02 maalis Heikentynyt makuaisti ja ylipaino

Voi vitsi miten ihana aamupäivä täällä on ollut. Mulla oli lepopäivä aamutreenistä, joten tein töitä terassilla auringonpaisteessa. Lisäksi pestiin meidän terassi ja vähän touhuiltiin ulkona. Näyttäisi siltä, että oon jopa saanut brunaa tänään ja värini on hieman tummentunut. Ajattelin olla super ruskee tänä kesänä…. Mun ihonväri muuttuu lähinnä mustaksi jossain kohtaa. Pienenä aina vihasin sitä, koska mua kiusattiin asiasta, mutta nykyään rakastan herkästi ruskettuvaa ihotyyppiäni! 😀

Suosin paljon värejä ruokavaliossani

Sitten itse otsikkoon. Aloin tänään pohtimaan sitä, miten erilaisia makuaisteja ihmisillä on. Minun makuuni rasvainen ruoka voi jonkun mielestä olla juuri sopiva, tai jonkun makuun liian suolainen voi olla minulle taas täydellinen.

Vaikuttaako makuaisti ylipainoon? Tutkimuksissa on todettu, että ylipainoiset lapset aistivat vähemmän eri makuja kuin hoikemmat lapset. Lisäksi heillä on hankalampaa erottaa eri makuja toisistaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että tarvitsee suuremman määrän ruokaa, jotta saa tyydyttävän makuelämyksen.

Myös hormonit, kulttuuritottumukset ja myös jopa sukupuoli vaikuttaa makuaistiin. On todettu, että naisten makuaisti on herkempi kuin miesten.

Tältä näyttää kun meikäläinen on keittiössä.

Voiko makuaistia sitten kehittää? Mun oman kokemuksen perusteella voi!

Mä oon aina ollut aivan hullu kasvisten, vihannesten ja hedelmien perään. Jo pienenä meidän kreikan mummu teki pojille pitaa ja mulle ison salaatin, koska himoitsin salaatteja. Söin tomaatteja suoraan kasvimaalta ja itkin yöt mahakivusta. Jäävuorisalaatti on aina maistunut suoraan kerästä ja mun omenoiden syöntiin ei edes tarvitse mennä… We have a real problem there. Jos voisin, söisin vaikka sata omenaa päivässä ja eläisin niillä.

Meillä on tietenkin kotona käytetty paljon Kreikkalaisen keittiön tapaan mausteita, juustoja, pastaa ja leipää. Leipää joka aterialla, juustoja spagetin sekaan ja kunnon kastikkeet ruokiin. Leipä toimii kreikkalaisessa keittiössä haarukan tukena ja ikäänkuin veitsenä. Olen siis tottunut mausteisiin ja kunnon tuhteihin makuelämyksiin. Toki meillä tehtiin kaikki alusta asti itse, enkä ole koskaan elänyt valmisruokien tai pikaruokien keskellä. Mummu lähetti aina paketillisen spagettia ja kokonaisia juustoja, joista saatiin tehdä kunnon ruokia. Meillä pakastepizzan puolikas oli harvinainen näky keittiössä, ja sipsejä sai aina kerran viikossa, enkä niistäkään oikeestaan edes pidä. Se oli vaan sellainen perhe juttu.

Toki kasvaessa ja omien rahojen kanssa tuli ostettua karkkia ja limpsaa kaupasta, enkä mä todellakaan oo laskenut kaloreita tai miettinyt asioita sen enempää ennen lukio-ikää. Tänä päivänä nuoret ovat internetin ansiosta hyvin tietoisia terveyssuosituksista, kaloreista, makroista. Tässä on hyvät- ja huonot puolensa. Nuorempina ollaan jo varmasti tietoisempia siitä mitä suuhun laitetaan, mutta se luo myös varmasti kovia ulkonäköpaineita yhä nuoremmille ja nuoremmille. Ei meillä landella mietitty todellakaan sen enempää omaa painoa, pukeutumista tai ulkonäköä, kuin että mistä löytyy lähimmät vaatteet. Saatoin mennä ihan mitä tahansa päälläni kouluun, ei paljoo kiinnostanut. 😀 Jos joskus sai jotain timantteja housun lahkeisiin niin se oli super coolia! Nykyään 10 vuotiaat osaavat contourata ja blendata pohjameikkinsä paremmin kuin minä.

Palataanpas nyt siihen, voiko makuaistia muuttaa, toisin sanoen kehittää? Minun mielestäni kyllä. On paljon ruokia, joita en voinut sietää vielä vaikkapa 5-3 vuotta sitten. Jopa suurimpia herkkujani, parsakaali ja avokado lähinnä kuvottivat ajatuksena. Nykyään voisin syödä ja syönkin parsakaalia suoraan ”tertusta”. 😀 Tottakai osaan ruoista voi totutella ajan kanssa ja kokeilla eri valmistustapoja, jotta niistä alkaa pitämään, mutta kyllä mä väitän, että mun makuaisti on kehittynyt sellaiseksi, että minulle makuaistillisesti rikas ateria saattaa toiselle ihmiselle, hieman toisenlaisilla elämäntavoilla maistua aivan täysin mauttomalle kasalle ravintoa.

Nykyään kaikki ennen syömäni juustot, kastikkeet ja rasvat ovat minulle aivan liikaa. Hyvä esimerkki on mun eräs herkkuni, feta. Ylläri 😉 Ennen pystyin syömään fetaa vaikka suoraan paketillisen. Ihmettelin miten jotkut jättivät fetoja syömättä ja söin heidänkin fetat. Nykyään olen yksi niistä fetojen jättäjistä ja jo muutama palanen saa mun fetakiintiön täyteen. Joitakin herkkuja, kuten esimerkiksi juustokakkuja en pysty edes katsomaan päin. Yksi lusikallinen on enemmän kuin tarpeeksi. Hyväähän se on, mutta herranjumala miten tuhteja!

Mä en monesti pysty edes haistamaan pikaruokia ja monien perus ravintoloidenkin ruoat on mulle aivan liikaa. Monesti maistan kuinka rasvat mixautuvat toisiinsa ja suolaisuus tulee korvista ulos. Tunnen kuinka ruoan rasva jää lähinnä kitalakeen kiinni ja kun sanon asiasta, katsotaan mua todella oudosti. Ihmettelen usein miten jotkut voivat rakastaa ulkona syömistä. Yleensä sieltä saa vain pienen annoksen kermalla ja rasvoilla pilattua ruokaa muutamalla lehdenpalasella. Vihanneksetkin ovat melkein joka ravintolassa rasvassa paistettuja ja pilattuja. Niistä on terveellisyys hyvin kaukana.  Sitten ollaan joko rasvaripulissa tai vatsa tukossa kotona. 😀 Ihanaa!

Tietenkin löytyy ihania, freshejä organic ravintoloita ynm. ravintoloita/lounas paikkoja joista saa oikeesti hyvää ja puhdasta ruokaa. Lähinnä ”iltaravintolat” ovat paikkoja, joista en saa nautintoa.

Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni sekä vuosien puhtaan ravinnon syömisen tulos. Makuaistini on todella herkkä ja erotan erilaisia makuja todella helposti. Siksi vähempi on mulle useasti sopivampi.

Uskon että jokainen pystyy vaikuttamaan makuaistiinsa, tekemällä vaikka pieniä muutoksia kerrallaan. Tällä taas saattaa olla isojakin vaikutuksia lihoamisen ja painonhallinnan kanssa. Salaattikastikkeet ja majoneesit kun jättää pois, pääsee jo hyvin alkuun! 😉