HYVIÄ UUTISIA: EN JOUDU LEIKKAUKSEEN!

Ensinnäkin hyvää uutta vuotta 2020 kaikille! Oon pitänyt pientä blogitaukoa, sillä päätin että annan itselleni hieman pidemmän hengähdystauon ja mahdollisuuden latautua kunnolla tähän vuoteen.

Vuosi on lähtenyt pikkuhiljaa kunnolla käyntiin ja nyt on taas sellainen fiilis, että täältä tullaan ja ideoita sekä energiaa riittää.

Sain eilen myös mun takareisi casen päätökseen ja voin huokaista helpotuksesta, sillä takareittäni ei tarvitse leikata. :) Käytiin lääkärin kanssa mun magneetti kuvat läpi ja niinkuin arveltiinkin, yksi lihas on vasemmasta takareidestäni revennyt, vetäytynyt ja surkastunut sen verran paljon, että voimatasot ovat sillä puolella olemattomat. Koska lihas, mikä repesi, on ikäänkuin kalvomainen, ei sitä kannata lähteä ompelemaan kiinni, koska on todennäköistä, että se repeäisi pian uudestaan.

Saan kuitenkin alkaa nyt treenaamaan normaalisti ja mitään ei käytännössä ole kielletty, kunhan treeni tapahtuu progressiivisesti. Takareidessä on tapahtunut sen verran iso trauma, että isoin haaste on saada sinne taas aktiivisuutta ja aivoille signaalia, että sitä voi käyttää. Eli käytännössä takareiteen tarvitaan nyt paljon hermotusta sekä pakaroihin voimaa, jotta saan siitä taas toimivan pelin.

Oon tosi helpottunut, sillä pelkäsin, että joudun leikkaamaan reiden, jonka seurauksena viettäisin taas seuraavat 6kk puolikuntoisena. Tää elokuusta lähtien vietetty aika on ollut mulle henkisesti todella vaikeeta, koska liikkuminen on ollut vaikeaa ja en ole oikein tiennyt, mitä uskaltaa tehdä ja mitä ei. Nyt mun ei enää tarvitse pelätä, että takareiteni singahtaisi tämän enempää irti ja voin taas aloittaa treenaamisen huoletta. Niin ihanaa!

Toki on pakko myöntää, että oon niin kauan ollut ilman kunnon treenejä, että kuntoni tuntuu todella huonolta ja aloittaminen on aina sitä vaikeampaa, mitä pidempi tauko on ollut. Nyt pitää vain reipastua ja olla kiitollinen siitä, että saan taas liikkua ja keskittyä siihen, että pienin askelin mennään taas kohti parempaa oloa ja kuntoa.

Juoksemaan en pysty vielä, sillä takareiteni hermotus ei toimi ja se ei ikäänkuin suostu vastaanottamaan käskyjä esimerkiksi juoksuaskelista, mutta pikkuhiljaa niitäkin alan treenaamaan ja kuulemma viimeistään keväällä pitäisi sekin taas luonnistua, kunhan jaksan treenata ja kuntouttaa takareittä. Sain lähetteen fyssarille, jonka kanssa pitäisi löytää oikeanlaiset liikkeet takareiden aktivointiin ja vahvistamiseen.

Olen hokenut itselleni sellaista mantraa, että ”keep taking time for yourself until you are you again”. Välillä on ollut hieman hukassa oleva fiilis, sillä jokavuotisen talvi masennuksen lisäksi en ole pystynyt liikkumaan normaalisti ja se on vaikuttanut mun fiiliksiin ihan super paljon. Oon ollut välillä ihan äärettömän väsynyt ja mistään ei oikeen saa energiaa, kun liikkuminenkin on ollut osittain kiellettyä.

Aloitin tämän vuoksi viime perjantaina noin 5kk kestävän workshopin, jota vetää Elisa Kuuttila. Opettelemme joka perjantai hänen ohjeistuksillaan joogaa ja tarkoituksena on löytää jokaiselle oikeanlaiset rituaalit, joilla voi tukea omaa hyvinvointia ja löytää sitä kautta energiaa ja tasapainoa omaan jaksamiseen. Oon niin innoissani siitä, että en malta odottaa seuraavaa tuntia!! Saatiin myös kotiin muutamia välineitä, joiden kanssa voidaan harjoitella opittuja liikkeitä ja rituaaleja kotona.

Nyt vain hymyä pyllyyn ja kohti parempaa fiilistä sekä kuntoa. :)


No Comments

Post A Comment