Tänään on ollut tehokas päivä. Olen hoitanut monenlaisia asioita, käynyt palaverissa, suunnitellut uusia juttuja, vetänyt hyvän lenkin, ottanut erittäin makoisat päikkärit, syönyt hyvää ruokaa ja ollut vaan super iloinen ja kiitollinen monista asioista mun elämässä.

Perhe

Mun ohi viiletti tänään lenkillä isä ja poika, jotka iloisina kokeilivat uusia sähköpotkulautoja. Isä näytti niin aidosti onnelliselta touhutessaan (oletetun) poikansa kanssa ja mulle tuli niin lämmin fiilis siitä näystä. Luonnollisesti tällaisissa tilanteissa tulee aina kauhea ikävä omaa isää ja erityisesti viimeaikoina mulla on ollut pitkästä aikaa ”huonolla” tapaa todella kova ikävä mun isää. Huonolla tavalla tarkoitan niitä hetkiä, kun happi loppuu ja ajatus isän kuolemasta tuntuu taas absurdilta. En edelleenkään ymmärrä asiaa kokonaan todeksi. Haluaisin niin paljon kertoa kaikista uusista ideoistani hänelle. Onneksi näen isääni lähes joka yö unissani.

Samalla lenkillä mietin myöhemmin, että toivottavasti mulla ja mun tulevilla lapsilla on yhtä upea suhde mun kanssa, mitä mulla on mun äidin kanssa. Se on mieletöntä, miten paljon me pystytään jakamaan toisillemme ilman pelkoa siitä, että tulisi tuomituksi tai että koskaan tarvitsisi seisoa minkään asian kanssa yksin. Vaikka oltaisiin erimieltä, niin tietää, että tuki tulee aina molemmin puolin.

Myös mun veljet ovat niin upeita ja mielettömiä ihmisiä, en voisi toivoa parempaa perhettä !

Kaverit 

Mun mielestä on niin hienoa, miten monista erilaisista kaveripiireistä mulla on hyviä ystäviä. Lauantainakin kerkesin käymään ainakin neljässä ”eri porukassa” ja aina oli yhtä kiva olo mennä mukaan. Ja kivalla tarkoitan sitä, että muistan miten teininä aina oli kaikkea ihme draamaa, mutta nykyään tuntuu siltä, että sellainen ei ole enää vuosiin koskettanut mun elämää. Kaikki mun ihmissuhteet on luotu sen päälle, että jostain syystä klikkaa vaan niin hyvin.

On niin mahtavaa, miten täysin toisistaan erilaisia persoonia mulla on elämässä ja miten kaikilla on mun elämässä oma paikkansa ja tarkoituksensa ja toivottavasti mulla myös heidän elämässä. Mä en itse ole koskaan osannut laittaa itseäni mihinkään kategoriaan ja se näkyy varmasti myös tässä, että mun ystävät ovat kaikki täysin erilaisia toisistaan, enkä liiku missään yhdessä porukassa, jossa kaikki olisivat tunteneet toisensa aina.

Liikunta

Tätä ei voi koskaan painottaa liikaa, mutta oon vaan niin kiitollinen siitä, että pystyn liikkumaan ja urheilemaan. Liikunta on mulle se hetki, kun saan olla omien ajatuksieni kanssa tai kun pääsee tekemään jotain hauskaa kavereiden kanssa. Se on aina yhtä vapauttavaa ja suuri apu siihen, että jaksaa arjessa kaikkea paremmin. Mielestäni liikuntaa ei vieläkään arvosteta tarpeeksi, eikä sen vaikutusta mieleen ja kehoon ymmärretä. Huomaan heti hyvinvoinnissani ja energioissani, jos en ole päässyt hetkeen liikkumaan.

Aivan ihanaa vappua kaikille!

Kuvat: Natalia Oona


Kirjoitin lauantaina ennen treenejäni teille postausta, miten mulla oli oikeasti todella huono olla. En tiennyt olenko kipeä, väsynyt vai mikä mieltä ja kehoa painoi, mutta olo oli todella uupunut. Olin nukkunut edellisenä päivänä 4 tunnin päikkärit ja heti perään 12 h yöunet, eikä väsymys siltikään lähtenyt mihinkään.

Olin treenannut viime viikolla vain kerran ennen lauantai päivän treenejä ja syönyt hyvin epäsäännöllisesti. Mulla ei oikeastaan ole ollut ruokahalua ja kun olen syönyt, olen lähinnä vetänyt jotain helppoa ja nopeaa, kuten leipää tai raejuustoa ja tonnikalaa.

Halusin kuitenkin olostani huolimatta lähteä kokeilemaan, miltä tuntuisi treenata. Tiesin, että se on joko hemmetin huono idea, tai aivan hemmetin hyvä idea. Ajattelin, että venyttelen vaikka vain sitten, jos muu ei tunnu hyvältä.

Juoksu kulki hyvin ja olo ei ollut vauhtiin päästyäni lainkaan huono. 30 minuutin ja 5km jälkeen jäin vielä venyttelemään, tein muutamia pitkiä taakse venytyksiä (auttaa aina huonoon oloon) ja pian olo olikin kuin uudella ihmisellä.

Mitä ihmettä, miten ihmeessä oloni voi mennä näin laidasta laitaan, ainoastaan yhden, puolen tunnin treenin ansiosta? Olisiko tällä jotain tekemistä kenties aivon välittäjäaineilla, kuten dopamiinilla ja endorfiinilla, joita aivot erittävät liikuntasuoritusten aikana? Tiesitkö, että mm. endorfiineja vapautuu treenatessa ja juoksusuorituksen aikaan saama ”runner’s high” on endorfiinien synnyttämä olotila.

Liikunta siis auttaa ihan järkyttävästi hyvinvointiin ja mielentilaan kaamoksen aikana. Vaikka lähteminen tuntuukin näinä aikoina erityisen haastavalta niin muista, että se yksi treeni voi pelastaa sun koko päivän. :D

Tiedän, että nämä ovat niitä hetkiä ja aikoja, jolloin hyvät tavat ja aktiivisuus ovat äärimmäisen tärkeitä. Hyvä ruokavalio, alkoholin välttäminen, säännöllinen liikunta, hyvät yöunet… Kuitenkin kaamosaikaan tekisi mieli tehdä kaikki just päinvastoin; torkkua milloin sattuu, lojua himassa passiivisena, syödä pelkkää pizzaa ja viinillä saa helposti aikaiseksi kivan nousuhumalan, jolloin kaikki on hetken kivempaa.

Muhun on aina vaikuttanut tämä valottomuus ja kaamosaika todella raskaasti. Musta alkaa hyvin nopeasti tuntumaan siltä, että eläisin jatkuvan sumun keskellä ja pimeys,kylmyys sekä märkyys ahdistavat mua ihan mielettömän paljon välillä. Ei tietenkään hetkittäin, mutta kuukausia jatkuvana. Sen vuoksi mulle on äärettömän tärkeää pysyä aktiivisena, pitää ruokarytmit säännöllisinä ja ruokavalio ravinteikkaina, huolehtia hyvistä yöunista ja unirytmistä sekä liikkua ja harrastaa.

Koska kesä on salaattien ja hedelmien (ja jätskin) aikaa, nyt on mielestäni ihan loistava aika pyrkiä olemaan keittiön puolella aktiivisempi. Tämä lause oli erityisesti osoitettu mulle itselleni, sillä olen varsin laiska kokkailemaan mitään ruokaisia salaatteja kummoisempaa.

Lauantaina tein pitkästä aikaa yhtä lemppari ruokaani; uunivihanneksia, bataattia ja lohta smetanalla. Siis niin hiton hyvää ja kaiken lisäksi oli tosi kivaa treenien jälkeen kokkailla!

Resepti:

  • Lidlistä vihannes sekoitus pussi (porkkana, punajuuri, palsternakka)
  • Punasipuli
  • Valkosipuli
  • Bataatti
  • Lohi
  • Smetana
  • Sitruuna

Pilko porkkana, punajuuri ja palsternakka samankokoisiksi paloiksi. Pilko sekaan punasipulista viipaleita (laitan yhden sipulin puoliksi ja puolikkaat puoliksi) ja valkosipulinsynsiä. Sekoita kaikki keskenään vuokaan ja marinoi öljyllä, sekä haluamillasi mausteilla.

Pilko Bataatit viipaleiksi ja aseta ne ritilälle tai sekoita vihannesten sekaan. (Ritilällä kypsennettyinä saat niistä rapeampia, kuin vuoan seassa.) Muista öljytä sekä maustaa myös bataatteja.

Paista uunivihanneksia noin 15 minuuttia ja lisää vuoan keskelle lohi (mausta, lisää sitruuna). Paista noin 15 minuuttia ja lisää smetana lohen päälle. Anna paistua vielä noin 15 minuuttia.

Lisää myös bataatit uuniin noin 20-25 minuutiksi. Riippuu, kuinka paksuja viipaleita teet.