti paranna asiaa.

Löysin viikonloppuna HBO Nordicista Sinkkuelämää kaudet ja olen nyt joka päivä katsellut niitä. Totuus on, että myös minä omistan kaikki tuottarit sekä leffat dvd:nä ja olen katsonut ne varmasti sata kertaa läpi.

Mulle tulee Sex and the City tunnarista satoja muistoja mieleen; lapsuudenkodista, ensimmäisestä asunnostani, kavereiden luona, kokonaisia päiviä vietettynä yöpuvussa ja katsoen sinkkuelämää.

Nuorena Carrie oli mulle pyhä ja hän oli mielestäni aina oikeassa. Nykyään huomaan katsovani hieman eri tavalla sarjaa, vaikkakin tietyt kohdat saavat edelleen kylmät väreet aikaiseksi ja jotkut asiat ovat vain niin totta. Ymmärrän myös tiettyjä kohtauksia nykyään eri tavalla ja yllätyksekseni olen joissain kohdissa enemmän miesten, kuin tämän nelikon puolella.

Ymmärrän myös nyt paremmin sen, että Carrien ei kuulu olla ohjelmassa täydellinen, vaikka häntä sellaisena nuorena pidin, vaan myös hän osaa olla monimutkainen ja hankala. Se tulee mielestäni sarjan puolesta hyvin ilmi kohdassa, jossa Carrie vertaa hänen, Mr. Bigin ja Natashan tilannetta elokuvaan The Way We Were. Hän on Katy girl,  monimutkikas ja oikukas, Natasha on tuo ihana tyttö, jonka kanssa kaikki on helppoa ja Mr.Big on Hubble. “Ladies, I am having an epiphany. The world is made of two types of women…the ”simple” girls and the ”Katie” girls. I’m a ”Katie” girl!”

Kohatuksesta seuraa ah, niin ihana ja legendaarinen Carrien oivallus, joka vieläkin nostaa kylmät väreet: “Maybe some women aren’t meant to be tamed. Maybe they just need to run free until they find someone just as wild to run with them.”

Housut ja farkkupaita: Bik Bok / Kengät: Fila / Takki: Zara/ Aurinkolasit: YSL

Tajusin just, että olen lähdössä muutaman viikon päästä työmatkalle New Yorkiin, paikkaan johon mun kaikkien aikojen lemppari sarja sijoittuu! Täytyykin pakata lempi korkkarit ja mekko mukaan ja pitää yksi oma Carrie ilta mun Mr.Bigin kanssa, juoda Cosmopolitaneja ja vaellella pitkin Nykin katuja.

Kuka on sun lempi hahmo sarjasta?

05 maalis IKUISTA VUORISTORATAA

Eilen heräsin kello 7 aamulla pirteänä ja valmiina aamun treeneihin. Salilla tunnin treeni, joka sisälsi noin 15 km pyöräilyn ja 20 minuutin HIIT treenin juoksumatolla. Treeni ei tuntunut missään, olo oli mahtava ja energinen. Hyvällä fiiliksellä himaan, Jlon kanssa lenkille, suihkuun, syömään, jonka jälkeen ulos kuvaamaan muutamaksi tunniksi, hoitamaan asioita ja kauppareissulle. Tämän jälkeen kotiin jatkamaan töitä koneella mm. editoiden kuvia, kirjoittamalla ja vastaamalla sähköposteihin.

Kotona siivoamista, ruoan laittoa ja töitä iltaan saakka. Hyvällä fiiliksellä aikaisin nukkumaan ja innolla odottelemaan seuraavaa päivää.

Tänään heräsin 7, aivan hemmetin väsyneenä, istuin 30 min sohvalla aivan pihalla kaikesta, join litran kahvia ja lähinnä taistelin väsymyksestä johtuvaa huonoa ja kuvottavaa oloa. Hyvä, että kroppa ei tärissyt väsymyksestä. Takaisin nukkumaan muutamaksi tunniksi. Silti väsynyt. Ihan älyttömän, käsittämättömän väsynyt.

Yritän tehdä töitä ja mietin auttaisiko treeneihin lähtö, mutta ajatuskin siitä kuvottaa. Haluan nukkumaan. Avaan kaikki verhot ja ikkunat, laitan musiikkia soimaan, juon kolmatta kahvikupillista (isoa sellaista). Yritän huijata myös itseäni esittämällä poikaystävälle energistä. Ajattelen vain sänkyä ja suunnittelen meneväni päiväunille heti kun poikaystävä lähtee lounaalle ulos.

Tämä voi kuulostaa siltä, että olisin jollain tapaa masentunut, mutta tällaista mun elämä on ollut niin kauan kuin muistan. Monille sanoisin, että epäsäännöllinen unirytmi, huonot elintavat, vähäinen liikunta ja huono ruokavalio ovat syypäitä, mutta mun tapauksessa voin melkein vannoa, että asia ei ole niin yksinkertaista. Kyllä tähän löytyisi varmasti moniakin diagnooseja, mutta parhaiten mua on auttanut, kun olen opetellut tunnistamaan itsessäni erilaisia tunteita sekä kuuntelemaan itseäni ja toimimaan sen mukaan. Lapsena mulla oli enemmän kaikenlaista hermostumista, sillä turhauduin siihen, miten nopeasti väsyin.

Musta tuntuu, että meitä on niin monia, jotka tunnistavat itsensä tästä tekstistä ja elävät samanlaista vuoristorataa tunteiden ja energian kanssa. Huipulle ja takaisin hyvin nopeasti. Olen aina todella yllättynyt siitä, miten moni samaistuu näihin fiiliksiin, kun puhun tai jaan somessa omia kokemuksiani aiheesta. Se on myös todella helpottavaa, kun ymmärtää, että myös monille muille tämä on tavallista arkea ja siksi tykkään itsekin säännöllisesti jakaa kuulumisia tähänkin aiheeseen liittyen. Koen, että tämä on todella suuri osa mua.

Nykyään olen niin tottunut elämään tätä päivien vuoristorataa, että mua ei enää huoleta nämä päivät, kun kaikki väsyttää, henkisesti ja fyysisesti. Olen huomannut, että huonojen päivien parhain pelastus on se, että hyväksyy tunteensa ja on itselleen armollinen. Kun oppii hyväksymään tällaisen ominaisuuden itsessään, niin ne selittämättömät raskaat päivät eivät tunnu enää niin raskailta.

EDIT: Kävin Natalian kanssa vetämässä hyvän treenin ja nyt kaikki tuntuu taas paljon kirkkaammalta. 😀

Kengät: Vamsko / Housut: Ellos / Paita: Chiquelle/ Lasit: YSL / Laukku: Chanel

04 maalis MITEN PÄÄSTÄ SOMEVAIKUTTAJAKSI?

Saan usein kysymyksiä siitä, miten ”päästä” vaikuttajaksi ja mitä pitää tehdä, että voi tehdä työkseen sosiaalista mediaa ja elää sillä?

Tänään, kun sain taas vastaavan kysymyksen, mietin itsekin, miten tähän ammattiin päätyy.

Miten minusta tuli sosiaalisen median vaikuttaja/bloggari?

Aloitin kirjoittamaan blogia vuonna 2010 ja Instagram tuli muutamia vuosia myöhemmin osaksi tekemistä. Olin todella aktiivinen kanavoissani, sillä mulla oli kova halu kuvata, kirjoittaa ja päivittää someani jatkuvasti. En koskaan edes ajatellut, että voisin niiden kautta ansaita rahaa, vaan sosiaalisen median ohella tein urheiluun liittyviä töitä, opiskelin ja myöhemmin myös treenasin kisoihin. Halusin olla alalla, jossa keskitytään urheiluun ja terveyteen ja tähtäsin siihen.

Mun sosiaalinen media tuli suosituksi varmasti sen vuoksi, että tein sitä intohimoisesti joka päivä, vaatimatta tai olettamatta mitään. Tein, koska nautin siitä. Taisin olla ensimmäisiä Suomalaisia, jotka kutsuttiin ohjelmiin tittelillä bloggaaja ja muistan, miten nykyään blogia kirjoittelevat tytöt naureskelivat mulle, että mikä hemmetin bloggari. Heheee. 😉

Nykyään on paljon keinoja ja asioita, joita huomioon ottamalla saat mahdollisimman paljon huomiota somekanavillasi. On parhaimmat ajat postata kuvia, keinoja joilla taistella Instagramin algoritmiä vastaan, paljon erilaisia tyylejä vaikuttaa ja tapahtumia, joihin osallistua.

En kuitenkaan usko, että tähän ammattiin pystyy pakottaa itseään, vaan mun mielestä tähän jollain tapaa synnytään. Tottakai voit seurata somemaailmaa ja liikkua sen mukaan; tehdä just sitä, mikä on sillä hetkellä kovimmassa huudossa, mutta rehellisesti uskon, että parhaiten menestyvät vaikuttajat ovat hyvin pitkälle omia itsejään, persoonia, jotka jollain tapaa erottuvat joukosta. Se, millä tavoin jokainen erottuu, voi olla todella erilaisia asioita; jollakin on todella kiinnostavia ajatuksia, joku tekee työkseen jotain todella inspiroivaa, joku matkustaa ja osaa luoda siitä upeaa ja mielenkiintoista sisältöä, joku kuvaa kauniisti, joku vaan on todella kaunis ja kuvauksellinen, joku on todella samaistuttava tai hyvä esikuva, joku on super hauska, joku on todella hyvä harrastuksessaan…

Muoti ja lifestyle bloggarit, vloggarit ja vaikuttajat ovat aika suuressa suosiossa, sillä heistä saa inspiraatiota jokapäiväisiin asioihin ja jostain syystä he osaavat tehdä arjestaan seuraamisen arvoista. En tiedä mikä joissakin tyypeissä niin paljon kiehtoo, mutta musta tuntuu että tietynlainen haavoittuvaisuus, avoimuus ja karisma yhdistävät monia mielettömän suosittuja vaikuttajia.

Mua itseäni kiinnostaa vaikuttajat, joihin pystyn samaistumaan. Rakastan diippejä tekstejä, sitä elämään kuuluvaa tunteiden vuoristorataa, ilon ja surun näyttämistä, karismaa. Tykkään siitä, että vaikuttajalla jota seuraan on niin paskoja kuin niitä parhaitakin hetkiä ja päiviä elämässä ja että se uskalletaan näyttää. Tykkään kuunnella vaikuttajien ajatuksia ja pohdintoja ja on myös kivaa saada inspiraatiota ihan vaikkapa omiin asuihin tai arjen kokkailuihin muilta. On kivaa, kun joku kertoo että olis tehnyt mieli jäädä sohvalle, mutta onneksi lähti treenaamaan, jolloin itsekin innostun ja saan energiaa lähteä treeneihin.

Mä seuraan itse ihan laidasta laitaan vaikuttajia, mutta ne aidoimmat koukuttaa ehdottomasti eniten.

Mitä mieltä te ootte, mikä teitä kiinnostaa vaikuttajissa ja miksi te alatte seuraamaan jotain somessa?

Takki: Vintage / Kengät: Fila /Housut: Ellos / Korvikset: H&M /Käsikoru: Hermes

Kuvat: Natalia Oona