02 heinä ”Rohkeus ei oo sitä ettei pelota/Vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa”

Heippa!

tänään on ollut perus treenien lisäksi kuvauspäivä. Kuvattiin Heli Roosmäen kanssa jälleen ja matsku näytti ainakin ihan lupaavalta 🙂 MUA Miia Stenman!

Mä oon aamusta asti luukuttanut Cheek- Äärirajoille biisiä. Se jotenkin kolahti ja kovaa. Musavideokin oli niin upea että huh. Oon itse ollut Islannissa ja harmittaa, että oli sillon pahimmassa teini-iässä eikä sillon oikein kunnolla osannut arvostaa sitä sen maan kauneutta. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle Islantia. Se on ihan mieletön.

Toi Jaren biisi kosketti mua. Tyyliin kyyneleet silmissä kuuntelin sitä biisiä. En osaa oikeen selittää miksi, mutta jotenkin sen jälkeen kun on itse tullut enemmän ”esiin”, on saanut kokea sen miten kamalaa on kohdata kaikki se viha mitä ihmiset heittää niskaan. Itse tulkitsin ton biisin ja musavideon niin, että kaikista esteistä ja paskoista huolimatta Jare on vienyt kaiken ja varsinkin itsensä aivan äärirajoille asti ja tehnyt mielettömän duunin menestyksensä eteen. Musavideossa Jare vaeltaa pitkän ja kivisen matkan ja vie Liigan lipun huipulle. ”Kun marssii joukon kärjissä vasta tuuli on suuri.Mun duuni on cooli , suuri on suuni mutta mut on tuonu tänne jokin muukin kun tuuri.”  Voin vaan kuvitella mitä Jare on saanut kuunnella ja käydä läpi, kuitenkin aina antanut kaikkensa ja jaksanut uskoa itseensä. Mä arvostan ihan törkeesti ja nostan hattua.

”Rohkeus ei oo sitä ettei pelota/Vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa”

Mun spotifyssa pauhaa muutenkin todella usein Cheek, varsinkin treenien aikana. Suurimmassa osassa biiseistä on törkeen hyvä sanoma ja voima.

Sitten asiasta toiseen. Löysin blogin, jonka kirjoittajana toimii Hyvinkään ammuskeluissa loukkaantunut poliisi.

Blogi on _todella_ pysäyttävä. Blogissa nainen kertoo miten hän on käynyt yli sata leikkausta läpi, miten hän ei pysty liikkumaan, ei ajoittain kykene puhumaan ja kaikki haaveet sekä unelmat on revitty riekaleiksi. Tämä nainen, todellinen sankari, on kokenut heräämisen kesken leikkauksen, koomat sekä käsittämättömän määrän kipuja. Hän ei ole 2 vuoteen saanut juoda 2desiä enempää päivässä tai syödä itseään täyteen. Silti hän jaksaa kirjoittaa myös paljon positiivisia asioita, olla kiitollinen hoitajille, ei katkeroidu tai syytä ketään edes tuskaisista hoitovirheistä ja jaksaa uskoa tulevaan.

”Se 0,5dl pepsisnapsi sai niiiiiin paljon paremman olon etten pysty sitä selittämään. Colaa en juonut, koska halusin säästää sen sitten kun pääsen pois täältä.”  Bulletproof: Siirtyminen

Mikä mieletön tahdonvoima elää ja parantua. Kun tota blogia lukee, ei voi tekstiä uskoa todeksi. Ei halua uskoa. Käykö joku todella näitä asioita läpi? Onko tämä jonkun arkea? En voi edes sanoa, että pystyn kuvittelemaan tilannetta, sillä fakta on että en pysty. En halua ajatella, että teksti jota luen on jonkun todellisuus, eikä kirjoittaja voi poistua tilanteesta tai herätä ja jatkaa normaalia elämää niinkuin minä, vaan se on hänelle todellista todellisuutta ja jatkuvasti läsnä olevaa elämää…

En ole pitkään aikaan itkenyt niin paljon, kuin blogia lukiessani. Kumpa voisi auttaa jotenkin. Taas yksi mieletön ihminen, jota ei voi kuin ihailla!

Ihan oikeesti minä, sekä muut. Ei oteta mitään itsestäänselvyytenä ja ollaan kiitollisia kaikesta.

30 kesä Hyvää oloa osteopatiasta!

Moikka!

Tänään on ollut aikamoinen päivä. Kävin moikkaamassa koutsia ja hiomassa taas jälleen poseja. Sivupose oli aivan retuperällä, joten se opeteltiin täysin uudelleen. Miten voikaan olla lavatyöskentely niin vaikeaa… 😀

Saan varmaan huomenna uuden ruokkiksen ja muutettiin vähän treenisuunnitelmaa. Tai oikeastaan sain luvan jakaa mun treenit kolmeen osaan. Mulla on tähän asti ollut aamutreeni, puntti ja puntin perään aerobista. Nyt jaan ne niin, että teen ensin aamujumpan, sitten salin ja illalla vielä aerobisen. Rakastan illalla juoksemista, joten se käy mulle paljon paremmin. Lisäksi musta tuntui että tuo illan puntti+aerobinen kombo söi toisiaan. Jommasta kummasta aina annoin periksi hieman. Nyt pääsee keskittymään jokaiseen erikseen ja juuri siihen mitä tekee sillähetkellä.

Kuva: Jenni Gästgivar / Iltalehti.

Sitten otsikon mukaiseen aiheeseen. Olen taas huomenna menossa huoltamaan kehoani Antille. Olen hyvin monelle urheilijalle suositellut Osteopatiaa ja ajattelin, että miksen tännekkin kirjoittaisi asiasta. Kehonhuolto on kuitenkin erittäin tärkeä osa urheilua ja tottakai kaikenlaista elämää urheilulla tai ilman!

Itse olen nyt ”hurahtanut” täysin osteopatiaan, sillä oon huomannut että esimerkiksi jännitysniskasta kärsivänä perus hieronta helpottaa hetkeksi, mutta ei auta poistamaan ongelmaa. Osteopatiassa taas paneudutaan kehoon paljon laajemmin ja pyritään poistamaan ongelman aiheuttaja.

Ollaan nyt Joelin kanssa käyty Osteo-Studiolla Antilla ja on jo nyt ollut huomattavasti apuja molemmille. Joel kärsii välilevynpullistumasta, joka on vähän väliä vienyt Joelin jopa 3kk köpöttely- ja sänkypotilaaksi. Joelin liikunta rajoittuu selän oireilujen vuoksi kuukausiksi vain pieniin venytyksiin. Nyt ollaan kuitenkin saatu selkä taas siihen kuntoon, että viimeviikolla Joel pääsi tekemään pitkästä aikaa ekoja treenejä. Itsellä hoidot on taas auttanut yleisesti ”raskaaseen” oloon niska-hartiaseudulla, pääkipu joka mulla on yleensä jatkuvasti päällä ei ole häirinnyt hoitojen alottamisen jälkeen ja muutenkin hengittäminen ja yleisfiilis on paljon kevyempi ja helpompi.

Koska en itse ole kuitenkaan mikään Osteopatian guru, niin pyysin omaa Osteopaattiani kertomaan lyhyesti ensin itsestään ja sitten itse Osteopatiasta.

Olen kolmekymppinen urheiluhieroja ja klassisen osteopatian opiskelija Antti Käkönen. Kuntosaliharjoittelua itselläni on takana vajaa 15vuotta. Tavoitteet ovat vaihdelleet vuosien varrella voimailun, kuntoutuksen, painonnoston ja bodauksen välillä. Tällä hetkellä bodailen rennolla asenteella ja pyrin panostamaan ammattitaidon kehittämiseen, opiskeluun ja asiakaskunnan kasvattamiseen.

Osteopatia lyhyesti

Ihmiskeho on kokonaisuus jossa kaikkien palasten rakenne ja toiminta vaikuttavat toisiinsa ja fysiologiaan. Terve keho korjaa itseään automaattisesti ja näin vastustaa sairauksia. Osteopaattisella hoidolla voidaan poistaa jännitteitä jotka häiritsevät kehon omia paranemismekanismeja, jolloin keho korjaa itsensä. Manipulaatiot ovat vain osa klassista osteopatiaa. Rytmisellä liikkeellä vaikutetaan ensin ongelma-alueen aineenvaihduntaan, saadaan kuona-aineet poistumaan ja puhdasta, ravinteikasta verta alueelle. Näin paraneminen alkaa sisältäpäin ja saadaan pitkäaikainen vaikutus. Hoito tähtää elinvoiman lisääntymiseen ja kehon omien säätely- ja paranemismekanismien voimistamiseen.

Mitä osteopatialla hoidetaan

Osteopatialla voidaan hoitaa lähes kaikkia kehon ongelmia. Esimerkiksi selän, niskan ja raajojen kipuja, jännityksiä ja jäykkyyksiä, nivelongelmia, välilevyvaivoja, hermoston kiputiloja kuten iskias- tai rannekanava-oireyhtymää, liikunnallisia ongelmia, tapaturmien ja urheiluvammojen jälkitiloja, päänsärkyä, hengitystieongelmia ja astmaa, ryhtihäiriöitä, stressiä ja väsymystä sekä raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeen ilmeneviä selkä- ym. ongelmia.

Fitness ja osteopaattinen hoito

Kuntosaliharjoittelussa käytetään sisäänhengityksen stabiloivaa vaikutusta lisäämään voimantuottoa. Tämä lisää taipumusta rintarangan suoristumiseen ja jäykistymiseen. Rintarangan jäykkyys lisää kuormitusta kaularangassa ja lannerangassa. (TODELLA tunnistan itselläni nämä ongelmat, terkuin Linda) Poseeraukset lisäävät rintarangan suoristumista sekä alaselän lordoosia ja lantio kippaa eteen. Kun selkärangan normaalit kaarteet häiriintyvät, rangan kannatus ei toimi enää optimaalisesti. Tämä altistaa noidannuolille ja välilevynpullistumille.

Osteopaattisella hoidolla palautetaan normaali liikkuvuus jäykistyneille alueille ja yhdistetään rangan vahvoja ja heikkoja alueita. Näin rangan kannatus paranee sekä niska- ja selkävaivojen riski pienenee.

Tarjoan asiakkaille hierontaa, urheiluhierontaa ja osteopatiaa oppilastyötä.

Antin sivuihin pääsee tutustumaan Facebookista: Osteo-studio tai sitten suoraan Antin nettisivujen kautta: www.osteo-studio.fi

Oikeesti suosittelen todella lämpimästi. Kehoa kannattaa huoltaa jo ennenkuin ollaan siinä pisteessä, että on ”pakko”.

29 kesä Unlimited racing ja dietti-limppu reissussa.

Iltaa!

Kirjoitinkin viimeiseen postaukseeni siitä, että vietettiin tämä viikonloppu Lappeenrannassa. Joel toimi unlimited racing tapahtumassa yhtenä kuskina. Oli kyllä super hauskaa päästä radalle kyytiläiseksi! Hurjaa menoa!

Paikanpäällä oli muitakin upeita autoja. Yks mun ehdoton lemppareistakin, AudiR8 löyty mestoilta. Meidän naapurissa on yks sellanen ja ihailen sitä aina kun tulee vastaan.

Radalla kaikilla piti olla tietenkin kypärät ja hyvä niin, sillä mekin ”päästiin” hieman spinnaamaan radalla 😉

Tapahtuma oli aika pitkä ja näytösajoja oli jatkuvasti. Mulla oli pikkasen vaikeuksia pysyä hereillä, joten nukahdin autoon aina kun oli ajoista taukoa. Katsojat saivat varmasti hauskoja kuvia kun yks nukkuu kuola valuen penkillä joka välissä….

Ekaa kertaa joutui myös dietillä soveltamaan noita safkaamisia vähän erikoisemmiksi. Mulla on onneksi yleensä arkisin aina mahdollisuus safkata kotona, sillä asun niin lähellä paikkaa jossa valmennan, että ehdin aina hyvin kotiin ruoka-aikoina. En muutenkaan ota kovin mielelläni yli 3 ohjausta samana päivänä putkeen, enkä oikeestaan samalle päivällekkään, sillä haluan olla kunnolla läsnä ja kun on 3 tuntia putkeen 101% skarppina sekä varmistelee ja väillä nosteleekin niitä tyttöjä sieltä lattialta niin siinä saa jo aika hyvin mehut irti itsestään. Tai ainakin itse oon huomannut että mulle se on se 3 asiakasta kun jaksan olla oikeesti kunnolla messissä, jotkut toki jaksavat varmasti enemmänkin.

Mutta asiaan. Hotellissa oli vaikeeta tehdä mitään salaatteja valmiiksi, enkä voi sietää mitään päiviä vanhoja salaatteja, joten kokosin kaiken sitten erikseen aina tuoreista aineksista. Tai ainakin niin tuoreista kuin sai 😀 Koin kuitenkin, että oli ihan hauskaa syödä ensin kurkku, sitten tomaatteja, porkkanoita, erikseen kana ym… Tuntui että sai syödä paljon enemmän, kun ruokailussa kesti paljon kauemmin, eikä päässyt vain nielaisemaan koko ruokaa ykkösellä. 😀

Treenit hoitui ihan normaalisti. Kävin perjantaina ennen lähtöä aamulla treenaamassa ja illalla vedin hotellin käytävillä aika kivat kuntopiirit. 20 punnerrusta, 20 sammakkoloikkaa aka. kyykkyhyppyä, 20 askelkyykkyä, 20 vatsaa ja 5 kierrosta. Kaikkia siis yhteensä 100 toistoa ja Joel kellotti. En muista tarkkaa aikaa, mutta about 16-17 minuuttia siinä meni. Oksennus kävi kurkunpäässä ja hiki lensi. Onneks oli Joel tsemppaamassa. Vikat punnerrukset oli jo niin rankkoja, että siinä sai ihan tosissaan kiroilla ja raivota. Kaikenlisäksi olin tehnyt aamulla jo 50 punnerrusta,  130 askelkyykkyä, 50 sammakkoloikkaa sekä 100 vatsaa, joten vähän hapotti päälle tuo iltatreeni. Lisäksi koko päivän reissaaminen ja käveleminen oli vienyt aikalailla mehut tästä tytöstä.  Aamulla oli rintakehä kyllä sen verran kipeäkin…

Lauantaina pidin koko viikon ainoan lepopäivän. Tosin jalat oli aivan rakoilla hotelliin päästyä kaikesta siitä kävelemisestä päivän mittaan, joten diettiläiselle sekin oli jo suoritus. 😀

Tänään kävin aamulla vetämässä ennen kotiin lähtöä Lappeenrannan Treenixillä jalkatreenin sekä aerobisen ja harjoittelin t-kävelyä ja hain asentoja. Huomasin, että mun kengät on tulleet isoiksi kun jopa jalkapöydistä on ilmeisesti lähtenyt rasvaa 😀

Tuntuu että on aivan hukassa sen esiintymisen kanssa, eikä itse osaa kyllä nähdä mitään kehitystä kunnossakaan. Katselen ja ihailen vain jatkuvasti miten hyvässä kunnossa muut diettiläiset ovat.

Onneksi sentään kuvista näkee että jotain tapahtuu, sillä itsehän tässä sokeutuu aivan täysin kaikelle kehitykselle. Soitin jo perjantaina valkullekkin että nyt tarvitsee rehellistä silmää ja tuomiota joltain joka ei nää mua joka päivä. Joelkin näkee mua niin paljon, ettei edes se näe sitä muutosta enää selkeästi. Olin kuitenkin tosi ilonen kun kävin äsken puntarilla ja se näytti taas mukavasti vähemmän kuin perjantaina… jännittää jo valmiiksi huominen aamupaino! Mulla on nimittäin vähän tuo paino jummaillut joten olis ihan piristävää jos siellä olis jotain tapahtunut…

Eiköhän tää tästä ! Vielä kuitenkin hyvillä mielin. Nyt alkaa välillä vähän helposti herkistymään tunteet ja huomaa että on todella haavoittuvainen, mutta onneksi on mahtava tukijoukko sekä paljon vertaistukea 😀

Hauska ja ainutlaatuinen kokemus, kiitos Lappeenranta ja Unlimited racing. On kuitenkin IHANAA olla kotona. Vikat aerobisetkin on jo tehty joten nyt iltapalaa ja nukkumaan.

JLOlta terkkuja kaikille! <3

26 kesä Tavaroiden sieluttamista ja dietti kuulumisia.

Iltaa!

Olipas mielenkiintoisia kommentteja tullut edelliseen postaukseen MIEHISTÄ. Mulla ei ollut hajuakaan että miestenkin kesken harrastetaan aika pahaakin nälvimistä ja moni koki miehet paljon ilkeimmiksi kuin naiset! Jotenkin kai sitten jäänyt itse huomaamatta tollanen… Ainakin meidän kaveriporukoissa ei oikeestaan tällästä oo ikinä ollut tai ole havaittavissa ja todella harvoin Joelinkaan kavereiden kesken on mitään draamaa.  Joskus jotain pientä, muttei mitään sellaista mitä naisten kesken tapahtuu.

Hitto mikä päivä taas ollut. Oon aamusta asti juossut pää kolmantena jalkana paikasta A paikkaan B ja äsken sain duunipäivän taputeltua. Kerkesin työpäivän välissä kuitenkin myös hengähtää ja hemmottelemaan itseäni ja kävin vihdoinkin huoltamassa kynnet. Missäs muuallakaan kun Bulevardilla Chi:llä, kynsistudio Saossa. <3 Anteeks Chi mun jäätynyttä päätäni ja juttuja :’) Oon huomannut että nyt dietillä joko puhun kuin papupata jotain aivan päätöntä tai sitten jumitan kuola valuen.

Chillä on nyt uudet rakennekynnet huollon hintaan 65e ja varpaiden geelaus 55e. Tää tyttö todella osaa hommansa. Lisää kuvia Chi:n tekemistä ihanista kynsistä löytyy instagramista Chiidang nimellä. 🙂

Huomenna olis vielä aamulla töitä sekä treeniä ja about 11 aikaa lähdetään Joelin kanssa kohti Lappeenrantaa. Siellä tulee tämä viikonloppu vietettyä. Harmittaa sikana, kun huomenna olisi ollut meidän fitfashion bloggareiden blogi-ilta, mutta joudun sen nyt skippaamaan… Odotin sitä kyllä niin paljon. 🙁

Mukaan en reissuun pakkaa paljoakaan muuta kuin vain treenivaatteita. Tämä neiti ei muutenkaan oo paljon viimeaikoina mitään muuta tarvinnut. Onneksi hotellilla on kuntosali joten treenit hoituu sielläkin normaalisti.

Nähtiin eilen yhden frendin kanssa about 3 viikon jälkeen ja molemmat oli taas niin kaventuneita että vaan naurettiin toisillemme. Sieltä ne posket pikkuhiljaa molemmilta vaan lähtee, vaikka itse ei mitään niin radikaalia muutosta huomaa muutakuin kuvia vertaamalla. Toisesta kyllä huomaa, mutta ei itsestä 😉 Sitä kun ei tällähetkellä oikeen ajattele mitään muuta kuin kisoja ja joka aamu peilin edessä tsekkaillaan onko mitään tapahtunut. 😀 Oon yrittänyt saada ajatuksia muualle, varsinkin iltaisin, mutta kyllä se vaan jännittää niin pirusti!

Sain VIHDOIN ja viimein päivitettyä myöskin mun juoksukengät, kiitos vain Runforest.fi. RunForest on (nimestäkin päätellen) erikoistunut nimenomaan juoksemiseen ja heillä on laaja valikoima juoksukenkiä ja -vaatteita mm. 2XU:lta, Nikelta ja Adidakselta.

Mulla on jotkut oikeesti 5 vuotta vanhat lenkkarit ollu käytössä nää kaikki vuodet juoksulenkeillä ja niiden käyttöpäivä on mennyt yli about 1000 kertaa. Joel on mua painostanut luopumaan niistä ja nyt VIHDOIN sain päivitettyä uusiin ja päätin kokeilla sellaisia kuin New Balance 890 V4 kenkiä. Oon tässä eilen ja tänään vetänyt ekat juoksulenkit ja kysynpähän vaan, että mikä ihme siinä juoksukenkiin panostamisessa oikeen kesti…. Askel keveni huomattavasti ja mukavuus nousi myös reilusti. Pakko laittaa tähän yksi vanhat- uudet kuva, ihan vaan noita vanhoja Nikejä kunnioittaen. Hienosti nekin palveli nää kaikki vuodet.

Noi vanhat painaakin oikeesti pelkästään 10 kertaa enemmän kuin uudet. 😀 En mä silti pysty noita vanhoja roskiin heittämään… mä jotenkin onnistun aina luomaan jonkun ihme persoonan ja sielun mun pitkäaikaisille tavaroille, enkä siitä syystä pysty heittämään esimerkiksi noita 5-6 vuotta vanhoja lenkkareita pois. Kuvittelen ne jossain yksinäisessä kierrätyspahvilaatikossa kylmissään ja peloissaan. Sitten mä ihmettelen että miks mun kaapit ei mene kiinni. 🙂

RunForest.fi sivuilta löytyy paljon kaikkea hyödyllistä eikä oo kyllä myöskään hinnoilla pilattua tavaraa, joten suosittelen. Luotettava ja kätevä verkkokauppa lenkkeilijöille :)!

Nyt kerrankin kun päivä on pulkassa ennen puolta yötä, niin mä hyppään pehkuihin jotta jaksan taas huomenna. Oikein kivaa viikonloppua kaikille 🙂

25 kesä Fitnessmallikisat ja ajatusmaailman tärkeys.

Kun oli Miss Suomi kisat, sama juttu. Nyt on fitnessmallikisat niin sama meno jatkuu. Facebookin etusivulla oli jälleen uusien fitnessmallikisan finalistien mollaus taas hyvin voimakkaasti valloillaan. Jopa muutama sivu, jonka tarkoitus on luoda salimotivaatiota oli todella halveksuvaan sävyyn kommentoinut kisaajia ja jakanut artikkelia…

Umppukin ehti kirjoittaa jo hyvin aiheesta, jonka voi lukaista täältä

Mun mielestä kisaajat näyttivät hyvin fresheiltä, fiteiltä ja elämäniloisilta nuorilta naisilta ja juuri sellaisilta, mitä kisassa haetaan! Kisa ei ole kehonrakennuksen ala-laji, vaan minun tietääkseni etsitään inspiroivaa, hyvät elämäntavat omaavaa ja urheilullista freshiä uutta kasvoa sekä hyvää esiintyjää. Eikä tule unohtaa sitä että tytöillä on vielä 16 viikkoa aikaa valmistautua kisaan, joten sieltä ehtii kuoriutua vaikka mitä upeita mimmejä lavoille vielä. Jään innolla odottamaan!

Joku oli linkittänyt entisen pornotähden, Michelle Lewinin kuvan ja kirjoittanut että ”tältä fitnessmallin kuuluu näyttää!”

Mielestäni Michelle on täydellinen, upea ja valloittavan söpö, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tämän tytön kroppa todellakin ON rakennettu vähän muullakin kuin perus kaurapuurolla. Olen seurannut Michelleä jo vuosia on aivan älytöntä vaatia nuorilta fitnessmallikisan finalisteilta tällaista kuntoa tai verrata heitä tähän.

Sitäpaitsi olen aivan varma, että jos joku heistä näyttäisikin kunnoltaan samalta kuin Michelle, niin siinä tapauksessa tyttö olisi aivan liian miesmäinen, maskuliininen sekä täynnä silikonia ja muuta epäsoveliasta ainetta ja täytettä. Mikään kun ei ikinä ole hyvä.

Tällaisiin ulkonäköä arvosteleviin kisoihin kuuluu tietenkin suuressa roolissa, yllärylläri, se ulkonäön arvostelu. Sen tietää jokainen kun kisaan ilmottautuu ja se pitää sitten kestää. Se joka leikkiin lähtee se leikin kestäköön. Valitettavasti tämä arvostelu ja asiallinen kritiikki, mitä yleisesti kai toivottaisiin, on lähinnä maailman syvimpään koloon lyttäämistä, jokaisen virheen esiin tuomista ja hyvin henkilökohtaista ja myrkyllisen negatiivista haukkumista. Asiallisesta kritiikistä tai arvostelusta ei ole kuuloakaan. Ehkä mussa on itsessäni jotain pahasti vialla, mutta en näe että heistä yksikään olisi tehnyt mitään niin pahaa, että vieraiden ihmisten pitää yrittää tykittää itsetunto niin pohjalle kuin mahdollista. Vähempikin riittäisi. Varsinkin kun kyse on noin nuorista tytöistä.

Mä nostan hattua jokaiselle joka tässä yhteiskunnassa uskaltaa astua esiin, kokeilla siipiään, seurata unelmiaan tai tehdä vähän jotain erilaista ja repäistä hieman. Varsinkin jos astuu julkisuuteen, se on kuin hyppäisi pallo jalassa mereen joka on täynnä pirajoita, mutta kun siitä pallosta pääsee eroon ja syö ne pirajat sieltä välipalaksi niin jokainen kokemus tuo varmasti jokaiselle jotain hyvää sekä uusia mahdollisuuksia ja tärkeintä: kasvattaa ihmisenä varmasti vahvemmaksi ja ymmärtäväisemmäksi myös muita kohtaan. Tsemppiä tytöille ja muillekkin, jotka vaikka tulevaisuudessa tästä tai jostain muusta kisasta haaveilette!!

Tunnistan näistä arvostelijoista heidän oman pahan olon, sillä mä olin itse vielä muutama vuosi sitten todella typerä ja saatoin joskus kateellisena tai sitten sen enempää ajattelematta, tarkoituksetta arvostella ihmisiä. Kirjottelin välillä ihan järkyttäviä juttuja tänne blogiinkin ja voi herranjumala että hävettää ja ällöttää oma käytös. Siitä ei tule mitään muuta kuin hyvin paska olo itselle ja siksi sanonkin että EI NÄIN. Silloinen oma henkinen pahoinvointini oli suurin syy asiaan, sillä sairastin masennusta ja anoreksiaa ja arkeni oli yhtä helvettiä, enkä oikein tiennyt itsekään vielä olisinko lintu vai kala. Olin myös hyvin naivi. Masennus ja henkinen pahoinvointi sekä syömishäiriön tuoma epävarmuus ja sairas ajatusmaailma näkyi vahvasti puheissa ja ulosannissa. Tottakai omistan vieläkin vahvoja mielipiteitä ja ajatuksia sekä huomaan itsestäni usein että saatan olla ajoittain hyvin hyvin varautunut, mutta olen pikkuhiljaa oppinut löysäämään kivenkovaa asennetta, välttämään negatiivista energiaa ja sitä kantavia ihmisiä yhä enemmän ja enemmän sekä hakeutumaan niiden positiivisten ja inspiroivien ihmisien ja energioiden luo ja keskittymään positiivisiin asioihin elämässä. Seura todella tekee kaltaisekseen ja sitä joko keskittyy muiden elämään ja juoruiluun tai sitten olemaan enemmän kiitollinen kaikesta, jopa arjen normaaleista asioista kuten ruuasta, kodista, kyvystä liikkua ja erityisesti läheisistä ihmisistä. Joel on yksi suurimpia vaikuttajia mun nykyiseen ajatusmaailmaan ja olen maailman kiitollisin siitä, että sain elämääni ihmisen joka varmasti teki minusta paremman ihmisen. Itsellänikin on vielä paljon oppimista, mutta pyrin siihen että yritän nähdä jokaisessa asiassa, tapahtumassa ja ihmisessä ensin jotain hyvää ja hyväsyä sen, että vaikka en ole samaa mieltä jostain asiasta tai jokin ei miellytä minua, niin se ei ole syy satuttaa ketään. Se on ainakin itseäni auttanut ihan älyttömästi jaksamaan ja saamaan energiaa paljon. Niinkuin Jessica kirjoittaa, myös mieltä ja ajatusmaailmaa tulee treenata ja se on kaiken perusta.  (:

What goes around comes around. Hyvässä ja pahassa, sinä päätät. (:

Ps. olen laittanut merkille sen, ettei miesten kesken blogeissa tai muutenkaan elämässä harrasteta läheskään niin rajusti tällaista henkistä väkivaltaa miten naisten kesken? Pitäisköhän meidän naisten pikkasen ottaa heistä mallia 😀