Ratsastus ja hevoset on ollut yli puoli vuotta elämässäni säännöllisesti ja pakko sanoa, että tää on ollut harrastus, joka on pitänyt pään kasassa tämän äärimmäisen sekavan vuoden aikana. Tallilla oleskelu tekee niin hyvää mielelle ja rauhoittaa mua ihan super paljon kaiken muun kaaoksen keskellä. Heti kun pääsen tallille, niin mulle tulee niin rauhallinen ja hyvä olo.

Toki se tekee myös paljon, että tallilla jolla käyn, on todella hyvä ilmapiiri, ihmiset ovat ystävällisiä toisilleen ja minkäänlaista negatiivista ei ole. Talleilla kun saattaa joskus olla vaikka ja mitä draamaa, niinkuin kaikissa muissakin piireissä, mihin liittyy ihmisten intohimo.

Talli jossa mun vuokraponi asustelee, sijaitsee Östersundomissa. Talli on yksityinen, joten siellä ei ole esimerkiksi ratsastustunteja, ellei itse järjestä valmennusta itselleen. Mun ratsastelut koostuvat lähinnä suhteellisen vapaasta ratsastuksesta. Rakastan seikkailla maastoissa ja laukkailla pitkin niittyjä. Joskus on kivaa loikkia pieniä esteitä tai testailla jos osaa vielä jotain koulujuttuja, mutta lähinnä me mennään intuitiivisesti ja nautiskellaan.

Sani on maailman ihanin poni. Se on niin kiltti hoitaa ja varma maastokamu, joka jää odottelemaan jos välillä sattuu tupsahtamaan maahan. 😀 Oon nyt tippunut kaks kertaa; kerran kun Sani liukastui talvella ja toisen kerran kun pelottavan puron ylitys tyssähti laukasta äkkijarruihin. Onneks ei tipu korkeelta.

Oon kehittynyt tässä puolen vuoden aikana (ainakin omasta mielestäni) hyvin ja ollaan Sanin kanssa löydetty sellanen yhteinen meininki. Toki tekisi varmasti hyvää ratsastaa enemmän erilaisilla hevosilla tai poneilla, mutta on se myös ihanaa, kun tietää, että joka kerta tallilla on kivaa. Toki Sanillakin on joskus niitä omia ponipäiviä ja tamma on aina tamma, mutta se on vaan hauskaa että luonnettakin löytyy, sillä mitään automaattia en missään nimessä jaksaisi ratsastaa. Että vaikka meillä yhteistyö useimmiten sujuukin, niin ei siellä selästä koskaan pääse alas ilman, että on joutunut itsekin hommiin. Sani on aika menevää sorttia ja varsinkin maastossa saa oikeesti olla hereillä jos aikoo pysyä kyydissä, mutta kentällä siltä saa myöskin vaatia duunia. Muuten kaahotetaan kaula pitkänä eteenpäin.

 

Harrastus, joka vaatii paljon.

Se, että omistaa vuokraponin/hevosen tuo paljon sisältöä elämään, mutta myöskin paljon vastuuta. Mulla menee tallireissuun aina vähintäänkin 4 tuntia matkoineen, sillä mä en pelkästään mene tunnille ja lähde kotiin. On ollut päiviä, kun olen ollut 7 tuntia ”käymässä” tallilla. Mun vastuulla on aina hakea poni, laittaa ruoat valmiiksi, antaa ruoat, tsekata että kaikki ok ja jos ei ole niin hoitaa asia tai ilmottaa asiasta eteenpäin. Tietenkin myös varusteiden huolto ja ponin kuntoon laittaminen alusta loppuun vie oman aikansa. Tottakai myös siivotaan omat jäljet, eli jos vaikkapa tulee kakat jonnekkin tallin alueelle tai aiheuttaa muuta sotkua niin ne siivotaan.

Nostan kyllä hattua kaikille, joilla on oma hevonen/poni ja siihen päälle duunit tai koulu ja muut ihmissuhteet. 🙂

Huominen ja keskiviikko menee taas tallilla, en malta odottaa !


Heippa te <3

Niinkuin varmaan olette huomanneet, olen pitänyt aika pitkän tauon blogista. En ole koskaan koko 10 vuoden blogiurani aikana pitänyt näin pitkää breikkiä kirjoittamisesta, vaan lähes poikkeuksetta kirjoittanut 2-4 tekstiä blogiin viikossa. Olisinkohan nyt valmis palaamaan blogin pariin?

Mä en oikeastaan tiedä mitä yhtäkkiä tapahtui, muhun vain iski jokin todella suuri lukko, enkä ole pystynyt kirjoittamaan mitään, sillä olen ollut todella sekaisin mun ajatusten ja tunteiden kanssa. En myöskään halunnut vääntää teille väkisin mitään ympäripyöreetä tekstiä tänne, vaikka tuskin olisin saanut edes sellaista ulos itsestäni viimeisten kuukausien aikana.

Mikä tämän lukon aiheutti, siihen liittyy varmasti monia asioita. Olen liian monta vuotta työntänyt monia asioita pois mielestä ja jostain syystä alkuvuonna eräs kokemus triggeröi mussa ulos todella paljon käsittelemätöntä asiaa ja sai aikaan sen, että masennuin. Koen edelleen tätä masentunutta tunnetta, mutta en halua enää pitää sitä mun sisällä, vaan olen pikkuhiljaa valmis tekemään töitä sen eteen, että tuntisin oloni taas itsekseni, sillä mulla on niin hirvee ikävä sitä tunnetta, kun asiat on selkeitä ja olo onnellinen.

Oon toki hetkittäin kokenut suuriakin onnen tunteita; olen pystynyt taas juoksemaan ja viettänyt paljon aikaa tallilla mun maailman ihanimman vuokraponin kanssa. Kuitenkin ahdistus ja väsymys on ollut käsin kosketeltavaa viimeiset kuukaudet ja mun elämä on tuntunut suurimmaksi osaksi kaaokselta. Myöskään se ei ole auttanut asiaa, että sillä välin, kun käyn läpi omia ajatuksia ja tunteita, koko maailma suljettiin ja koko vuosi 2020 on ollut kuin pahaa unta. Olen huomannut, että todella moni muukin kokee tällä hetkellä masentuneisuutta, eikä ihme, sillä monien tilanne on tällä hetkellä todella kurja ja tulevaisuus tuntuu varmasti todella pelottavalta sekä epävarmalta.

Miten tähän päädyttiin?

Mä oon ollut aina ihan super herkkä ja esimerkiksi pienikin riita tai konflikti jonkun läheisen kanssa on saanut mut aivan tolaltaan. Vanhemmiten oon alkanut välttelemään tällaisia tilanteita ja ehkä senkin takia mä oon tällä hetkellä elämässäni sellaisessa tilanteessa, että mun pitäisi opetella uudestaan sanomaan ei ja kertomaan miltä musta oikeesti tuntuu. Myös kymmenen vuotta tällaisella alalla, jossa saa jatkuvasti kuunnella ja lukea miten paska olet, on vaikuttanut siihen, että ei halua mitään ylimääräistä negatiivista elämään, jolloin on liikaa hyväksynyt asioita, joita ei pitäisi. Ehkä mä alitajuisesti pelkään, että koska olen kuitenkin ulospäin aika kovan ja vahvan oloinen tyyppi, niin sen kaiken alla olevaa, super herkkää tyyppiä ei välttämättä oteta tosissaan. Tai että en voi olla molempia.

Villapaita: Chiquelle / Kengät: Nelly.com

Tosi outoa, mutta mulle tulee jotenkin rauhallinen olo kun saan kirjottaa teille vihdoin näitä ajatuksia ulos. Oon pitkittänyt tätä todella paljon, koska en oo osannut pukea sanoiksi näitä mun tunteita, enkä toki osaa vieläkään. Mutta tää on jo alku ja toivottavasti saatte edes jostain kiinni tästä sekavasta ajatusten oksennuksesta, jota yritän kirjoittaa teille ulos.

Oli aikakin palata tekemään sitä, mitä kuitenkin rakastaa. Kirjoittaminen on aina ollut mulle henkireikä ja jossain kohtaa aloin pelkäämään avoimuutta ja myös se on varmasti suuri osa mun ahdistusta, että en ole uskaltanut olla avoin täälläkään. Aloin kuitenkin alunperin kirjoittamaan tätä siksi, että saan purkaa ajatuksiani, enkä pitää niitä sisälläni.

On ollut ihanaa huomata, että somessa ollaan menty todella paljon takaisin päin ja kuvien muokkaaminen on vähentynyt ja arkiset, yksinkertaiset sekä aidot kuvat ja hetket lisääntyneet. Ehkä myös blogeihin saadaan lisää aitoutta ja arkea takaisin.

Ihanaa viikkoa kaikille <3

 


Kaupallinen yhteistyö:Ivy Aïa

Heippa ihanat!

Olenko ainut, joka kesäisin viihtyy omissa nahoissaan, kun taas talvella tuntuu siltä, että tuo peilistä tuijottava kalpea, kuivunut naama ei oikein vakuuta?

Kesäisinkin toki kiinnitän huomiota ihonhoidossa ihon puhtauteen ja sen suojaamiseen, mutta suurimmaksi osaksi iho pysyy kesällä kosteana ja iholla on kaunis päivetys, mikä tekee mielestäni yleisilmeestä heti pirteämmän. Talvisin ihoni punoittaa, hilseisee, tuntuu ja näyttää kuivalta. Meikki ei kiinnity kunnolla ja näppylöitä ilmestyy heti, kun vanhoista on päästy eroon.

Tutustuin muutama kuukausi sitten Ivy Aïa – brändiin eräässä PR- tilaisuudessa. Ivy Aïa ihastutti heti kauniilla ulkonäöllään ja erityisesti sillä, että tuotteet ovat 100% vegaanisia ja niitä ei ole testattu eläinkokeilla. <33 Tuotteet ovat myös allergiatestattuja ja hajusteettomia, sekä niitä myydään apteekeissa, mikä on mielestäni aina hyvä merkki ihonhoitotuotteissa. Erityisesti jos omistaa hieman haastavamman ihon.

Mulle tuotteet ovat toimineet todella hyvin ja ihon kosteudessa on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Myös näppylöitä on vähemmän, kun iho ei ole kuivumisesta ärtynyt. Käytän myös Ivy Aia:n rusketustippoja, jotka luovat iholle kauniin ja luonnollisen päivetyksen.

Iso plussa myös siitä, että Ivy Aïa – pakkauksissa pyritään huomioimaan ympäristöasiat, joten osa tuotteista on jo pakattu kierrätysmuoviin ja tavoitteena on, että vähitellen kaikki tuotteet pakataan kierrätysmuovipakkauksiin.

Ivy Aia edustaa kaikkia niitä arvoja, mitä valveutuneet kuluttajat arvostavat ja odottavat tämän päivän ihonhoitotuotteilta.

Tuotesarjan lempparit

Yksi tuotesarjan lemppareista on älyttömän riittoisa Ivy Aïa -puhdistusöljy, joka puhdistaa ihon ilman, että sen luonnollinen kosteus katoaa. Kun testasin tuotetta ensimmäisen kerran, olin todella yllättynyt siitä, miten tehokkaasti öljy puhdisti ihon ja miten vain muutama tippa öljyä riitti koko kasvojen puhdistamiseen. Öljy sisältää tehokkaan yhdistelmän hoitavia ja ihoa kosteuttavia manteliöljyä ja makadamiaöljyä sekä karitevoita ja E-vitamiinia. Öljy puhdistaa myös silmämeikin hellävaraisesti, samalla hoitaen silmäripsiä. Puhdistuksen jälkeen ei tule kuiva ja kireä fiilis kasvoille, vaan pehmeä ja kostea.

Toinen lemppari on jo aijemmin mainitsemani Ivy Aïa -rusketustipat, jotka myös hoitavat samalla ihoa. Mun on ollut todella vaikeaa löytää kasvoille sopivia itseruskettavia, sillä monet tuotteet tukkivat ihohuokoset ja saavat helposti kasvojen ihon kukkimaan. Rusketustipat sisältävät ihoa hoitavaa pantenolia ja maitohappoa ja on todella helppo levittää esimerkiksi sekoittamalla muutama tippa kosteusvoiteen sekaan.

Kolmas tän tuotesarjan lemppareista on raikas Face Mist, jonka sisältämä Maria Aqua-merivesi, jojobaöljy sekä maitohappo suojaavat ja kosteuttavat ihoa. Kasvosuihke tasapainottaa ja raikastaa, sekä tekee ihosta ravitun näköisen ja saa meikin kestämään kauemmin. Joskus suihkuttelen kasvosuihketta kasvoilleni ilman meikkiä ja välillä taas viimeistelen sillä meikin. 🙂

Näiden top 3 lemppareiden lisäksi Ivy Aia- tuotesarjasta löytyy:

  • Puhdistusvaahto
  • Micellar-vesi
  • Kasvovoide B5-provitamiinilla
  • Kosteuttava kasvovoide
  • Öljytön kosteusvoide 
  • Anti-Age -kasvovoide
  • Silmänympärysvoide

Kaikki tuotteet ovat osoittautuneet mielettömän hyviksi ja olen saanut niillä ihoni todella hyvään kuntoon! Parasta tuotesarjassa on se, että vaikka se on elegantti ja laadukas, eivät tuotteet maksa kuin 7-15€ !

ps. mun instagramissa on ihana arvonta ystävänpäivän kunniaksi, käy ihmeessä osallistumassa!

Kuvat: Ananasraaste

Paikka: aivan ihana ja kaunis Helsinki Day Spa


Tammikuu on tavallaan tuntunut iäisyydeltä ja tavallaan taas aivan silmänräpäytykseltä. Vuoden eka kuukausi on mennyt aika hektisellä meiningillä, sillä alkuvuosi on luonnollisesti aikaa, kun yritykset heräilevät taas lomien jälkeen ja pyörät alkavat pyörimään uusilla energioilla.

Kolme uutta harrastusta ja yksi uusi työ!

Mulla on myös alkanut kolme uutta harrastusta, jotka vievät oman aikansa ja energiansa, sillä uuden oppiminen ja vanhojen taitojen herättely on ihan erilaista, kuin jo pitkään kestäneiden rutiinien jatkaminen. Salilla käyminen tai juokseminen ei kuormita mun päätä, koska se tulee niin automaattisesti ja solumuistista, mutta näissä uusissa lajeissa joutuu keskittymään oppimiseen ja tekemiseen ihan eri tavalla. On kuitenkin ihan super kivaa oppia uutta!

Lisäksi olen ottanut vastaan aivan uusia rooleja duunien kannalta, mikä on toki aina piristävää, mutta myös vie oman aikansa, että tottuu hoitamaan muidenkin somea, kuin vain omaa. Eli kyllä. Tänä vuonna tulen vastaamaan erään yrityksen somesta, lisää yrityksestä paljastan vähän myöhemmin.

Uusi toimisto!

Vuokrasin myös eräästä sosiaalisen median markkinoinnin yrityksestä toimistotilaa itselleni, mikä on tässä kohtaa mulle luonnollinen askel. En enää yksinkertaisesti pysty pitämään kaikkea kasassa kotoa käsin, vaan tarvitsen paikan, jossa saan itsestäni enemmän irti ja jossa kotiini liittyvät asiat eivät häiritse työntekoa tai vie keskittymistä muualle. Toimistolla on myös suuri studio, jossa pystyn paremmin kuvaamaan sisältöä. 🙂

Takki & Housut: Bubbleroom / Kengät: Nellycom / Lasit: RayBan/ Laukku: Givenchy

Lauantain kirppis!

Meillä on muuten tänä lauantaina kirppis, jossa on minun lisäksi mukana Ananasraaste, Natalia Oona, Sara Ollila, Uino & Linda Ekroth. Kirppis pidetään The Cartel Room nimisessä ravintolassa (Malminrinne 1, 00100 Helsinki) kello 14-16. Sieltä löytyy myös spesiaali hinnoin suunniteltu drinkkilista, josta saa nauttia klo 17 saakka.

Ollaan kaikki hyvin eri pituisia ja kokoisia sekä tyylisiä, joten varmasti löytyy kaikille jotain! Kaikilla taitaa olla aikamoiset kasat vaatteita myynnissä ja hyvillä hinnoilla. Tule ihmeessä edes moikkaamaan ja drinkeille, jos et halua shoppailla, mutta pääsisit kuitenkin paikalle ! 🙂


 

Kaupallisessa yhteistyössä WWF:n ja Indieplace kanssa

Ilmastonmuutos on puhuttanut mielestäni viimeisen vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Se on noussut otsikoihin niin median kuin vaikuttajienkin julkaisuissa ja hyvä niin, sillä tarvitsemme ääntä erityisesti niille, jotka eivät itse pysty puhumaan.

Olen itse ollut aina äärimmäisen eläinrakas, mutta vasta viimeisten vuosien aikana havahtunut siihen, miten paljon meillä ihmisillä on vaikutusta niiden elämään sekä tulevaisuuteen. Se, miten me ihmiset edistämme ilmastonmuutosta ja miten se vaikuttaa eläinystäviemme elämään on sydäntä särkevää. Suomessa esimerkiksi ihanat norpat ovat vaarassa ja söpöt pienet naalit ovat uhanalaisimpia nisäkkäitä.

Mä rakastan yli kaiken lukea kaikkia random faktoja eläimistä ja saan ihan mielettömästi iloa kun katselen jotain videoita tai dokumentteja mitä ihmeellisimmistä lajeista. Viime viikolla taisin lähettää kaikille kavereille kuvia, joissa pieni Saukko leikki niin iloisena lempi kivellään, heitteli kiveä ilmaan kuin palloa ja ottaen kiven aina taitavasti kiinni. Välillä taas tulee ihan toivoton fiilis, kun lukee luonnonvarojen ylikulutuksesta ja maataloudesta, kuten laajojen maa-alueiden raivaamisesta soijan viljelyyn ja metsien raivaamisesta laindunmaaksi.

Mitä muka voin tehdä auttaakseni?  Yritän pitää mielessä sen, että minunkin pieni apu voi yhdessä muiden pienten tekojen kanssa saada aikaiseksi todella paljon hyvää. Olen nähnyt, miten paljon suurilla vaikuttajilla on sosiaalisessa mediassa voimaa ja miten he ovat saaneet monet motivoitumaan auttamaan. Sellaisen seuraaminen on ollut älyttömän siistiä ja luo mullekkin motivoituneen fiiliksen siitä, että tällaiseen hyvään haluan käyttää ääntäni ja jos saan edes muutaman ihmisen innostumaan WWF kummiudesta, niin silläkin on jo suuri merkitys ! Ehkä mukaan lähtevät puhuvat aiheesta myös ystävilleen, joista joku saattaa innostua lähtemään mukaan ja niin se hyvä lähtee kiertämään. Miettikää, miten paljon hyvää me saataisiin aikaan, jos kaikki osallistuisivat pienin teoin.

 

Millaista on olla WWF – kummina

Mun tarkoitus on tänään kertoa teille, millaista on olla WWF:n kummina ja mikä rooli kummeilla on. Vaikka teko on pieni, merkitys on todella suuri.

• WWF tarvitsee meitä kummeja, sillä ilman säännöllisiä tukijoita moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua. Ja on sanomattakin selvää, että sitä vahvempia olemme mitä enemmän meitä on.
• Kummina olet mukana ratkaisemassa WWF:n kanssa mmaapallon vakavimpia ympäristöongelmia. WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Miten siisti juttu! Säännöllisillä tukijoilla, eli kummeilla mahdollistetaan WWF:n pitkäjänteistä ympäristönsuojelutyötä.
• Parastahan kummina olemisessa on se fiilis, mikä tulee, kun tiedät auttavasi. Kummina saa kuitenkin myös ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteesta niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehden muodossa. Eli paljon infoa siitä, mihin lahjoituksesi menevät ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Näitä lukiessa tulee niin hyvä mieli, sillä vaikka onkin hyvä tiedostaa miten ikävä tilanne maailmassa on eläimillä, on WWF onnistunut yhdessä kummien kanssa tekemään paljon hyvää ja niitä iloisia uutisia lukiessa tulee niin hyvä mieli!
Kuvissa näkyvästä kangaskassi on Pesärauha-kangaskassi, jonka ostamalla voit tukea saimaannorpan suojelutyötä <3

Usein puhutaan vanhojen lajien sukupuuttoon kuolemisen vaarasta. Onneksi välillä saadaan myös positiivisia uutisia. Esimerkiksi vuonna 2017 tutkijat löysivät Kaakkois-Aasiasta Mekongin alueelta uskomattoman määrän uusia, ennestään tuntemattomia lajeja. Tutkitulta alueelta löytyi 157 uutta lajia! Huono uutinen on kuitenkin se, että sekä eläin- että kasvilajien elinympäristöt pienenevät ja pirstaloituvat koko ajan ja monet lajit saattavat kuolla sukupuuttoon jo ennen löytymistään, sillä WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia reilussa 40 vuodessa.

Ilmastonmuutos on raskas aihe ja koskettaa meitä kaikkia. Ei pelkästään rakkaita eläimiä, vaan myös meitä ihmisiä. Ei suinkaan tule unohtaa, että olemme itsekin riippuvaisia ekosysteemien toimivuudesta, sillä se on välttämättöntä ruoan, lääkkeiden ja juomaveden tuottamisessa.

Miten pääsen WWF kummiksi?

Kummiuteen pääset tutustumaan täältä. Linkin kautta pääset tutustumaan aiheeseen sekä erilaisiin tukijuuskohteisiin lisää! Olen aivan mielettömän iloinen, jos lähdit mukaan! 🙂