Heippa!

Heräsin tänään kamalan kurkkukivun ja pienen kuumeen kanssa, joten treenit jää pakostikkin väliin tältäpäivältä.  Meillä tuli myös Joelin kanssa 2 maailman onnellisinta vuotta täyteen <3 

Tänään ajattelin vähän avata omia mielipiteitä tästä jatkuvasta ”fitness on vaarallista” väitteestä ja siitä miten se niin julmetusti ärsyttää ihmisiä.

Välillä pistää miettimään miten muiden intoilu liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja kohtaan ärsyttää niin suunnattomasti, että facebookissa joka viides tilapäivitys käsittelee tätä aihetta negatiiviseen sävyyn. Tosin nyt on uutena hetkellisenä buumina haukkua uusia Miss Suomi kisaajina, mutta eiköhän pian taas palata tähän mehukkaaseen fitnekseen.

Ihmisten treenivaatteet, treeniblogit, ihailujen kohteet, tavotteet, unelmat, ruuat tai mitkä millonkin on monien mielestä järkyttävintä mitä on jos ne liittyy jotenkin urheiluun- ja hyvinvointiin ja nämä aiheet näyttävät saavan ne suurimmat ja kiihkeimmät keskustelut aikaiseksi. Mun silmiin tää kertoo hyvin paljon siitä miten hienosti meillä on asiat täällä Suomessa, jos pelkästään pieni ”fitnessbuumi” saa aikaan näin suuria tunteita ja reaktioita.

Onko ne reaktiot todenmukaisia, onko fitness tosiaan niin vaarallista ja turhamaista kuin jaksetaan väittää, vai onko kyse siitä että tuntuu pahalta katsoa kun muut tosiaankin toteuttavat haastavia unelmiaan ja elävät terveellisesti jopa nauttien siitä? 

Lähes joka kerta baarissa vieraillessani (kyllä, myös fitness ihmiset käyvät baarissa sillon tällön off-kaudella) ihmiset tulevat avautumaan siitä, miten haluavat saada itsensä kuntoon ja usein he uhkailevat tulevansa kanssani salille heti maanantaina…. aika hiljasta usein on. Sen jälkeen samaiset ihmiset purkavat huonoa oloaan haukkumalla ”fitness ihmiset” vaikka siellä tutulla ja turvallisella facebookin seinällään. En tiedä yritetäänkö sillä todistella itselleen jotain kun hehkutetaan seinillä fitneksen vaarallisuudesta ja samalla suunnitellaan seuraavaa dokausreissua.  :mrgreen:

ihmettelen myös miten esimerkiksi yhden ihmisen ”fairytale gone bad” kertomus fitneksestä saa koko kansan kuohumaan.  Esimerkiksi Me Naisissa kohutussa artikkelissa  nousee heti alussa lukijan tietoisuuteen se, että tällä tytöllä on ollut pienestä asti todella vaikeaa ja vääristynyt kuva itsensä kanssa. Myös kisoista ulos tuleminen on hoidettu todella huonosti. Pudotettavaa on ilmeisesti ollut useampikin kymmen kiloa ja dietti hyvin raskas. Mitä on valmentaja tai lähipiiri ajatellut päästäessään tuossa mielentilassa ihmisen kisaamaan? Vai eikö asioista ole kerrottu? Mä en todellakaan ymmärrä miten noin hukassa itsensä kanssa oleva lähtee pelleilemään terveydellään. Me olemme kuitenkin jokainen täällä vastuussa itse itsestämme. Syy ei ole fitneksen jos oma mieli on sairas…. Jos on kisapäivänä mielestään läski, niin kannattaa hetkeksi pysähtyä ja miettiä onko kaikki hyvin. Jokainen jonka tunnen ja kisaa, on kisapäivänä tai sen lähestyessä järkyttynyt laihuudestaan ja tietää, että kyse on muutaman päivän kisakunnosta, ei todellakaan normaalista tilasta kehossa.

Syömishäiriöön tai kilpirauhasen vajaatoimintaan taipuvainen ihminen EI tarvitse fitnestä sairastuakseen. Sen voi laukaista mikä tahansa elämäntilanne, huonot elämäntavat, stressi, elämässä tapahtuva kriisi tms… Esimerkiksi minun äitini äidin siskoista (joita on melkein kymmenen) on jokaisella kilpparin vajaatoiminta, yhdellä ylitoiminta. Heistä ei kukaan ole fitness urheilija. Siksi osaan esimerkiksi itse olla erityisen tarkka ja pitää huolta hyvinvoinnistani jatkuvasti. Syömsihäiriöitä on ollut kautta aikojen, enkä usko että fitnessbuumi, jossa ihaillaan lihaksikasta ja hyvinvoivaa kehoa on mitenkään suurempi riski lisätä syömirhäiriötä, kuin laihuuden ihannoimisella tai ylipäätään tällä somessa pyörivällä yhteiskunnalla, jossa jokaista arvostellaan ja julmuus senkuin kasvaa anonyymi nimimerkkien takana. Harrastitsä sitten fitnestä tai keilausta, niin jokainen meistä on ulkonäkökriittisten paineiden alla ja joutuu arvostelluksi tässä yhteiskunnassa. Mitä itse olen huomannut, niin monet fitness ihmiset eivät ole moksiskaan pienistä makkaroista tai siitä että ollaan vähän isompia kuin muut lihaksien vuoksi. Muhkeat reidet ja peppu ovat vain plussaa! ;) Meidän keskuudessa on enemmänkin noloa näyttää huonovoitiselta ja nälkiintyneeltä. Huom. Offikautta tai fitnesstä elämäntapana ei tule sekoittaa kisakauteen.

Eiköhän fitnessbuumi ole kuitenkin suuriltaosin aika positiivinen. Tunnen aika ison kasan lajia harrastavia ja jokainen heistä syö hyvin, urheilee tavoitteellisesti, huolehtii unen saannista ja ylipäätään mielen – ja kehon hyvinvoinnista. Yksikään ei ole joka viikonloppu viina/huumepäissään pyörimässä clubeilla tai löhöä syrjäytyneenä kotona miettien mitäs sitä tekis. Silti offilla hekin käyvät ulkona, syövät välillä karkkia (usein kerran viikossa pidetään vapaa syöminen) ja elävät ihan normaalia elämää, johon kuuluu ne terveelliset elämäntavat ja urheilu.  Offilla usein on se 5x puntti viikkoon, eli n. 5 tuntia liikuntaa viikossa. Onpas sairasta!!! Varsinkin kun ihminen on LUOTU liikkumaan, ei makaamaan tai istumaan. Lähinnä juoksemaan 10 tuntia päivässä ja tekemään metsätöitä. Ykskään fitness ihminen ei edes kisakaudella saavuta lähellekkään sitä liikkumisen määrää mihin ihmiskeho on luotu. 

Ihmettelen suuresti että miksei mielummin keskittyäisi niihin oikeisiin ongelmiin ja jätettäisi nuo suurilta osin oikein hyvin voivat ”fitness ihmiset” rauhaan. Suurinosa heistä kuitenkin haluaa vain voida hyvin.

Fitness elämäntapana on myös hyvin terapeuttista. Pelkästään minulla on ystäväpiirissä 5 nuorta, jonka esimerkiksi toinen vanhemmista on kuollut ja he ovat suuren surun ja synkkyyden keskeltä löytäneet liikunnasta voimaa elämään ja jaksamaan eteenpäin. Kukaan näistä ei kisaa tai suunnittele kisaamista. (Kyllä, se että harrastaa fitnestä ei tarkoita että siinä on PAKKO kisata) He vain haluavat saada positiivista ja elinvoimaista energiaa elämäänsä liikunnan ja oikeanlaisen ravinnon kautta. 

Missä on kohut oikeista ongelmista ?  Nuorten huumebuumista? Esimerkiksi lakka on nyt erittäin in nuorten keskuudessa ja hapottaa joka viikonloppu monen nuoren sisuskaluja. Vai kirjotetaanko niistä edes? Tai alkoholisoituneista nuorista? Masentuneista ja itsetuhoisista, syrjäytyneistä nuorista jotka makaavat 24h/7 sohvanpohjalla miettien elämänsä tarkoitusta? Itsemurhista? Tai väkivallasta? Suomihan on aika huipulla näissä kategorioissa. 

Totta on, että fitneksen mukana yleistyy paljon väärätkin tavat: hormonit.  Onneksi kuitenkin esimerkiksi IFBB:n liitossa tätä seurataan hyvin tarkkaan ja tarkastajat saattavat olla oven takana vaikka kymmeneltä illalla pissapurkin kanssa. Jokaisen kiinni jääneen nimet julkaistaan julkisesti bodylehden sivuilla, mikä on musta oikeinkin hyvä nöyryytys. 

Kisadietit ovat myös tiukkoja ja ihmisiä haastavia, mutta tulee muistaa että tässä ”fitnessbuumissa” elävistä vain pieni osa kisaa ja kisaajillakin itse kisadietti on pieni osa koko elämäntapaa. En ole itse kisannut vielä, mutta ystävieni kisataipaleita läheltä seuraten voin kertoa että oikein tehtynä se on suht kivuton, nautittava kokemus.Sellainen, että sen tekee mielellään uudestaan. Tässä esimerkiksi Jutalta viisaita sanoja omista kokemuksista ja kannanotto Me Naiset artikkeliin: 

”Haluan sanoa oman mielipiteeni asiasta.

Olen kilpaillut lukuisia kertoja. Ensimmäisen kerran vuonna 1998. Olen kertonut lehti haastatteluissa, että nuorena tyttönä kisadieetin jälkeen paino kohosi, koska alkoin mässäämään kisan jälkeen. 

10 vuoden tauon jälkeen päätin kilpailla uudelleen vuonna 2010. Koko dieetti aika ole super-ihanaa. Olin energinen ja onnellinen. Aineenvaihdunta pelasi ja kalorit pysyivät loppurutistusta lukuunottamatta 2000 kalorin yläpuolella. 

Kisat menivatä nappiin ja kondis oli mahtava. Olin keskustellut valmentajieni Bull Mentulan ja Matti Halosen kanssa siitä, miten eletään kisan jälkeen. Ymmärsin, että en voi pitää itseäni kisakunnossa, mutta en myöskään pylleröidä.

Kisan jälkeen painoa tuli muutamia kiloja kuten kuuluukin. Söin aivan normaalisti ja herkuttelin välilillä. Pääsääntöisesti söin kuitenkin perus dieetiruokia: kanaa ja riisiä  Syön muuten edelleen aamupuuron raejuustolla Treeni kulki ja olin mahtavalla fiiliksellä. Päätin asettaa seuraavaksi tavoitteekseni vuoden 2011 MM-kisat. 

Myös seuraava dieetti meni hyvin ja SM-kullan ja MM-kisojen jälkeen tein päätöksen, että kisaaminen saa nyt toistaiseksi jäädä.

En ole kokenut, että olisin väsynyt ja henkisesti sairas kilpailtuani tässä mahtavassa lajissa. Päinvastoin!

Rakastan kehoani juuri tälläisenä kuin se on! Kisakireys on tipotiessään, mutta nautin liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta! Voin syödä suklaata jos haluan ilman, että se aiheuttaa morkkista tai lihomisen pelkoa. 

Mitä eroa oli siis vuoden 2010-2011 ja 1998-2001 kisakausilla? Olen viisaampi ja ymmärrän, että kilpaileminen on HUIPPU-URHEILUA! 

Huippuvalmentajat, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan kisavalmentamiseen (itse en ole pätevä tähän varsin vaativaan toimeen) osaavat huomioida kilpailijan tarpeet. Niin henkiset kuin fyysisetkin. Siksi kannataa ihan oikeasti olla tarkkana, ettei tule tehtyä huonoa valintaa. Kenenkään pää ei kestä mitään 1000 kalorin dieettejä ja 2-3 kertaa salilla käymistä.

Järkevästi suunniteltu dieetti on toki vaativa, mutta ei missään nimessä lehtiartikkelin kuvaama kauhutarina. Ja tosiasia on se, että jos on lihava kisadieetille lähtiessä vaikeuksia tulee. Yrjölä itse joutui dieettaamaan hurjan määrän läskiä pois dieetillä, ja se varmasti syö päänuppia. Jos elettäisiin perusterveellistä elämää läpi vuoden, ei tätä ongelmaa olisi.

Fitness ei ole sitä, että ollaan on tai off asennossa. Kun syö terveellisesti puhdasta ruokaa ja pudottaa 10 kiloa kisakuntoon, niin on dieetti on varmasti mahtavaa aikaa.”

 Loput tekstistä voi lukea Jutan facebook sivuilta. 

Mitäs mieltä te olette?

 


Eilen oltiin kultsalla tsekkailemassa Fitness Classicissa body- ja bikinikisat ja oli kyllä huikee taso. Muutaman tuomarinkin mielipidettä kerkesin kuulemaan ja he odottavat innolla jo syksyä. Tulee kuulemma kaikkien aikojen kovin kisa bikinissä ja saa olla jo aika huikea että pääsee edes karsinnoista SM-kisoihin…. apua! :D No kävi miten kävi, haluan haastetta ja kisata liitossa jossa saa olla oikeesti ylpeä pienestäkin sijoituksesta. Eilisessä kisassa jokainen finaalissa ollut tyttö saa olla kyllä hemmetin ylpeä itsestään! Mieletöntä :)

Mun ehdottomasti lempparit oli tänään Sara Sievinen sekä Jaana Malytcheva ja molemmat sijoittui hyvin ja olivat upeita! 

f3234c24c30211e3aee80002c9533104_8-1

 

Kisoja katsellessa tuli kyllä kylmiä väreitä. Kuvitella että olen itse Syksyllä yksi heistä, ainakin toivottavasti :D Taso vaan kovenee kisa kisalta. 

 Tänään vedettiinkin aamulla Saran kanssa verenmaku suussa aamukuntopiiriä määränpää silmissä kiiltäen. Jumalauti, haluan sanoa siellä että parhaani oon tehnyt. :mrgreen:  Olisi inhottavaa olla lavalla miettien omia perseilyjä.

Mua vähän on alkanut harmittaa että miks en suunnitellut kisaamista niin että voisin käydä ensin junnuissa, mutta syksyllä kun ei junnuja ole niin näillä mennään. Sinne vaan sekaan :D Onhan mulla vielä 2 vuotta aikaa osallistua junnuihin jos haluan myöhemmin mennä sinne yrittämään. Janni Hussihan tuli toiseksi junnuissa ja fitstarsien Milla Kelahaara vei kullan! <3 Whoop, hyvä Milla :)! Molemmat on vähä niinkun mun tiimiläisiä, joten voin olla super iloinen kummankin menestyksestä :mrgreen: 

97e30118c31811e387400002c9dcbcee_8

 

Illalla olis vielä jalkapäivä tuhottavana, joten näihin tunnelmiin ja uutisiin. Sen mä vaan sanon että voi juku, nyt on tosi kyseessä ja syksy lähestyy. Reilu 20 viikkoa aikaa leipoa tästä tytöstä karsintakuntolainen!

 


Tänään on ollut vähän erilainen päivä.  Mulla oli pitkästä aikaa Heli Roosmäen kanssa kuvaukset. Heli on kuvannut mm. mun bannerin ja on toooodella lahjakas kuvaaja! On mahtavaa kuvata ihmisen kanssa jonka ammattitaitoon ja makuun voi luottaa. Välillä on käynyt niin että on aivan eri ajatusmaailma kuvaajan kanssa ja se on vähän hankaloittanut kuvauksia, mutta Helin kanssa toimii aina! 

Täältä voi käydä tsekkailemassa Helin töitä: HeliRoosmäe/Facebook

 

 Sneak peek. (Kuva otettu kameran näytöstä puhelimella)


Sneak peek. (Kuva otettu kameran näytöstä puhelimella)

Meikkaajana toimi rakas ystäväni Päivi Koski joka opiskelee tällähetkellä meikkaaja-maskeeraajaksi . <3

1403042_10152049470335794_6641224489350518813_o

Kuvausten jälkeen lähdin samaisen Päivin ja hänen kämppistensä tupareihin ja siellä oli muutamia ihania ystäviä vastassa joita en ole hetkeen nähnyt. (: Päivä on ollut mulle aika pitkä joten lähdin kotiin päin kympin maissa kun muut alottelivat lähtöä baariin. Kuvaukset on yllättävän väsyttäviä ja siihen päälle vielä dietti sekä kova treeniviikko niin aika nukkumaan valmis siinä kyllä on jo alkuillasta. Oli kuitenkin hauskaa  <3

10258997_10152049991265794_4973317423305108874_o

 

JLO nukkuu ja tuhisee jo kovasti vieressä ja pian on munkin aika mennä unten maille. Huomenna aijon mennä Saran ja Joelin kanssa kultsalle tsekkailemaan body- ja bikinityttöjä ja tietenkin hurraamaan kurkun kipeeksi niille upeille mimmeille. (:

 

 


Heippa!

Tänään taas vähän tyttöjenjuttuja mutta tälläkertaa muodista! <3

Osa varmaan tietääkin että Kampin Forumiin on avattu uusi liike, Fashionstore, jonka laajaan valikoimaan kuuluvat vaatteet, kengät, laukut, asusteet, korut ja kellot sekä naisille että miehille. 

Ihanat ystäväni Emilia ja Alisa on liikkeessä töissä, joten sain hyvän tekosyyn käydä vähän tsekkaamassa tarjontaa.

fd8f9b36bb2d11e3a586123cee9e9f3b_8

Liike on vielä hieman uusi ihmisille, joten ajattelin että jos kiinnostaa uudet apajat niin tästä hyviä vinkkejä shoppailun himoon!

IMG_2234 IMG_2254 IMG_2267 IMG_2266

 

Fashionstore on alunperin suomalainen verkkokauppa, josta löydät virallisen maahantuojan kautta maailmalla tunnetut merkit mm. Guess, Guess by Marciano, Liu Jo, Ti Sento, Buddha to Buddha sekä Colmar  -tuotteet. Fashionsorie on myös Tommy Hilfiger -asusteiden sekä Ray-Ban, Dolce&Gabbana, Versace ja Arnette -aurinkolasien valtuutettu jälleenmyyjä.

Kaikkea jota verkkokaupassa on et löydä liikkeestä, mutta verkkokaupasta on helppoa tilata ja toimitusaika on n. 1-3 päivää. (:

Mä luulen että mm. Guess, Tommy Hilfiger, Ray-Ban, Versace ja Dolve&Gabbana ei hirveesti merkkeinä esittelyä kaipaa, joten tuon esiin ainakin itselleni uudet merkit joita löytyy liikkeestä. 

Mulle aivan uusina merkkeinä tuli Liu Jo johon ihastuin täysin. Oon joskus talvella ihaillut ystäväni Liu Jo:n laukkua joten ei ihme että mukaan tarttuikin yksi heidän laukuistaan ja oon ollut todella tyytyväinen laukkuun. :) Oon vähän sellanen että tykkään raahata koko omasuuttani aina mukana ja tähän kyseiseen laukkuun kyllä mahtyy :D

IMG_2291

 

Liu Jo on talialainen lifestylebrändi ja sen tuotteille on tyypillistä viimeistellyt yksityiskohdat, laadukkuus ja leikkimielisyys. Merkissä on myös ripaus glamouria ja se ylistää naisellisuutta. Liikkeestä löytyy myös muuten Liu Jo:n vartaloa muokkaavia Bottom up- farkkuja, joita mm. Kate Moss edustaa. 

Toinen ehdoton lemppari ja yllättäjä mitä liikkeestä löytyi oli Ti Senton korut!!

IMG_2239 IMG_2248 IMG_2243

 

 

Ti Sento on vuonna 2013 perustettu korubrandi ja sen korut ovat laadukkaasti valmistettuja; ne on tehty laadukkaasta rhodinoidusta hopeasta ja kivet on käsin istutettuja zirconkiviä.

Kolmas löytö, mulle aivan vieras merkki oli Buddhato Buddha, jonka korut ovat olleet suosittuja julkisuudessa, ja niitä on nähty kansainvälisten supertähtien, kuten Snoop Doggy Doggin, Pamela Andersonin ja Ronaldon yllä.

Buddha-to-Buddha-7bb

 

Mun mielestä liike on hyvinpaljon Guessin kaltainen, joten jos siellä tykkää käydä niin tässä erittäin hyvä toinen vaihtoehto. Jos asuu kauempana ja haluaisi kuitenkin käydä tsekkailemassa tarjontaa niin eikuin vaan nettishoppailemaan fashionstoren nettikauppaan!

 


Miksi joillain on oikeus osoittaa sormella ja päättää mihin ihmisistä on tai ei ole?

Eilen katsoin itseäni peilistä kun olin lähdössä salilla. Tukka sojotti ja päivän meikit oli rapissut poskille. Nauroin hehkeydelleni ja ajattelin mielessäni ”Ei se mitään, lippis päähän vaan ja menoksi. Ei kukaan mua siellä töllötä….”. Tämän jälkeen päähäni tupsahti huvittavia ajatuksia ekoista kerroistani salilla ja tuli oikeesti hyvä mieli siitä miten paljon ajatusmaailmani on muuttunut vuosien varrella. Ekoilla kerroilla vaatteet piti olla just tiptop, meikit hyvin ja tukka hienosti ponnarilla. Kyllä mua sillon rehellisesti sanottuna kiinnosti miltä mä näytin ja paljon. En mä siellä muutenkaan osannut tehdä muuta kun juosta juoksumatolla ja treenata selkeästi selostetuissa laitteissa, joten oli kiva näyttää ees hyvältä…Nykyään nyt on lähes mahdotonta olla meikeissä salilla, ellei halua kirveleviä ripsivärejä silmiin.  :mrgreen:

Nykyään eteen tupsahtelee hirveesti kirjotuksia miten ”sellaisesta ja tällaisesta ihmisestä ei voi tulla fitness urheilijaa” ja puhutaan fitness pissiksistä ja haukutaan alottelijoita, fitnekseen hurahtaneita ja uusia lajista innostuneita. Sun täytyy olla vähintään muutaman vuoden valmennus alla ennenkun sulla on oikeus puhua fitneksestä, sitä ennen oot täsyin nolo fitnesspissis. Siltikään sulla ei ole oikeutta kommentoida lajia vielä vuosiin. Monien mielestä minäkin olen super nolo fitnesspissis joka hakee vain huomiota ottamalla hanuristani kuvia peilinkautta. Se on ihan ok mulle, niin kauan kun ne arvostelijat pitävät huolen siitä että omatunto on puhdas ja ollaan rehellisesti parempia ihmisiä eikä siitä omasta hanurista ole kuvia kuitenkin ympäri nettiä. 

Rupesin eilen miettimään kun naureskelin entiselle minälleni, että kuka hemmetti sen muuten oikeesti päättää kenestä on fitness urheilijaksi ja kenestä ei? Kellä oikeesti on täällä oikeus jaella tuomiot ihmisistä ja heidän unelmistaan/tavotteistaan? Eivätkö nämä henkilöt kertakaikkiaan ole olleet koskaan itse alottelijoita vai onko tosiaankin suoraan kohdusta tultu lavakunnossa ja tiedetty heti kaikesta kaikki?

Mä itse olen aloittanut saliharrastukseni juurikin siellä cardio puolella ja ripsareissa sekä laitteissa räpellellen. Ja kyllä, bikinifitneksestä innostuin juurikin sen vuoksi että ihailin niitä naisia ja halusin itse näyttää yhtä hyvältä. Ja mitä sitten? Kiinnostuminen lajista ja haaveilu päästä joskus lavalle alkoi ehkä pinnallisista syistä mutta ajan mittaan siitä on tullut puhdasta rakkautta lajia kohtaan. Nykyään ne asiat joista huolehdin ennen treenejä ovat asioita jotka eivät kiinnosta enää lainkaan. Niin ne tärkeysjärjestykset ja arvot elämässä vaan muuttuvat, mutta voi juku miten mäkin sillon sain kuulla miten musta ei tule ikinä mitään. 

10010384_618166214938293_4183884360976080995_o

Se on totta, että tässä lajissa ei tule pärjäämään jos sitä tekee pelkän ulkonäön vuoksi, sillä tämä ei ole todellakaan mitään glitteriä ja galmouria. Päinvastoin. Arki on hikisukkia, muovipurkkisafkoja ja rajoja koettelevaa tahdonvoimaa.  Ei myöskään saa lähteä kisaamaan tai toisinsanoen kisakaudelle ilman että kisaajalla itsellä on tietoa ja taitoa lajista sekä kisan etenemisestä tai sitten on oikeesti pätevä koutsi joka on tehnyt sun kanssa kunnolla pohjatyön, kisadietti suunniteltu järkevästi sekä kisoista poistuminen on yhtä tärkeänä asiana ohjeistettu kuin itse diettikin. Suosittelen jokaiselle joka aloittaa tosissaan kisaamisen itse myös hakemaan esimerkiksi avoimeen yliopistoon opiskelemaan ihmisen anatomiaa sekä liikuntaravitsemusta. Se auttaa kummasti myös valmentajaa, kun itse kisaaja tietää mitä kehossa tapahtuu ja miksi tehdään tiettyjä asioita. On myös aina hyvä pystyä itse kyseenalaistamaan asioita. 

Sekin on totta, ettei jokaisesta tytöstä tietenkään ole fitness urheilijaksi, mutta kukaan ei sitä sun puolesta voi päättää tai sanoa ennenkuin kokeilee. Jos yhtään kiinnostaa niin kokeilemaan vaan! Lajipreppauksen voi aloittaa ihan kuka tahansa, ei se tarkoita että heti tarvitsee lyödä kisat lukkoon tai vielä vuosiin ajatella koko asiaa. Ja mitä siitä kokeilusta sitten seuraakaan ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä. Se että tajuaa yhtäkkiä ettei nautikkaan lajista yhtään eikä se olekkaan se oma juttu ja ns. luovuttaa haaveen suhteen ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Myöskään se että menestyy lajissa ei muuta ihmistä paremmaksi. Elämä jatkuu tapahtui mitä tapahtui. Niinkuin Nora Vuorio juuri viisaasti muistutteli minulle, niin muistakaa että elätte tätä elämää itseänne varten, ette ketään muuta. (: 

1403215_618265761595005_2378911127272991477_o

 

Fitness voi ehkä olla monen mielestä ärsyttävää ja pinnallista, mutta esimerkiksi omalla kohdallani se oli tie onnellisuuteen ja terveyteen. Olen syksyyn asti dietillä, mutta en silti edelleenkään syö tai tule syömään niin vähää ja liikkumaan niin paljoa miten liikuin ennen kuin aloin harrastamaan lajia. Ilman tätä ”sairasta lajia” olisin vieläkin aivan varmasti” Linda alle 50 kg ja omena päivässä” tyyppi.  Voin nykyään tuhannesti paremmin kuin silloin. 

Oikein ihanaa kevättä kaikille ja pitäkää pää pystyssä, mitä ikinä päätittekään tehdä elämässänne! (: