03 marras Leikkauspöydällä!

Moikka!

Tänään on ollut jännittävä päivä. En meinannut saada lainkaan unta, sillä kävin muutama viikko sitten Bulevardin Klinikalla kyselemässä, joskos mun ylähuulessa olevan lävistys arven saisi jotenkin nätisti piiloon. Mun yhtiökumppanilla Jussilla on ollut venytyksen korvissa ja hän kertoi että on käynyt ne laittamassa umpeen Bulevardin Klinikalla, joten siitä se idea sitten lähti.

Reikä ei oo koskaan ollut mitenkään ylitsepääsemätön, mutta kyllä siitä aina joku kysyy ja se on yllättävän näkyvä.Tietenkin itse olin jo tottunut siihen.

Kävin Kaarlo Ståhlbergillä konsultaatiossa viimeviikolla ja sainkin todella nopeasti ajan itselleni itse operaatioon. Kaarlo on ihan Suomen parhaimpia kirurgeja ja todella osaava ammattilainen. Mä vähän vaiheilin tän idean kanssa, koska en halua että joku sohasee mulle vähän sinnepäin jonkun vielä häiritsevämmän arven ylähuuleen, eli en halunnut hypätä ongelmasta toiseen, joten halusin etsiä luotettavan ja osaavan kirurgin asialle. Yks tietenkin mikä auttoi päätöksessä oli Jussin kokemukset asiasta, joten oli helpompi mennä oikeaan paikkaan pyytämään apua.

Itse operaatio tehtiin tänään ja olin eilisen ja tän aamun todella huonovointinen. Olo johtui selkeästi jännityksestä, sillä paha olo lähti heti operaation jälkeen. Tai oikeastaan operaation alettua, sillä helpotuksekseni mä en oikeesti tuntenut yhtään mitään.

Mä pelkäsin ihan älyttömästi. En oo ikinä jännittänyt mitään operaatiota näin paljoa. Ajatus siitä että sun naamaa leikataan samalla kun oot hereillä on aika hirvittävä.

Miten se sitten meni? Ensin tietenkin mun naama puhdistettiin perusteellisesti ja sitten mun naamalle asetettiin sellanen ”lappu”, etten oikeastaan nähnyt mitään. Sen idea on enemmänkin suojata kovilta valoilta mitä leikkauksessa tarvitaan, ja on se kivempi niin, kun saa vähän ”suojaa” eikä kaikki tapahdu siinä silmien edessä. Lapussa oli kuitenkin nenän ja leikattavan kohdan kohdilla aukko, joten olisin mä pystynyt vähän kurkkimaan mitä tapahtui, mutta en ole ihan niin utelias kuitenkaan. :D Kaarlo ja leikkauksessa mukana ollut hoitaja olivat todella ihania mua kohtaan ja saivat mulle todella rennon ja turvallisen fiiliksen.

Ensin puudutettiin, joka tietenkin nipistää hieman. Kaarlo kertoi kokoajan missä mennään ja käski kertoa heti, jos tuntuu ikävältä, sillä se ei kuulu asiaan. Ekan puudutuspiikin jälkeen en tosiaankaan tuntenut enää mitään. Oli todella huvittavaa kun Kaarlo rupesi operoimaan arpea, ja tunsin vaan miten mun huuli liikkui mukana ja että siellä jotakin touhuttiin, mutta kipua en ollenkaan. Jännitin niin että puristin mun paitaa jo valmiiksi, mutta kun tajusin etten tosiaan tule tuntemaan MITÄÄN, niin uppouduin jo ihan omiin ajatuksiin ja kävin mm. illan kalenteria läpi mielessäni. En olisi koskaan uskonut sen menevän noin helposti! Usein ”ei tämä satu” lääkäreiden suusta tarkottaa sitä että siitä selviää ehkä hengissä. :D

Esimerkiksi kulmien nyppiminen on 100 x tuskaisempaa kuin tämä operaatio! Ja muuten vertaisin esimerkiksi kasvojen pesun olevan kivuliampaa, mutta ensimmäinen puudutuspiikki ja puudutsaine kirvelivät ja nipistivät hieman.

Mun snapchatista voi katsoa miltä mun huuli näyttää nyt. Siinä on yks tikki sekä ihoteippiä pinnassa. Ei oo ainakaan vielä turvonnut mitenkään tai alkanut muutenkaan sattumaan, vaikka puudutusaine on jo lakannut vaikuttamasta.

Miten se sitten tehtiin? Näin maallikon sanoin reikä leikattiin irti ja ommeltiin tikeillä kiinni. Koko homma puudutuksineen kesti varmaan 15 minuuttia?

Laitan vielä myöhemmin ennen-jälkeen kuvat kun tikit on poistettu. Näin miltä huuli näytti tikin kanssa ja voi herranjestas miten niin pieni muutos saa jo ihan eri meiningin kasvoille. Sitä ei niin edes tajua kun on tottunut ammottavaan reikään ylähuulessa.

Tässä sitä maksellaan taas nuoruuden hölmöilyistä. Oli aivan pakko saada teininä se hemmetin iso koru ylähuuleen ja repiä sitä aina hampailla alaspäin. :D Tää ”lävistin naamani” menee melkein samaan kategoriaan ”tatuoin exäni nimen ihooni” kanssa.

Jos jotakin kiinnostaa niin menkää ihmeessä käymään Bulevardin Klinikalla! Siellä on aivan mielettömän ihana ja ystävällinen henkilökunta sekä oikeasti ammattilaiset asialla!

www.bulevardinklinikka.fi