TALLIELÄMÄÄ

Ratsastus ja hevoset on ollut yli puoli vuotta elämässäni säännöllisesti ja pakko sanoa, että tää on ollut harrastus, joka on pitänyt pään kasassa tämän äärimmäisen sekavan vuoden aikana. Tallilla oleskelu tekee niin hyvää mielelle ja rauhoittaa mua ihan super paljon kaiken muun kaaoksen keskellä. Heti kun pääsen tallille, niin mulle tulee niin rauhallinen ja hyvä olo.

Toki se tekee myös paljon, että tallilla jolla käyn, on todella hyvä ilmapiiri, ihmiset ovat ystävällisiä toisilleen ja minkäänlaista negatiivista ei ole. Talleilla kun saattaa joskus olla vaikka ja mitä draamaa, niinkuin kaikissa muissakin piireissä, mihin liittyy ihmisten intohimo.

Talli jossa mun vuokraponi asustelee, sijaitsee Östersundomissa. Talli on yksityinen, joten siellä ei ole esimerkiksi ratsastustunteja, ellei itse järjestä valmennusta itselleen. Mun ratsastelut koostuvat lähinnä suhteellisen vapaasta ratsastuksesta. Rakastan seikkailla maastoissa ja laukkailla pitkin niittyjä. Joskus on kivaa loikkia pieniä esteitä tai testailla jos osaa vielä jotain koulujuttuja, mutta lähinnä me mennään intuitiivisesti ja nautiskellaan.

Sani on maailman ihanin poni. Se on niin kiltti hoitaa ja varma maastokamu, joka jää odottelemaan jos välillä sattuu tupsahtamaan maahan. :D Oon nyt tippunut kaks kertaa; kerran kun Sani liukastui talvella ja toisen kerran kun pelottavan puron ylitys tyssähti laukasta äkkijarruihin. Onneks ei tipu korkeelta.

Oon kehittynyt tässä puolen vuoden aikana (ainakin omasta mielestäni) hyvin ja ollaan Sanin kanssa löydetty sellanen yhteinen meininki. Toki tekisi varmasti hyvää ratsastaa enemmän erilaisilla hevosilla tai poneilla, mutta on se myös ihanaa, kun tietää, että joka kerta tallilla on kivaa. Toki Sanillakin on joskus niitä omia ponipäiviä ja tamma on aina tamma, mutta se on vaan hauskaa että luonnettakin löytyy, sillä mitään automaattia en missään nimessä jaksaisi ratsastaa. Että vaikka meillä yhteistyö useimmiten sujuukin, niin ei siellä selästä koskaan pääse alas ilman, että on joutunut itsekin hommiin. Sani on aika menevää sorttia ja varsinkin maastossa saa oikeesti olla hereillä jos aikoo pysyä kyydissä, mutta kentällä siltä saa myöskin vaatia duunia. Muuten kaahotetaan kaula pitkänä eteenpäin.

 

Harrastus, joka vaatii paljon.

Se, että omistaa vuokraponin/hevosen tuo paljon sisältöä elämään, mutta myöskin paljon vastuuta. Mulla menee tallireissuun aina vähintäänkin 4 tuntia matkoineen, sillä mä en pelkästään mene tunnille ja lähde kotiin. On ollut päiviä, kun olen ollut 7 tuntia ”käymässä” tallilla. Mun vastuulla on aina hakea poni, laittaa ruoat valmiiksi, antaa ruoat, tsekata että kaikki ok ja jos ei ole niin hoitaa asia tai ilmottaa asiasta eteenpäin. Tietenkin myös varusteiden huolto ja ponin kuntoon laittaminen alusta loppuun vie oman aikansa. Tottakai myös siivotaan omat jäljet, eli jos vaikkapa tulee kakat jonnekkin tallin alueelle tai aiheuttaa muuta sotkua niin ne siivotaan.

Nostan kyllä hattua kaikille, joilla on oma hevonen/poni ja siihen päälle duunit tai koulu ja muut ihmissuhteet. :)

Huominen ja keskiviikko menee taas tallilla, en malta odottaa !


3 Comments
  • Avatar
    A
    Posted at 13:37h, 30 kesäkuun Vastaa

    Ihana postaus, lisää vaan heppajuttuja. Ootko aatellu et tekisit vaikka my day -videon tallipäivästä? :) Nää ”arkiset” postaukset filtteröimättömine kuvineen on parhaita.

    • Avatar
      lindamanuella
      Posted at 13:54h, 30 kesäkuun Vastaa

      Moikka!
      Oon miettinyt tollasta videota, pitäisi löytää jostain sellanen ”minikamera” minkä kanssa olis helpompaa touhuilla tallilla:)

      • Avatar
        lindamanuella
        Posted at 13:54h, 30 kesäkuun Vastaa

        Ja kiitos kommentista <3

Post A Comment