02 marras Kaamos tulee, väistä!
Ciao!
Viikonloppu taitaa tehdä loppuaan ja huomenna taas mennään, eikö! Mä oon huomannut ympärilläni sekä itsessäni jo selkeitä kaamosmerkkejä. Onhan tää pimeys ja kylmyys masentavaa ja se näkyy ja heijastuu lähes kaikkeen. Oon nukkunut vähän huonosti, väsyttää kokoajan ja huomaan että mun hermot on normaalia herkemmässä tilassa. Tuntuu että kaikkeen on jopa hieman hankalaa tarttua ja eteneminen asioissa on hidasta.
Täytyy vaan kääntää focus pois niistä ja heittää heipat kaamokselle. Jos sitä odottaa ja ruokkii, niin voi olla varma että se iskee. Leikitään, ettei sellaista olekaan eikä anneta itsellemme syytä heittäytyä sen vietäväksi 😉 Lasketaan mielummin siunaksia ja ollaan kiitollinen pienistäkin asioista. Niinkuin Albert Einstein totesi, on kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.
Löysin tänään kuvani Kauneus&Terveys lehdestä blogi palkinto käsissä ja se taas hieman muistutti, miten kiitollinen olenkaan teille lukijat ja miten paljon ihania asioita elämässä tapahtuu. Täytyy vain muistaa kulkea silmät ja sydän auki.
Kävin tänään itsekseni läpi itseäni ihmisenä. Mussa varmasti ylivoimaisesti huonoin piirre on, että mun täytyy aina kommentoida asioita. Tiedän itse, että se ärsyttää monia ja joskus olisi parempi olla vain hiljaa. Se ehkä on osana sen seurausta, että meitä on pienestä asti kohdeltu kotona tasavertaisesti eikä meitä lapsia ole koskaan aliarvioitu älyllisesti. Ollaan aina saatu keskustella mukana, kertoa rohkeasti omat mielipiteemme ja meidän ajatuksia ei ole koskaan vähätelty. Jos kuitenkin kelaan aikaa taaksepäin, niin olin vielä muutama vuosi sitten 100 x pahempi tämän piirteeni kanssa. Sen mä olen onnekseni oivaltanut, ettei omistani eriävät mielipiteet, kokemukset tai tunteet tarkoita sitä, että sun täytysi vihata sitä ihmistä tai asiaa joka poikkeaa sun omista fiiliksistä. Asioista on hyvä keskustella, on hienoa avata eri näkökulmia ja meillä on kaikilla oikeus sanoa omat mielipiteemme. Mikä hienointa: silti voidaan kunnioittaa muiden ajatuksia. Mikään ei ole parempaa kuin hyvässä hengessä käyty keskustelu.
Aijon kuitenkin tässäkin asiassa olla itselleni armollisempi jatkossa. Tiedostan joitakin ärsyttävän piirteeni kommentoida aina kaikkea ja toivottavasti jatkossa osaan tuoda itseäni selkeämmin esille. Jotkut taas pitävät siitä, että mulla on paljon asiaa ja uskallan kirjoittaa ajatuksistani julkisesti. Ette tiedäkkään miten vaikeaa on välillä väsätä mielipidekirjoitusta jostain aiheesta, kun yrittää ottaa mahdollisimman monet erityyppiset ihmiset huomioon ja olla loukkaamatta ketään. Silti joku aina loukkaantuu ja se tuntuu pahalta, sillä harvemmin sitä tarkoitti pahoittaa kenenkään mieltä. Blogimaailma on rankkaa, mutta onneksi kaikkeen tottuu: myös siihen ettei aina voi olla kaikesta samaa mieltä tai miellyttää jokaista. Aina voi kehittyä ihmisenä ja kirjoittajana, mutta koskaan ei kannata mennä niin pitkälle, että menettää itsensä miellyttääkseen muita.
Huomenna taas treenien pariin! Ajattelin, että yritän väsätä huomenna toivepostauksena ”päiväni kuvina”- tyyppisesti ja totuettaa sen! Kuulostaa hauskalta idealta (: Haluaisin myös kovasti ottaa videopostauksia käyttöön. Se ehkä helpottaisi tietyissä asioissa, kuten siinä että äänensävy, energia ja ajatus välittyvät selkeämmin lukijalle. Joskus ajatuksia on niin vaikea saada paperille.
Muistakaa nyt ulkoilla paljon, poltella mieltä rauhoittavia tunnelmakynttilöitä ja löytää vaikka jokin oma tapa nauttia tästä pimeämmästä aikajaksosta!
