Ciao!

Tänään on perjantai 13 ja päivä alkoikin just teemaan sopivalla tavalla. Nukuin ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan pommiin! Mulla oli 27 minuuttia aikaa laittaa vaatteet päälle, pissattaa ja ruokkia JLO ja olla paikassa X.

ONNEKSI onneksi onneksi mulla on nykyään assari, joka oli just tulossa ja hoiti JLON aamuaskareet joten pääsin aikasemmin lähtemään ja olin VAIN 6 minuuttia myöhässä. Tosin todella räjähtäneenä. :D

Rikoin kaiken kukkuraksi aamulla myös mun Neoderman lasipurkkisen rasvan, kun kiireessä huitasin sen kaakelilattialle kylppärissä….

Sitten otsikkoon.

Mulla meni kesän lopussa ylikunnon vuoksi iho aivan järkyttävään kuntoon. Siihen päälle vielä stressi niin volà. Mulla ei oo IKINÄ ollut iho näin järkyssä kunnossa. Hormonitoiminta meni jotenkin aivan sekaisin ylikunnon myötä, mikä näkyi kaikkien hyvin erikoisten oireiden lisäksi myös tietenkin iholla. Mun posket alkoi kirjaimellisesti kukkimaan ja mulla on aina ollut suhteellisen hyvä iho.

Viivi aloitti muutama viikko sitten tekemään mulle sarjahoitona Medical peeling hoitoa aka. lääketieteellinen kuorinta, jossa ”hapotetaan” epäpuhtaudet iholta. Viivi myös puhdisti mekaanisesti mun ihon tukkeumat.

Ennen hoitoa on tehty mulle pienellä teholla, mutta nyt Viivi laittoi mun poskiin vähän tujumpaa tehoa. Hoito ei satu, mutta polttaa hieman kun laitetaan kunnon teholla. Sitä ei tosin kauaa joudu kestämään, kun Viivi jo asettaa iholle neutralisoivan voiteen. Hoidossa on super hyvä se, että sen pystyy kohdentamaan voimakkaammin ongelma-alueelle ja kevyeemmin muille alueille.

Mulle ei myöskään oo ennen tehty tätä sarjahoitona ja nyt ollaan hapotettu ongelmakohta kaks kertaa. Kaikki rupee olemaan jo melkein poissa. Iho tosin uusiutuu poskissa uudestaan ja kaikki ihonalaiset näpyt ns. kuivuu pois, joten menee hetki että näkyy kunnolla tulokset. Laitan vielä sarjahoidon päätyttyä kuvat ennen ja jälkeen, niin näätte mitä tolla saa aikaan :) Oon nyt jo hyvin tyytyväinen ja iho näyttää kyllä ihan eriltä, kunhan kuorituu vielä kunnolla.

Nyt saa Viiviltä avajaistarjouksena sarjahoidosta -20%, lisätietoa ja yhteystiedot löytyy nettisivuilta www.studioVMS.com

Myös mun rakastamista ja ylistämistä Neoderman rasvoista saa avajaistarjouksena -20% nyt, eli kannattaa todellakin käydä nappaamassa !!

Studio VMS on muuttanut lähemmäs keskustaa ja uusi osoite on Lönnrotinkatu 16! VMS löytyy aivan lönkan ja fredan kulmasta :)

Oli kyllä aivan uus kokemus mulle tuo iho-ongelma todellisuudessaan. Todella kipeä ja ahdistava, ei oikeen tee mieli mennä mihinkään, olla missään kuvissa tai muutenkaan tiedä miten yhtäkkiä sellaiset pitäisi ”peittää” tms. Aivan uudenlainen ongelma mulle.

Onneksi ammattilaiset osaa auttaa :) Kävin juuri tiistaina Endrokrinologilla, joka on siis erikoislääkäri nimenomaan hormonien toimintaan liittyvissä asioissa. Käyn ens viikolla labrassa ottamassa vähän laajemmat verikokeet, haluan nimittäin tsekata että kaikki on kunnossa ja oikeasti kuulla asiaan erikoistuneen mielipiteen tilastani, ennenkuin lähdetään tekemään tulevaisuuden suunnitelmia.

Oon nyt lenkkeillyt, käynyt salilla kevyesti treenailemassa sekä crossfitissa opettelemassa uusia juttuja. Oon myös nukkunut ihan älyttömiä määriä. Mulla on ollut viimeisen vuoden todella pahoja ongelmia nukahtamisen kanssa ja tää kuulostaa nyt todella pahalta, mutta nukuin toissayönä ekaa kertaa vuoteen 5 tuntia putkeen heräämättä. Olin niin onnellinen että teki mieli huutaa ikkunasta viideltä yöllä kaikille tää ilosanoma. Mulla alkaa selkeesti nukkuminen helpottamaan ja SE on niin mahtava asia. Nyt pidetään peukkua että tää on vaan nousukiitoa sen saralta. :)

 

PS. kävin tänään värjäämässä tukkani ruskeaksi ;) Siitä huomenna kuvia. <3

Ihanaa viikonloppua kaikille, olkaahan tänään erityisen varovaisia :D

 


*Yhteistyössä Voimaruoka.

Rasva on todella oleellinen osa ruokavaliota ja välttämätön terveyden kannalta. Rasvojen tehtävä elimistössä vaihtelee sen olinpaikan mukaan. Rasva mm. antaa energiaa, lämpöä ja suojaa keholle, sekä auttaa vitamineja imeytymään kudoksiin.

Hermosto tarvitsee rasvoja ja mm. aivomme koostuvat 70%:sesti rasvamolekyyleistä. Rasvat myös säätelevät hormoneja ja ovat siksi erityisesti naisilla todella tärkeässä osassa ruokavaliota. Rasva myös tuottaa leptiiniä, hormonia, joka välittää aivoille viestejä kehon energiatasosta ja on yhteydessä lihomiseen ja laihtumiseen. Rasvojen minimointi dieettaamisessa ei siis ole kauhean fiksua, vaikka näin joskus luullaankin.

Rasvoja on tietenkin myös huonoja, niitä kutsutaan transrasvahapoiksi ja näitä rasvoja saa mm. margariineista ja syväpaistetuista ruista.

Hyviä rasvoja saa mm. Oliiviöljystä, kookosöljystä, pähkinöistä, siemenistä, kalasta sekä omega 3 rasvahapoista.

” Fizzy hair? -Coconut oil

No shaving cream? -Coconut oil

Dry skin? – Coconut oil

Boyfriend acting up? -Coconut oil ”

Kyllä, kookosöljy on terveysvaikutustensa lisäksi myös ratkaisu kaikkeen muuhunkin. :D Kookosöljy kesyttää pörröisen tukan, toimii hyvin rasvana iholle ja käy jopa sheivaus geelistä. Oon kuullut huhuja, että se jopa auttaa särkevään hampaaseen, jos sitä sivelee tulehtuneen hampaan päälle. Tutkimustenkin mukaan se auttaa kivun lievityksessä, lievittää kuumetta sekä auttaa vaimentamaan tulehduksia. Kookosöljyä on ilmeisesti hyvä löytyä lääkekaapista, kylpyhuoneesta sekä keittiöstä. :D Ei ainakaan tarvitse miettiä mitä pakkaa reissuun mukaan!

Mä en voinut lapsena sietää kookoksen makua ja mua ärsytti ihan törkeesti kun äiti osti aina itselleen kookossuklaata, jota mä en tietenkään voinut salaa siltä varastaa, koska en pitänyt kyseisestä mausta lainkaan. Vanhempana mulla on kuitenkin kehittynyt siihen joku käsittämätön tarve. Ehkä parasta ikinä oli kun Thaimaassa sai kookosta suoraan puusta. Hitto se oli hyvää ja aiheuttaa jonkinlaisen ”himon”, sillä sen syömistä ei vaan pysty lopettamaan.

12226995_10153219918865794_4855879061470132353_n

Mä itse käytän kookosöljyä ”ainoastaan” mun aamupuurossa. Sen lisäksi käytän oliiviöljyä, syön siemeniä, pähkinöitä sekä kalaa ja napsin omegat aina aamuisin.

Kookosöljy on kuitenkin yks lemppareista, ihan vaan pelkästään siks että mä rakastan nykyään kookoksen tuoksua ja makua. Se on aamupuuron seassa ihan kymppi ja yks iso syy miks en millään malta venata aamupalaa koskaan!

Mä suosin voimaruoka merkin tuotteita muissakin superfoodeissa, joihin kookosöljykin lasketaan, joten käytän myös heidän sentrifugoitua kookosöljyä.  Sana ”sentrifugointi” on tuottamismenetelmä, joka takaa että kookosöjy on mahdollisimman puhdasta sekä korkealaatuista.

 


Noniin, tossa kerroinkin miten kivasti mun torstai sujui, olin todella energinen ja fiiliksissä kaikesta, vaikka tuli vuosi isän kuolemasta. Sen jälkeen oonkin ollut todella väsynyt. Koko viikonloppu on oikeesti mennyt nukkuessa ja leffoja katsellen. En oo oikeen saanut mitään aikaseksi, kaiken siirrän ”huomiselle” ja tekis mieli vaan nukkua. Kaikista oudointa on, että sitä unta riittäisi vaikka kuinka paljon. Yleensä oon todella huono nukkumaan kun kiintiö tulee täyteen, mutta nyt ei näytä olevan mitään rajoja nukkumiselle. Hyvä kun oon jaksanut JLON kanssa käydä lenkillä ja kaupassa. Siinä ne mitä oon tehnyt kodin ulkopuolella viikonlopun aikana.

IMG_1015

<3

Kunnon tuskan värisuora ollut tässä viimepäivinä. Ensin isän kuolemasta tuli vuosi ja nyt isäinpäivä. Seuraavaksi tulee äidin ja isän hääpäivä ja sitten Joulu.  En tietoisesti oo pelännyt tai masennellut tätä päivää lainkaan, mutta oon ihan selkeesti alitajuntaisesti vältellyt tänään mm. somea ja pysynyt erossa puhelimesta ja netistä. Odotin että tuo torstai olis ollut pahempi, mutta kyllä tää menee sen edelle 6-0. Ehkä siksi, että tähän päivään liittyy niin paljon muistoja, jotka vielä enemmänkin sattuu kun tuntuu hyvältä muistella. Menin eilen nukkumaan about 1 yöllä ja nousin sängystä vasta 15:30. Sama homma perjantaina. Olisin voinut nukkua koko päivän, mutta oli pakko mennä JLON kanssa koirapuistoon.

Ulkona iski ihan mieletön ulkopuolisuuden tunne. Mun ohi tepasteli valehtelematta ainakin viis onnellista perhettä kukkapuskineen ja herkkuineen. Mulle tuli niin masentava fiilis kun käppäilin siinä kaatosateessa JLON kanssa ja ei nää tikit huulessakaan ihan hirveesti luo tähän kokonaisuuteen mitään hohtoa. :D Oh no… Onneks saan nää huomenna pois.

Tosiaan, ekaa kertaa ikinä tunsin todella voimakkaasti kuuluvani kaiken tän ihanan hömpötyksen ulkopuolelle. Ja mä en oo koskaan ollut juhlapyhien fani, koska meidän perheessä niissä tulee aina vaan hirveetä säätöä ja joku alkaa aina kiukuttelemaan. Nyt mä ottaisin vaikka tuhat kiukuttelua ja riitaa vastaan hymyillen jos saisin olla osa tätä juhlapyhää ja toivottaa isälle hyvää isienpäivää. Ikävää on, että nyt sen todella tajuaa miten ihanaa ja tärkeää tätäkin päivää on juhlia ja miten onnekkaita on ne, jotka saavat olla osa tätä.

Mä oon ollut maailman onnekkain, kun mulla on aina ollut iskä jonka rakkautta ei oo hetkeäkään tarvinnut epäillä ja joka tuli vaikka läpi harmaan kiven jos mulla oli joku hätänä. Ihan uskomattomia juttuja isä on tehnyt mun puolesta. Ihan hirvittävä ikävä.

Ihanaa Isäinpäivää isille, jotka ottavat vastuun lapsistaan. <3

IMG_1014

Meidän hipseri perhe <3 Äiti on tässä about mun ikänen ja iskä pari vuotta vanhempi. Pikkuveli puuttuu vielä <3

 


*Teksti on krijoitettu aikaisemmin 2:30 torstai yönä 5.5

Huh mikä PÄIVÄ.

Tää on ollut kirjaimellisesti varmasti raskain päivä mun kuluneessa vuodessa, nimittäin tänään tuli tasan vuosi täyteen kun menetin mun isän äkillisesti. Aika menee niin pelottavan nopeasti. Tosin tästä vuodesta onki menty muutamat kuukaudet täysin sumussa.

Oon stressannut ja odottanut kauhulla tätä päivää. Oon ollut koko viikon ajoittain todella surullinen, vihainen, ahdistunut. Pelottaa miten mä reagoin päivään, jona vuosi sitten ajattelin että tässä tää oli; nyt mä romahdan ja joudun varmasti jonnekkin suljetulle vähintään. Ajattelin että päivästä tulee sietämätön.

Kas kummaa. Heräsin 5:30 todella pirteänä ja hyvällä fiiliksellä. JLO ulos ja suihkun kautta kaupungille. Lähdin ystäväni Oonan kanssa H&M:lle 7:45 odottamaan että ovet aukeaa ja päästään tsekkaamaan Balmain x HM mallistoa. Hahahah, ei voi kun nauraa sitä meininkiä. Katottiin vaan silmät pyöreinä miten vaatteet KATOSI sekunneissa rekeistä. PUFF. Kaikki oli viety.

11934652_519958811501827_629838718_n

Onnistuin kuitenkin nappaamaan kaksi takkia itselleni joita olin himoinnut, sekä sormuksen jonka olin päättänyt haluta. Sain siis lähteä tyytyväisenä kaupoilta. Kuulin että koko mallisto on myyty koko maailmassa loppuun. Älytöntä!!

Kotiin tultua lähdin JLOn kanssa pitkälle lenkille. Voi miten kaunis päivä olikaan, aivan mahtava. Ei liian kylmä, mutta mukavan kirpeä ja kaunis. Aurinko paistoi todella lujaa.

11254471_726172817516867_801506502_n

Sen jälkeen oonkin paiskinut duunia, käynyt aina välillä haukkaamassa JLON kanssa happea ulkona ja fiilistellyt sitä, että pääsen tänään kokeilemaan uutta lajia, nimittäin aloitin tänään Crossfit Basementilla ON-RAMP kurssin, jossa käydään tekniikat ja lajin perusteet läpi. Sen jälkeen saakin alkaa harrastaa lajia kunnolla.

Oli ihan mielettömän hauskaa ja siistiä käydä tekniikkoja läpi pitkästä aikaa niin että joku tsekkaa ne sulle. Niitä kun ei koskaan voi hioa liikaa! Opeteltiin kolme erilaista tekniikkaa ja sen jälkeen vedettiin 10 minuutin tehotreeni. Vähän jänskätti kun ei oo päässyt kunnolla repimään hetkeen, mutta hyvin se sujui! :) Fiilis oli tosi hyvä treenien jälkeen. Kaipaan jotain uutta vastapainoa salille, varsinkin kun en tällä hetkellä ole lyönyt kisoja lukkoon. Nyt keskitytään siihen hyvinvointiin ja treeni-ilon metsästykseen!

JLO piti vielä viedä tietenkin iltalenkille ja käytiin sanomassa heipat muutamalle frendille heidän työpaikallaan. Nyt oonkin istunut himassa ja miettinyt että olipas kiva päivä. Mä oon etukäteen surrut ja stressannut tän päivän jo niin monesti läpi, että oon oikeastaan vaan ollut hemmetin ylpeä itsesäni koko päivän. Mä nimittäin oikeesti selvisin mun elämäni järkyttävämmästä vuodesta ja oon taas niin paljon vahvempi ihmisenä. Mä en kaatunutkaan, ainakaan kokonaan ja mä oon oikeesti onnellinen, vaikkakin hieman rikkinäinen. Vuosi sitten tähän aikaan muistan ajatelleeni, tuunko mä enää ikinä esimerkiksi aidosti nauramaan. Mä en ikinä tuu unohtamaan sitä fyysistä kipua kun sun sydän särkyy.

Aika parantaa haavat, vaikka vielä onkin paljon päiviä, kun on todella vaikeeta ja järkyttävä ikävä.

Nyt mä oon valvonut 2 tunnin päästä vuorokauden, joten sammutan koneen ja painan pään tyynyyn. Ei pitäisi treenata niin myöhään… Ihanaa viikonloppua kaikille <3

 

 


”mun todellisuus on erilainen kun sulla….” räppää Cheek. Mä oon ihan samaa mieltä tästä ja oon nyt viimeaikoina törmännyt somessa todella paljon kuviin ja artikkeleihin siitä, mikä on ”todellisuutta” ja mikä ei.

Ihmiset provosoituu todella helposti asioista, joita ei ymmärrä. Niin myös minä. Mä oon aina ollut aikamoinen sottapytty ja mä en oo ikinä ymmärtänyt miten vaikkapa jonkun ihmisen astiasto tai vaatekaappi voi olla NIIIIN tip top. Mä kun etsin paitaa itselleni niin räjäytän koko vaatekaapin sekunneissa aivan tuhoisaksi ja ei mulla todellakaan oo aikaa alkaa niitä järjestelemään värien mukaan kaappeihin.

Siksi esimerkiksi kun mä nään somessa kuvia, joissa istutaan aamulla täydellisen asunnon ikkunalaudalla, täydellisessä lookissa ja juodaan aamukahvia täydellisestä mukista ja täydellinen koira istuu täydellisesti vieressä niin mä en ymmärrä alkuunkaan miten se on mahdollista. Mulla menis niin kauan lavastaa tollanen kuva, että en edes lähde yrittämään. Mä lähinnä ”keitän mikrossa” mun aamupuurot niin että ne lentelee pitkin mikroa, enkä usein jaksa edes ottaa kunnollista astiaa alle, vaan vedän nekin jostain hemmetin rumasta muovikulhosta, joka nyt sattuu osumaan ekana käteen.

Somessa leviää artikkeli nuoresta mallista, joka päätti paljastaa maailmansa täydellisen some- illuusion takana.

http://elitedaily.com/social-news/former-model-reveals-truth-fake-instagram/1268924/

Mun mielestä hemmetin hyvä että näitä nostetaan esiin! Mä oon itse ollut monessa reissussa mukana, jossa ns. some-maailman eliitti kirjaimellisesti lavastaa tilanteita. Heitetään näitä ”hihih tässä nauran niin onnellisesti, oi kun meillä on niin ihanaa” hetkiä jonkun tuotteen kanssa ja sekunti sen päästä istutaan nurkassa naama norsunperseellä. Sitten jälkeenpäin lukee sitä postausta, miten hauska ja ihana reissu/tilaisuus oli ja liipadaapa ja todellisuus on kuvan takana aika erilaista. Hallitaan todella paljon ylipäätään mitä sinne someen laitetaan, jotta IG feedi näyttää täydelliseltä ja yhteensopivalta.Se on nykyäaikaa se. Tottakai mäkin pyrin pitämään sen jotenkin inhimillisen näköisenä, mutta tykkään postailla fiiliksen mukaan.

Mä oonkin aina saanut todella paljon paskaa niskaani, koska mä postailen ihan mitä sattuu ilman sen suurempaa sensuuria.

Blogimaailmassa on kahdenlaisia blogeja. On niitä kaupallisia, turvallisia ja tasaisen kivoja blogeja, joissa jokainen postaus pohjautuu johonkin markkinointiin tai ainakin jonkin mielikuvan myymiseen tai luomiseen. Sitten on niitä blogeja, joista ei koskaan voi tietää mitä siellä seuraavaksi postataan, jotka provosoivat ja puhuttavat. Mun blogi kuuluu näihin jälkimmäisiin, enkä ole itse keksinyt kuuluvani tuohon kategoriaan, vaan kuullut olevani siellä monien alan ihmisien luokittelemana.

Ihanaa! Mä en ikinä perustanut blogia rahan takia tai koska haluaisin miellyttää massaa. Mä en ole ikinä halunnut myydä itsestäni mitään tiettyä kuvaa, mä en todellakaan halua että mut lokeroidaan mihinkään. Mä haluan olla minä ja se sisältää juuri sitä mitä mä teen, eikä kukaan voi koskaan tulla sanomaan mulle mitä mä saan ja mitä mä en saa tehdä, niin kauan kun mä en loukkaa ketään.

10009767_956589624380157_1678098083_n

Sitten päästään itse otsikkoon. Meidän kaikkien todellisuus on erilaista ja niitä on ihan turhaa lähteä vertailemaan. Loppujen lopuksi kenenkään todellisuudesta on turha provosoitua ja aivan turhaa on kertoa millaista ”oikea todellisuus on”. Kuka täällä määrää mikä on juuri se oikea todellisuus? Mikä on kellekkin tavallista arkea?

Lehdissä näkee paljon artikkeleita otsikoilla ”tavalliset naiset pukeutuivat bikineihin, tavalliset naiset mallikuvissa…” Mikä on tavallinen nainen/ihminen/arki? Meitä on maailmassa aika monta ihmistä ja veikkaan että meidän todellisuudet ja käsitys siitä, mikä on tavallista eroaa aika paljon toisistaan. Jotain saattaa ärsyttää se, että jollakin on varaa ostaa upea auto ja se ei omasta mielestä ole normaalia todellisuutta, mutta jotakin saattaa myös ärsyttää se, että on varaa asua muualla kuin pahvilaatikossa tai varaa ruokaan, eikä se ole taas jollekkin lainkaan normaalia todellisuutta.

Joku ottaa raskauden aikana 20 kiloa, joku ottaa 4 kiloa ja nekin lähtee synnytyksessä. Toista dumataan koska lihosi niin paljon ja käytti raskautta tekosyynä lihoamiselle, eikä välitä yhtään millaista esimerkkiä antaa lapsilleen ja toista dumataan koska ei antanut vauvalle tarpeeksi ravintoa ja on itsekeskeinen ja pinnallinen kun pääsi niin hyvään kuntoon heti. Aina täytyy olla joko-tai, koskaan ei voida vaan hyväksyä että ehkä molemmissa on äiteinä todella hyviä puolia ja kumpikaan tuskin haluaa lapsilleen mitään pahaa tai olla äiteinä huonoja. Panostavat vaan ehkä eri asioihin ja elävät elämäänsä oman todellisuutensa ja tärkeysjärjestyksen kautta.

Äitejä on erilaisia, isiä on erilaisia, blogaajia on erilaisia, koiria on erilaisia, koteja on erilaisia, lapsia on erilaisia…niin monta erilaista todellisuutta.

Joku rakastaa puunata kotiaan vapaa-ajalla, joku rakastaa tehdä satoja vatsalihaksia vapaa-ajalla, joku rakastaa tehdä erilaisia meikkejä vapaa-ajalla, joku rakastaa harrastaa koiransa kanssa agilityä vapaa-ajalla, joku rakastaa maalata tauluja, shoppailla, tehdä vapaaehtoistyötä… what ever. Ihmisiä on niin paljon erilaisia, me kaikki käyttäydytään erilailla, me kaikki panostetaan eri asioihin ja kuka sen määrää mikä on oikein ja mikä väärin, niin kauan kun mitään ei tehdä ketään satuttaakseen?  Ja mä en nyt puhu ihmisistä, jotka vaikkapa luodakseen jonkinlaisen mielikuvan elää yli varojeen tai todellakin elää ”väärässä todellisuudessa” omaan tilanteeseen nähden, mutta niin kauan kun ansaitaan arkemme, niin musta jokainen saa päättää oman tapansa elää ja panostaa siihen mihin haluaa.

Mä rakastan olla verkkareissa, urheilla vapaa-ajalla ja tehdä paljon töitä. Joku rakastaa sisustaa kotiaan ja nauttii kauniisti visualisoiduista ympäristöstä. Hän ei ehkä tajua miten mä jaksan olla niin ”pinnallinen” että treenaan niin paljon ja puhun vain urheilusta ja mä en taas ymmärrä miten sen koti on niin täydellinen tai miten älyttömän raskaalta sen täydellinen vaatekaappi näyttää mun silmään ja lähinnä ahdistaa mua. Mä haluaisin huutaa sille että se on turhamainen ja se taas mulle että mä oon. Mutta me molemmat tehdään asioita mitkä saa meille hyvän fiiliksen ja eikö se oo pääasia?

Niinkun mä kirjotin ylempänä, oon nähnyt paljon tässä työssä tätä ”hymyillään nyt tässä koska on pakko” -meininkiä ja tottakai mä oon itsekin sortunut siihen välillä. Siksi esimerkiksi ylempänä julkaisemani artikkeli nuoresta mallista kosketti mua. Mä en kuitenkaan ensisijaisesti oo ikinä halunnut lähteä tekemään mun blogista tai somesta kovinkaan kaupallista ja tämäkin postaus tavallaan sotii kaikkea sitä illuusioita vastaan, jota mä, jos olisin ”järkevä” ja ajattelisin ”omaa taloudellista etuani” puolustaisin.  Mutta mä en halua, se ei ole mua. Mulle on moni sanonut miten mun tulisi enemmän panostaa kuviin ja kuvienkäsittelyyn. Haluan tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka sopii mun arkeen ja elämäntyyliin. Jotkut tykkää mun tyylistä, jotkut taas haluaa sitä kaupallisempaa, eikä kummassakaan ole mitään väärää.

Tiedostan että mä oon henkilö joka herättää mielipiteitä, mutta mä en koskaan ookkaan halunnut asettaa itseäni jonkun tiettyjen raamien sisälle, vaan mennä fiiliksen mukaan. Täällä eletään kuitenkin itselle, enkä missään nimessä halua olla somen tai julkisuuden vanki. Olen ennenkin kirjottanut siitä, että voisin hyvin feikata ja rakentaa kunnon kulissit kaiken ympärille, postata vaan niitä” oi, niin ihanista” asioista, mutta siihen en lähde, vaikka siten pääsisinkin niin paljon helpommalla. Kirjottaminen on mulle ollut aina todella tärkeä asia ja hyvin terapeuttista, haluan käsitellä blogissani asioita jotka koskettaa mua ja jotka mietityttää mua.

Muistetaan kuitenkin, ettei ole mitään yhtä ja oikeaa tapaa elää tai yhtä ja oikeaa todellisuutta, vaan meidän kaikkien todellisuudet on erilaiset. Lopetetaan siis se ”tässä oikea todellisuus” – meininki. Ei sellaista olekaan.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3