31 loka 5 ASIAA JOITA MUUTTAISIN ITSESSÄNI
Harmittelin tässä muutamia asioita, joihin on pakko yrittää panostaa enemmän. Mä olen tyytyväinen siinä itseeni, että olen hyvin määrätietoinen ja pystyn haastamaan itse itseäni, mutta jotkut asiat ovat mulle jostain syystä vaikeita, vaikka ovatkin suhteellisen helposti korjattavissa olevia asioita.
- UNIRYTMI
Unirytmi on mulle ollut aina super vaikea asia. Mä pääsen siihen helposti, mutta yksikin liian myöhään valvottu päivä riittää sekoittamaan koko rytmin. Se johtuu erityisesti siitä, että mä en vain toimi vaikkapa 6 tunnin yöunilla, mä tarvitsen vähintään 9 tuntia unta yössä, jotta mulla on inhimillinen fiilis. Sen lisäksi, että nukun nykyään hyvin huonosti ja herään jokaiseen ääneen. Isän kuolemasta alkoi loputon unettomuuden kierre ja olen edelleen joka yö vähintään 1-2 tuntia hereillä ja palloilen ympäri pimeää kämppää yrittäen saada unesta taas kiinni. Todella rasittavaa ja masentavaa, mutta olen tyytyväinen siinä, että kuitenkin nukun nykyään edes jonkin verran.
2. SOTKUISUUS
Myönnän, olen aivan todella kaaottinen ihminen. Mulla ei oo kotona ikinä paskaista, mutta mun ei tarvitse kuin valita aamulla vaatteet ja olen jo saanut koko kämpän sen näköiseksi, että mulla olis käynyt joku hurricaani himassa. Lisäksi ruoan laitossa saan keittiön räjähtämään sekunneissa. Olen tullut siihen lopputulokseen, että olen yksinkertaisesti niin hektinen ja hätänen että sivuasiat, kuten se, sotkenko asiaa tehtäessä hieman ympärille, eivät ole mun aivokapasiteetille tärkeitä. Pääasia on, että saan asian tehtyä. Tähän olen toivonut muutosta koko elämäni, mutta en yksinkertaisesti pysty siihen. Jokapäivä täytyy siivota.
3. STRESSINSIETOKYKY
Ehkä joku päivä vielä kuolen tähän. Saan iltaisin sellaisia kohtauksia, että tuntuu kuin maa kaatuisi niskaan. Kaikki tekemätön, tuleva ja tapahtumaton jyräävät samaan aikaan mieleen ja jylläävät päässä. Olen pienestä asti saanut näitä kohtauksia ties mistä asioista.
4. TUNNEHERKKYYS
Tunneherkkä ihminen nauraa ja itsee yhtä helposti. Musta varmasti näkee ulkopuoliset sen nauravan version, joka on aina pää auki heittämässä läppää ja nauraa ihan super ärsyttävän äänekkäästi, mutta mussa on myös se toinen puoli; joka reagoi niihin pieniinkin energiamuutoksiin muissa ja reagoi kaikkeen ympärillä olevaan todella herkästi. Se on hyvin väsyttävä piirre ja vie paljon turhaa energiaa.
5. LOPUTON NÄLKÄ TEHDÄ, NÄHDÄ JA KOKEA
En tiedä millä otsikoisin tämän. Tämä on mun yks parhaimpia puolia ja varmasti myös sen asiosta olen saanut toteutettua asioita, mutta tämä on myös piirre jonka vuoksi mulla on jatkuvasti kaipuu jonnekkin, mitä on vielä näkemättä ja tehdä asioita, joita on vielä kokematta ja saavuttamatta. Ja niitähän riittää. Se on välillä vähän raskasta, koska kun toteutan asiaa X, on mulla jo listalla uudet jutut ja focus puoliksi tulevaan. Olisi joskus helpompaa olla ihminen, joka ei ole niin innoissaan menossa jatkuvasti kohti tuntemattomia, vaan olisi tyytyväisempi nykyhetkeen, sekä rauhalliseen ja turvalliseen. Kun jatkuvasti haluaisi samaan aikaan rakentaa työelämän puolella kaikkea, kuitenkin osittain tehdä vapaaehtoistyötä australiassa kilpikonnien kanssa, olla vapaa tekemään ja menemään ilman että tarvitsee liikaa kysyä, mutta samalla myös haaveilee omasta perheestä. Hmm.
Nämä kaikki liittyvät jollain tapaa mielenhallintaan, siihen että pystyy rauhoittamaan itseään ja olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä. Oon aina ollut kova seikkailija-haaveilija ja tiedostan, että mun kaltaisille ihmisille se koituu joko kohtaloksi tai jos sen oppii käyttämään oikein, se on avain saavutuksille. Arjessa ja varsinkin Suomessa eläessä se on kuitenkin hieman negatiivinen asia. Kauniissa maissa joissa riittää aurinkoa, kulttuureja ja mielenkiintoista ympäristöä saan jollain tapaa tyydytyksen inspiroivasta ympäristöstä. Kerään inspiraatiota pelkästään ulkona kävellessä ja olen paljon rauhallisempi sen jälkeen, mutta varsinkin Suomen syksy on todella vaikeaa aikaa mulle, kun suurinosa päivistä menee töitä-treeniä-unta kaavalla ja jatkuvasti tuntuu siltä, että jotain jää näkemättä sekä tekemättä ja jano sekä levottomuus senkuin kasvaa. No, eihän täällä seuraavaan puoleen vuoteen oikeastaan päivistä paljon mitään näekkään. ;D
Samaistuuko joku? Onneks on treenit, jonne voisin pikkuhiljaa hipsiä 🙂 Ne on asia, jotka saavat mut rauhoittumaan ja keskittymään hetkeen, olemaan huolellinen ja läsnä.
