Yhteistyö: Ellos / sisältää mainoslinkin

Moikka!

Mulla sattui viikonloppuna aivan todella pöyristyttävä keissi erään taksikuskin kanssa, joten ajattelin kirjoittaa asiasta, sekä samalla kysellä vähän lukijoilta heidän kokemuksiaan.

Mä käytän oikeesti (ihan liian) paljon taksipalveluita. Mulla ei ole autoa, joten se on vähän turhankin pieni vaiva soittaa sateella taksi, jos on menossa yhtään laittautuneena johonkin tai on tiukalla aikataululla. Olen sen verran kuitenkin tsekannut, että menot pysyvät silti hurjasti pienempinä, kuin mitä oman auton omistamisessa olisivat.

Noh, latasin viikonloppuna mulle ihan uutena tuttavuutena valopilkku sovelluksen, koska olen huomannut, että mun puhelinlaskut on hurjan isoja mm. taksipalveluihin soittelun vuoksi. Latasin sovelluksen ja yritin tilata sillä taksin, mutta en jostain syystä onnistunut siinä. Katsottiin sovellusta muutaman kaverin kanssa ja kaikki, jotka olivat jo kokeineita valopilkun käyttäjiä sanoivat, että se lagaa jotain ja sovellus ei ilmeisesti toimi. Päätin sitten hetken päästä soittaa taksipalveluun ja tilata taksin.

Taksi tuli ja hypättiin poikaystävän kanssa autoon. Hetken kuluttua mulle tuli puhelu, jossa ilmeisesti kuitenkin sovelluksen kautta tilattu taksikuski soitti aivan raivoissaan. Kerroin hänelle, että olen pahoillani, mutta sovellus näytti ettei takseja pysty tilaamaan, joten soitin itselleni taksin. Kuski alkoi huutamaan mulle puhelimeen ihan järkyttävällä raivohuudolla ja sanoi mulle mm. aboutirallaa näin että ”ens kerralla kun tilaat taksin vitun ämmä, niin opettele käyttämään sitä sovellusta vitun lumppu!”. Kuuntelin hetken raivoamista ja löin luurin kiinni.

Wau? Ymmärrän, että sekaannus harmitti kuskia, mutta toi oli vähän turhan agressiivinen reaktio.

Meitä kyydittänyt kuski kysyi multa puhelun jälkeen, että anteeks mutta kuka v*ttu sulle soitti? Hän ilmeisesti kuuli puhelimen läpi miten rumasti kuski raivosi mulle ja miten hän nimitteli mua. Kerroin, että joku kuski joka ilmeisesti oli tilattu sovelluksen kautta. Meidän kuski pyysi soittaneen kuskin numeron ja sanoi, että ottaa asiasta selvää ja että on erittäin pahoillaan tapahtuneesta. Kuulemma ei ole eka kerta kun vastaavanlaista tapahtuu? Meidän kuski oli niin raivoissaan tapahtuneesta, että kirosi itse vetävänsä tätä kuskia turpaan jos kukaan ei asiaan puutu, sillä puhui niin törkeitä mulle. :D Haha. Toivottavasti kukaan ei vedä ketään turpaan, mutta oli kyllä aika rankka palaute mulle soittaneelta kuskilta.

Tälläiset kokemukset saavat vaikka ja minkälaisia ajatuksia päähän. Mitä jos mä olisin ollut yksin ja mennytkin tämän kuskin kyytiin, sanonut tai tehnyt jotain mistä hän ei olisi tykännyt ja raivostunut mulle? Tyyppi kuulosti aivan hallitsemattomalta ja pelottavalta.

Onko teille koskaan tapahtunut vastaavaa?

Kengät – Ellos  / Billibi

Takki – House of brandon (saatu)

Paita & Housut – Mango

 

 


[mittaustagi]

Toivottavasti kaikilla on ollut ihanan rentouttava viikonloppu! Mä tulin juuri kotiin aivan ihanalta tyttöjen brunssilta. Paras tapa aloittaa sunnuntai, tyttöjä ja kunnon hiilaribileet <3

Tänään mulla on ihanasta ja äärettömän tärkeästä asiasta juttua. Olen mukana kaupallisen yhteistyön kautta jakamassa tärkeää sanomaa WWF:n kanssa lumi-kummiudesta. Musta on mahtavaa, että WWF on lähtenyt myös vaikuttajien kanssa levittämään näin tärkeää asiaa, kuin eläinten auttaminen.

Moni mun lukija tietää miten rakastan eläimiä yli kaiken ja että aktiivisesti lahjoitan rahaa sekä tarjoan apua eläinten auttamiseksi. Olen myös vieraillut muutamilla tarhoilla, jotka pelastavat hylättyjä sekä tappotarhoille vietyjä raukkoja. Mulla on aijemminkin ollut eläinten auttamisesta asiaa blogissa ja yhteen tekstiin pääset TÄÄLTÄ. Postauksesta löytyy myös pieni koostevideo siitä, miltä koiratarhoissa näyttää.

Lahjoittamisen lisäksi olen toiminut lentokummina ja tuonut koiria uusiin koteihin aina kun on ollut siihen mahdollisuus. Näistä pienistä pelastetuista sieluista saa niin upeita ystäviä, sillä adoptio koirien kiitollisuus omistajaa kohtaan on usein mieletöntä. Sitä ei pysty sanoin kuvailemaan, miten koirat anovat ja rukoilevat ihmisiä auttamaan heitä kaltereiden ja verkkojen takaa. Silmistä näkyy sydäntä särkevä hätä ja koirat tunkevat lähes väkisin aidoista ja verkoista läpi ihmisten syleihin, itkevät suureen ääneen ja kilpailevat huomiosta.

Mulla on itselläni ollut koko elämäni koiria, kissoja, hamstereita, lintuja, melkein mitä vaan. Millon meidän himan kuistilla on ollut takapihan jalkapallomaaliverkosta pelastettu räkättirastas toipilaana, kissan suusta pelastettu hiiri tai orava pahvilaatikossa elpymässä, ikkunaan päin lentänyt pöllö eteisessä heräilemässä tai lopetettavaksi vietäviä marsuja, kaneja ja kissoja ympäri taloa pelastettuina. Meidän koko perhe on aina ollut äärimmäisen eläinrakas ja sieltä varmasti kumpuaa mun loputon halu auttaa eläimiä. Mulla on lukuisia onnellisia muistoja hetkistä, kun olen tullut koulusta kotiin ja kotona on odottanut joku uusi, pelastettu otus. Äiti ei koskaan osannut sanoa ei tai olla auttamatta eläimiä jos vain pystyi, joten varmasti olen perinyt tämän sieltä.

Koirat ja hevoset on aina olleet mun lemppareita. Koirat on kuitenkin olleet aina lähes 24/7 mun elämässä, aina joku tuhisee kyljessä kiinni. Milloin yksi ja milloin viisi samaan aikaan. Mun ikioma ensimmäinen koira kuoli muutama vuosi sitten lähes 17 -vuotiaana ja yksi perheen koirista kuoli noin kuukausi sitten 17 -vuotiaana. Tällä hetkellä meillä purskuttaa äidin luona yksi 18 -vuotias vanhus sekä hänen 16 -vuotias pentunsa. Eläinlääkärin mukaan he ovat kohtuuttoman vanhoja, mutta mikäs siinä, kun häntä heiluu, ollaan niin terveitä kun sen ikäinen koira voi olla ja 16 -vuotias sekoitetaan vieläkin pentuun energisyyden ja ulkonäön vuoksi.

Keskellä oleva Hugo herra porskuttaa yhä, myös Hugon ja Hetan (isoveljen sylissä istuva pieni villakoira neiti) pentu Lola on yhä hyvissä voimissa. Mun sylissä oleva neiti on Pampula, joka nukkui muutama vuosi sitten pois.

Jos mua yhtään seuraavaa, niin tietää varmasti erittäin hyvin mulle maailman rakkaimman J’lon, joka on kaapannut mm. mun snapchat tilin itselleen. J’lo on niin hauska otus, että mulla ei mielestäni edes ole parempaa sisältöä tarinoihin, kun hänen toilailunsa, ilmeensä ja reaktionsa asioihin elämässä. J’lo on melkein kasvanut muhun kiinni, sillä se nukkuu mun kainalossa, on aina mun kyljessä kiinni ja mukana joka paikassa jos suinkin vain mahdollista.  Tänäänkin J’lo oli mukana tyttöjen brunssilla.

J’lo on maailman hauskin, kiltein, hyväkäytöksisin ja huumorintajuisin tyyppi kenet tiedän ja mä viihdyn hänen kanssaan todella hyvin. Koen J’lon olevan mun parhain ystävä ja meidän välillä on älytön side. Luotan tuohon olentoon täysin, eikä se ole koskaan osoittanut, ettei olisi luottamuksen ja arvostuksen arvoinen.

Meillä ihmisillä olisi niin paljon opittavaa eläimiltä. Eläimet rakastavat vilpittömästi, antavat anteeksi, ovat luottamuksen arvoisia ja kunnioittavat sua takaisin. Myös eläin kuitenkin vaatii usein omistajaltaan aitoa rakkautta, luottamusta, auktoriteettiä ja arvostusta antaakseen sitä takaisin ja mikä on musta kaikista siisteintä, eläimet käyttäytyvät ja kohtelevat sua täysin sun aidon energian mukaan, eikä sun ulkonäön, statuksen, omaisuuden tai minkään muunkaan pinnallisen seikan mukaan. Jos koira rakastaa ja arvostaa sua, se on hemmetin aitoa ja ikuista. Täytyisi aina muistaa, että me ollaan täysin vastuussa meidän lemmikkien onnellisuudesta ja heidän pienen elämänsä sisällöstä, joten pidetään huolta siitä, että ollaan myös sen arvoisia.

 

Useimmat lemmikkieläimet ovat onneksi hyvin onnekkaita otuksia, kun pääsevät hyvään kotiin. Suomessa varsinkin pidetään eläimistä lähtökohtaisesti todella hyvää huolta ja meillä on varsin onnellisia otuksia perheissä. WWF:n lumi-kummi yhteistyön kautta tuli perehdyttyä arktisten eläinten tämän hetkiseen tilanteeseen, mikä on todella surullinen…Enkä mä tai sä oikein voi ottaa jääkarhua tai naalia himaan, vaikka kuinka paljon haluaisikin näitä upeita otuksia auttaa.

Tällä hetkellä tiedämme varsin hyvin, miten ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisen alueen ainutlaatuista luontoa ja siellä asuvia otuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat siellä kaikkein suurimmat: arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. WWF:n tavoite on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien suojeleminen. Lumi ja jää merkitsevät lajeille turvaa ja piiloa, synnytys- ja pesäpaikkaa, kulkutietä, ravinnonlähdettä, saalistus- ja lepopaikkaa. Muutokset ilmastossa näkyvät jo nyt selkeästi, esimerkiksi jääkarhua ei tavata missään muualla maapallolla. Tiesitkö, että myös Suomi on arktinen maa ja aihe koskee monia meidänkin lajeistamme?

WWF pyrkii kampanjallaan saamaan mahdollisimman paljon Lumi-kummeja eli säännöllisiä tukijoita arktiselle suojelutyölle. Yli 50 % avusta tulee yksityisiltä tukijoilta, ja ilman heitä moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua.

Mitä WWF tekee?
– Hillitsemme ilmastonmuutosta niin poliittisiin kuin arjen valintoihin vaikuttamalla
– Vaikutamme Arktisen neuvoston toimintaan tarkkailijajäsenenä
– Ajamme raskaan polttoöljyn käyttökieltoa arktisessa meriliikenteessä
– Suojelemme jäästä ja lumesta riippuvaisia eläinlajeja niiden elinympäristössä
– Luonnonsuojelualueiden perustaminen
– Jääkarhupartioiden perustaminen ja varustaminen
– Öljyntorjuntajoukkojemme osaaminen arktisten valtioiden käyttöön
– Naalinsuojelu Suomen Lapissa

MITEN LUMI-KUMMIKSI?

Ryhtymällä kummiksi voit auttaa arktisen alueen palleroita! Minimisumma lahjoitukselle on vain 8e/kk ja se on pieni sijoitus kuukaudessa eläinten auttamiseen, jonka saisi varmasti tuhlattua myös johonkin todella turhaan. Kummius on muutenkin todella helppoa: raha lähtee tililtä automaattisesti kuukausittain eikä se siten vaadi sulta minkäänlaista lisätyötä. 

Jos et kuitenkaan pidä sitoutumisesta mihinkään, niin toinen tapa tukea WWF:n toimintaa on kertalahjoitus. Kertalahjoitus on mielestäni esimerkiksi erinomainen joululahjaidea niille, joilla on jo kaikkea.

Ootko sä koskaan auttanut eläimiä? Mä todella toivon, että lukijoistani moni tutustuisi aiheeseen lisää ja ryhtyisi lumi-kummiksi, kertalahjoituksen tai kuukausittaisen auttamisen kautta. Käy tutustumassa lisää TÄÄLTÄ . <3

Maailman isoin kiitos, jos lähdit mukaan!

LOPPUUN VIELÄ LUKIJOILLE ARVONTA!

Mua kiinnostaa mun lukijoiden suhde eläimiin; omiin lemmikkeihin tai ylipäätään eläimiin sekä luontoon. Arvon yhden kahden hengen lippupaketin Planeettamme Maa -konserttiin Hartwall Areenalle 24.2.2018 ! Kilpailu päättyy 25.11 ja tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

 

 

 


Mä olin pienenä hieman ujo mun englannin kielen kanssa, koska mun perheessä kaikki muut olivat siinä älyttömän hyvä ja mä tunsin itseni sen vuoksi jotenkin huonommaksi ja epävarmaksi. Mun veljet ovat niin hyviä puhumaan englantia, että he käyttävät sitä paljon enemmän kuin suomea. Pikkuvelikin meni englannin kieliseen lukioon, sillä kokee sen olevan helpompi kieli itselleen.

Yhteistyössä: EF kielimatkat

Veikkaan, että oon ehkä sen vuoksi kokenut nuorena, että mä en muka osais englantia, koska en ole osannut vääntää kymmentä eri slangia tai hiffannut ihan kaikkea, niinkuin muut perheessäni. Koin itseni usein ulkopuoliseksi, kun muut perheessä väänsivät vitsit englanniksi, käyttäen erilaisia murteita ja mä en tajunnut paljoakaan tai pysynyt perässä. Nauroin vaan kun muutkin nauroivat, sille, että kaikki nauroivat. Mulla on kaiken lisäksi huono kuullun ymmärtäminen, mikä on lisännyt epävarmuutta kielien käytön kanssa sekä välillä on hieman jännittänyt, että saanko selvää, jos joku puhuu mulle vierasta kieltä. En nimittäin aina ymmärrä ihan suomeakaan, jos joku puhuu epäselvästi. :D

Hyvin pitkään yritin vältellä englannin kielen käyttöä ja pakotin aina mahdollisuuden tullen muut puhumaan mun puolesta ulkomailla ja tilanteissa, joissa piti käyttää englantia.

Mulle oli todella tärkeä läpimurto mun oman englannin kielen taidon kanssa, kun lähdin ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille nuorena. Olin yhtäkkiä tilanteissa, joissa mun oli pakko hoitaa itse asiani ja mennä rohkeasti tilanteisiin, joissa jouduin tietenkin puhumaan englantia. Työskentelin myös muutaman kesän ulkomailla, joten joo, siinä oli vähä niinkuin pakko puhua sekä käyttää kieltä.

Aika nopeesti hiffasin, että mähän oon aika hyvä tässä englannin kielessä ja mulla ei ole mitään hävettävää. Musta tuntuu, että meillä on Suomessa sen verran hyvä opetus, että ollaan kaikki aika hyviä jopa tahtomattaammekin. Me ollaan vaan usein niin ujoja sekä tietynlaisia suorittajia; pelätään mokaamista ja sitä, jos joku sana ei mene ihan täydellisesti, vaikka todellisuudessa sillä ei ole mitään väliä perus kanssakäymisessä.

Oikeastaan tuon reissun jälkeen mulla ei oo ollut ongelmia englannin kielen kanssa. Ymmärsin, että ongelma oli enemmänkin mun omassa päässä, kuin osaamisessa. Sen jälkeen myös kehittyminen kielissä on kiinnostanut ihan eri tavalla, kun ymmärsin, että oon ihan hyvä, enkä todellakaan mikään toivoton tapaus kielissä. Samana kesänä opin myös puhumaan ja ymmärtämään ruotsia todella hyvin, sillä kaikki mun työkaverit olivat Ruotsalaisia. He puhuivat mulle ruotsia ja mä vastasin usein englanniksi. Nykyään mulla on mm. mun puhelin ruotsin kielisenä, koska haluan jollain tasolla ylläpitää senkin kielen osaamista ja kielen käyttämistä.

Harvemmin sitä kuitenkaan on täydellinen kielissä, ellei ole natiivi, joten mullakin on vielä paljon opittavaa. Mulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä EF:n kautta muutaman viikon kielikurssille San Diegoon tutustumaan heidän kursseihin ja totta hemmetissä mä lähden! Olen jo nuorena haaveillut lähteväni heidän kielikurssille jonnekkin päin maailmaa, mutta en koskaan saanut aikaiseksi, sillä vietin useimmat kesät Kreikassa.

Mikä olis parempi tapa oppia puhumaan englantia, kuin matkustaa vieraaseen maahan sitä opiskelemaan? Jos mulle riitti aikoinaan pelkästään matkustelu, niin uskon, että matkustaminen, uusiin ihmisiin tutustuminen vieraan kielen kautta sekä siihen päälle vielä kielen opetus on aika täydellinen tapa harjoitella sekä oppia kieltä. Ujolle ja epävarmalle ihmiselle tämä saattaa olla askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta jos me aina pysytään siellä turvallisilla ja tutuilla vesillä, niin me harvemmin päästään asioissa eteenpäin tai voitetaan niitä omia pelkoja, jotka liian usein on meidän omassa päässä.

Tästä tulee varmasti aivan ikimuistoinen reissu, en millään malta odottaa! <3

Tiedätkö sä, missä kunnossa sun englannin kielitaito on? Jos et ole hetkeen mitannut taitojasi, niin käy ihmeessä tekemässä yks hauska testi EF:n sivuilla. Testi on hieman pidempi, mutta antaa todella hyvän analyysin sun kielitaidon tasosta. Pääset testiin suoraan TÄÄLTÄ .

 


Moikkamoi!

Kävin viikko sitten ottamassa laajat verikokeet Bulevardin Klinikalla, sillä olen jo pitkään miettinyt, että olisi kiva tarkistaa missä kunnossa meikäläisen elimet ja toiminnot mahtaa olla. Liian harvoin tulee mitattua omia arvoja, sillä vaikka ei olisikaan mitään oireita, on hyvä tietää, mitkä ovat sun normaalit arvot, jotta sulla on jotain mihin verrata, jos epäilet että jokin on pielessä.

No, niissä ei mitään poikkeavaa. Koneisto toimii täydellisesti ja kaikki on hyvällä mallilla! Huh!

Mun lääkärinä on toiminut Bulevardin Klinikalla Jan Lassus ja Jan on tehnyt mulle lääkärillä käynneistä todella helppoa ja mukavaa. Mulle on aina ollut tärkeää, että kävin mä millä tahansa vastaanotolla; kampaajalla, kosmetologilla, lääkärissä, hierojalla, you name it, niin haluan tuntea itseni tietyllä tavalla tärkeäksi. Lääkärit jättävät mielestäni potilaat monesti vähän kylmiksi ja usein saa olla vähän vaivaantuneena ja anteeksi pyyntelevänä vastaanotolla. Jan on ihan paras lääkäri ja vaikka Jan on Ortopedi, niin saan hänen kauttaan helposti apua muissakin ongelmissa, sillä hän ohjaa mut aina oikealle vastaanotolle :D

No, sitten niihin huonoihin uutisiin. Kävin myös BK:lla magneetissa kuvaamassa mun olkapään, joka on enemmän tai vähemmän ollut poissa pelistä. Sain sieltä tänään tulokset ja eihän ne hyviä ollut. Jan tokaisi mulle, että onhan tuo sun olkapää vähän nyt rikki. Siellä löytyi poikki mennyttä nivelsidettä ja sen lisäksi mun olkapää oli hieman sijoiltaan. Taisi siellä riehua myös pieni kroonistunut tulehdustila.

Tähystysleikkaus olisi edessä ja täytyy nyt funtsia, mikä olisi sopiva ajankohta leikkaukselle. Onko kenelläkään muulla kokemuksia vastaavasta leikkauksesta ja miten olette siitä toipuneet?

En oikeen tiedä mikä fiilis mulla on tästä uutisesta, mä kuitenki tiesin että mun olkapäästä on revennyt jotain, sillä eihän se nyt edes toimi kunnolla ja vasemman käden voimatasot ovat aivan surkeat oikeaan käteen verrattuna. Mua ei kuitenkaan mitenkään hirveesti, ainakaan vielä jännitä. Tiedän että meikäläisen olkapää on hyvissä käsissä. :D

 


[mittaustagi]

kaupallinen yhteistyö: Knorr

Mä edustan niitä ihmisiä, joka ehdottomasti mielummin syö, kun jättää syömättä. Kiireelliset sekä varsinkin venyneet päivät tai yllättävät ja äikilliset aikataulujen muutokset vaativat usein hieman kikkailuja safkojen kanssa ja jos safkaaminen ei onnistu, niin sitten tilanne vaatii vähintäänkin todella pitkää pinnaa. Mulle tulee nälkäkiukku ja paha olo, jos en syö vähintään 4 tunnin välein, koska mun keho on tottunut siihen ateriarytmiin ja kuluttaa aika kovaa. Kiireisinä päivinä on ihan parasta, jos laukusta löytyy jotain, mikä on helppo ja nopea valmistaa, eikä hyvästä maustakaan ole valittamista. Knorr Snack Pot on hyvä vaihtoehto näihin hetkiin, sillä se menee kunnon ateriasta, vaatii 5 minuuttia valmistukseen ja tarvitsee ainoastaan valmistuakseen kuumaa vettä.

 

Knorr Snack pot on täydellinen valinta hektisiin hetkiin, kun mahassa kurnii kova nälkä ja on pakko saada jotain ruokaa matkalla seuraavaan kohteeseen. Nämä On the go -tuotteet säilyvät laukun pohjalla pilaantumatta ja ovat maultaan (sekä mikä mun mielestä tärkeintä), myös täyttävyydeltään paljon parempia, kuin monet patukat tai ateriankorvikkeet, joita saattaa usein kiireisinä päivinä kulua. Knorr Snack Pot on myös älyttömän halpa, sillä yks purkki maksaa ainoastaan about euron verran! Seuraavalla kerralla kun surffailet kaupassa ja oot lähdössä hektiseen reissuun tai kaipaat lämmintä, hyvää ja nopeaa ateriaa tai välipalaa päiviisi, käyppäs tsekkaamassa Knorrin valikoimia kaupan kuivahyllyltä.

Makujakin on monia; Spaghetti Bolognese, Carbonara ja Napoli, Perunamuusi Pekonilla sekä mun lemppari, Rice Curry.

ARVONTA!

Osallistu tuotepaketin arvontaan ja kommentoi postausta kertomalla, missä tilanteessa Knorrin helppo ja maukas, 5 minuutissa valmistuva lämmin välipala Snack Pot olisi sinulle täydellinen ateriaratkaisu? Osallistuneiden kesken arvotaan Knorr Snack Pot – tuotepaketti, josta löydät kaikki viisi herkullista makua!

Arvonta on käynnissä viikon (17.11 asti) ja tarkemmat säännöt löydät täältä: http://saannot.indiedays.com/2017/09/18/knorr-snack-pot-arvonnan-saannot/