10 maalis Minä vuosi sitten. Mihin on tultu….
Heippa!
Kävin tänään palaverin jälkeen moikkaamassa ystävääni, joka on nelonen medialla töissä. Höpötyksien varrella todettiin, että Martina ja Hengenpelastajat sarjaan lähtijätkin julkaistaan pian.
Siitä on siis pian vuosi kun itse tein lähtöä tuohon ohjelmaan. Jos mietin itseäni silloin, on asiat aikalailla eritavalla kuin nyt. Tai sanoisinko, että olen löytänyt todella lujaa sen mitä haluan tehdä ja mitä en.
Kaveri kyseli multa tänään, että minkä takia mä olin tuollaisessa hömppä ohjelmassa, enhän ole yhtään sen tyylinen ihminen. No, mä en osaa tuohon vastata vieläkään. Odotin, että ohjelmassa olisi 10 urheilijaa ja formaatilta hieman eri asioita, mutta toisin kävi. Olen siitä huolimatta saanut formaatin kautta tutustua aivan ihaniin ihmisiin, enkä loppujen lopuksi kadu osallistumista, vaikken uusiksi välttämättä lähtisi. Uskon että tälläkin kokemuksella oli tarkoituksensa.
Once in a lifetime kokemus. Huikeita muistoja kiikkustuoliin ja korvaamattomia taitoja takataskuun. Toivottavasti ei tarvitse koskaan näitä käyttää, mutta ei ainakaan tarvitse epäröidä tositilanteessa.
Nyt on tämänkin tyylinen formaatti koettu, ei aivan mun juttu, mutta en sanoisi etteikö enää ikinä 😉 Olen oppinut, että niin on turha sanoa. Olen aikoinani viidakontähtösistä ynm. formaateista kieltäytynyt ja vannonut, ettei minua sellaisissa nähdä. No, nähtiinhän mut. Olihan tämä hyvin samankaltainen formaatti, vaikkakin ideana ja tarkoituksena mielestäni parempi, sillä käteen jää muutakin kuin hyvä rusketus ja ”turha” viihdemaailman tositv- titteli.
Mitäs muuta. Olin reissun jälkeen starttaamassa ensimmäistä kisadieetiäni. Olin uudenvuoden jälkeen ollut jo ”naruissa kiinni” ja henkisesti valmis astumaan dieetin ihmeelliseen maailmaan, mutta tietenkin kuvausreissu keskeytti treenit ja ruokailut. Siellä vedin vikat pizzat ja suomeen tultuani kävin viimeisen kerran ulkona, jonka jälkeen dieetti starttasi.
Olin kehonkoostumukseltani hyvin eri luokkaa kuin nyt. Painoakin taisi olla viitisen kiloa enemmän ja rasvaprosentti varmaan tuplat.
Ylhäällä ekoja aamulenkkejä ja alhaalla versus nyt. Kunto on huomattavasti kireämpi ja tiiviimpi.
Siistimpikin voisin olla, aina voisi olla parempi jollain tapaa ja toivottavasti vuoden päästä olen tähän aikaan parempi kuin nyt, mutta olen kuitenkin suht tyytyväinen siihen miten olen kuntoni säilyttänyt. Dieetistä ei varmasti tule niin ”rankka” kuin viimeksi. Kehoni toimii 100% paremmin, treenien volyymit on missä pitää, kestävyyskuntoa olen ylläpitänyt koko offikauden yllä salitreenin ohessa ja ensimmäisen dieetin hömpötykset on hömpötetty ja paniikit panikoitu. Nyt tiedän miten homma menee, joten arkeni tulee tuskin muuttumaan lähes lainkaan kun dieetille astutaan.
Koko elämäntyylini on aivan toisenlainen kuin reipas vuosi sitten. Vuonna 2013 esimerkiksi syksy-talvi meni suurinpiirtein viikot treenatessa-vkloput showroomissa. Ei siis todellakaan tosissaan otettavalle urheilijalle niinkään ihanteellinen tapa elää. Tietenkin välillä on hyvä relata, mutta kohtuudella sitäkin. Ihanteellista on, kun urheilusta ja fitneksestä elämäntapana tulee se, mistä saa energiaa ja mistä tulee se itse hauskanpito ja relaus. Olen mielestäni hyvin menossa siihen suuntaan.
Ei ne mun treenitkään ollut vuosi sitten läheskään sitä mitä ne on nykyään, joten voin tyytyväisin mielin sanoa kehittyneeni urheilijana todella paljon. Treenien, ruokailujen sekä elämäntyylin kanssa. Panostan uneenkin nykyään aivan eritavoin, mikä on tärkeää dieetin kannalta, sillä unenlaatu heikkenee dieetin edetessä ja jos se on huonolla mallilla jo offilla, niin ongelmat ovat taattuja dieetillä.

olen tällä hetkellä kehonkoostumukseltani about varmaankin samaa kuin viimevuoden dieetin hieman alle puolessavälissä. Toki nesteisempi.
Uskon, että asenteeni vaikutti hyvä menestys kisoissa ja ylipäätään ensimmäinen kerta kisaamisesta. Se toi sen varmuuden omasta potentiaalisuudesta lajissa ja nyt tiedän, että voin olla todella hyvä, mutta se vaatii myös todella paljon duunia ja KAIKKI on kiinni ainoastaan minusta.
Sulla voi olla vaikka maailman paras valmentaja ja sä voit silti olla kaikista huonoin. Ei kenenkään ohjelmat susta mitään tee, jos sä et sitä duunia oo valmis tekemään itse. Saman saliohjelman voi vetää monella eri tapaa, on siis opittava viemään itse itsensä sinne äärirajoille ja haluta tehdä ne vikat toistot, ihan vaan itseään varten! Fitness on hyvin yksinäistä puurtamista, hyvin pieni prosentti meidän lopputuloksesta tapahtuu edes siellä kuntosalilla. Se mitä me tehdään kaikki muu aika merkitsee myös erittäin paljon: lepo, ravinto,mielen hallinta, motivaatio, kokonaisvaltainen omistautuminen.
Yks siisteimmistä asioista on se, että mulla on tällähetkellä ympärilläni ihmisiä, jotka vie mua eteenpäin tässä asiassa. Ihmisiä joilla on samoja intohimoja, joille pystyy itse antamaan ja joilta itse saa paljon. Se on älyttömän tärkeää.
Vielä reilu vuosi sitten olin hyvin yksin omien intohimojeni kanssa, vaikken kuitenkaan yksinäinen. Jokaista ystävyyttä ja tuttavuutta arvostan aivan älyttömästi, ketään tuskin on elämässäni turhaan ollut tai ole, mutta toki on mukavampaa kun saa jakaa omia intohimojaan ja onnen hetkijään muiden kanssa. Onni ja onnellisuus kun ei ole kaikille sama asia, eikä sitä voi määrittää. Mikä on jollekkin todella tärkeää ja aihe iloon, voi jollekkin kuulostaa mitättömältä.
Olen myös äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen päässyt siihen pisteeseen duunien puolella, että saan tehdä mahtavia projekteja upeiden ihmisten kanssa, toteuttaa omia unelmiani töiden puolella ja tehdä sitä mitä oikeasti haluan. Kaikki liittyvät jollain tapaa omiin intohimoihin: liikuntaan ja ravitsemukseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Paljon on menty positiiviseen päin, mutta MIKÄÄN ei ole tullut ilmaiseksi. Ei yksikään asia. On kaaduttu ja monesti, melkein heitetty hanskat tiskiin mutta aina kuitenkin ONNEKSI päätetty yrittää vielä kerran. Ikinä ei tule luovuttaa omien unelmien suhteen, enkä aijokaan, sillä itse olen vasta oman tarinani alussa.
Keskityn kuitenkin mielummin puhumaan niistä asioista, mitkä onnistuvat ja mitkä ovat positiivisia aiheita elämässäni. Asioista, joista voin olla kiitollinen. Näin pystyn kanavoimaan energiani oikein. Helppoahan se on keskittyä kaikkeen negatiiviseen ja velloa kaikessa mikä ei ole hyvin. En vain koe, että se auttaisi mitään.
Toivon todella, että tästä vuodesta tulisi parempi kuin viimevuosi. Kohtasin myös hirvittävää surua kun menetin isäni. Se opetti paljon ja tavallaan teki minustakin entistä vahvemman, mutta valehtelisin jos väittäisin etten edelleen itkisi lähes päivittäin ikävän iskiessä.
Toivon, että tulen oppimaan paljon, menestymään asioissa joille annan kaikkeni ja tekemään hyviä valintoja tulevaisuuteni suhteen. Toivon lukijoiltani, että jokainen teistä puskee lujaa omien unelmiensa eteen ja kulkee pää pystyssä eteenpäin asiassa kuin asiassa, mutta mikä tärkeintä, muistatte välillä myös pysähtyä ja katsoa taaksenne miten pitkälle on jo tultu, sen sijaan että havitellaan vain uutta ja lisää. Muistakaa olla ylpeitä itsestänne!! Onnellisuus ja rakkaus muita kohtaan lähtee aina siitä, että opettelee ensin rakastamaan itseään ja olemaan ylpeä itsestään!
Helmi
Posted at 00:14h, 11 maaliskuun<3 ihana Linda. On ollu huikeeta seurata sun matkaa. Sä vaan tunnut kaunistuvan päivä päivältä. Motivoit muakin hirveästi sekä salilla että ennen kaikkea henkisellä puolella 🙂 kiitos. Olet upea!<3
-your reader since the very beginning
linda
Posted at 12:45h, 11 maaliskuunVoi kiitos paljon! Ja ihanaa kun oot jaksanut lueskella alusta asti <3
Kriselda
Posted at 03:38h, 11 maaliskuunÄlyttömän positiivinen ja reipas kirjoitus! Tuli taas niin hyvä fiilis sun tekstistä. Sydän ja järki paikoillaan <3 Go Linda!
linda
Posted at 12:45h, 11 maaliskuunKiitos muru <3
Ansku
Posted at 07:28h, 11 maaliskuunOn sulla kyllä asenne kohdillaan. Hienon juttu!
Kivaa keskiviikkoa!
http://www.peaceandstyle.fi
linda
Posted at 12:45h, 11 maaliskuunKiitos (:
HeliKrista
Posted at 07:29h, 11 maaliskuunItse seurasin martina ja hengenpelastajat ohjelmaa, ihan vain sen takia että luen blogiasi. Ohjelmassa olit ihanan aito etkä esittänyt mitään! 🙂 Susta saa paljon motivaatiota treeneihin ja etenkin syömispuoleen, kiitos siitä! <3
http://helikrista.blogspot.fi
linda
Posted at 12:45h, 11 maaliskuunkiitos paljon! se olikin tavoite, ettei kelleen mun tuntemalle ihmiselle tai itselle tule oloa että mitä roolia toi oikeen vetää. (: Ihana kuulla, tsemppiä kaikkeen<3
Kata
Posted at 08:38h, 11 maaliskuunKiva positiivinen postaus, jota on kiva lukea näin aurinkoisena aamuna 😉 Mistä noi sun ihanat (tumman?)harmaat salipöksyt on, joissa menee tommonen mustakaistale pepun päällä? 🙂
linda
Posted at 12:44h, 11 maaliskuunKiitos paljon (: Ne on stadiumista ostettu ja SOC on merkki !
Dieettidaami
Posted at 08:47h, 11 maaliskuunIhana, motivoiva teksti! Löysin blogisi eilen ja jään varmasti seuraamaan 🙂
linda
Posted at 12:44h, 11 maaliskuunIhana kuulla, tervetuloa!! <3
Karoliina
Posted at 09:50h, 11 maaliskuunWautsi, oot upee! Sä motivoit niin paljon, suurkiitos siitä!
linda
Posted at 12:44h, 11 maaliskuunvoi ihana, kiitos !! (:
Alesya
Posted at 09:53h, 11 maaliskuunPostauksesi oli taas jälleen aika motivoiva, kiitos! Tuttu fiilis ku tekee mieli heitä hanskat tiskiin ja luovuttaa koko homma. Vaikka meillä on täällä hetkellä eri tavotteet, molemmissa vaadittaan ja paljon. Tsempia todella paljon! Sulta taas sain ripauksen motivaattiotta.
Oot mahtava persoona <3
linda
Posted at 12:43h, 11 maaliskuunVoi kiitos paljon !! tsemppiä kaikkeen <3
Maikki
Posted at 11:07h, 11 maaliskuunSun tekstit on ihan huippu tsemppaavia 🙂 Itse en treenimotivaatiota hae, vaan motivaatiota muihin elämäntilanteisiin ja tää teksti kyllä piristi =) En hirveesti välitä fitness yms. kisoista, mutta sun treeniä ja elämää jaksan kyllä seurata ja ootkin ainoo. Vaikutat ihan superilta tyypiltä ja sellaselta kenen kaveri ois mahtavaa olla:)
linda
Posted at 12:43h, 11 maaliskuunIhana kuulla!! Tulee ihan kylmiä väreitä ajatuksesta että pystyy tsemppaamaan ja motivoimaan ihmisiä. <3 kiitos (:
S
Posted at 11:55h, 11 maaliskuunOlipa ihana kirjoitus. Tuot niin paljon motivaatiota niin monelle. Olen varma että tulet pääsemään elämässäsi todella pitkälle, asenteellasi ainakin! Älä muuta itseäsi koskaan. Olet upea, kaikinpuolin. ♥
linda
Posted at 12:42h, 11 maaliskuunVoi kiitos ihanasta kommentista. <3
Wow
Posted at 13:08h, 11 maaliskuunSulla on kyllä aivan mahtava asenne ja tää postaus kyllä toi motivaatiota niin paljon että ei tulisi mieleenkään luovuttaa 😉 Oot kyllä niin inspiroiva ja upean luonteen omaava että oksat pois 😀 Onnea ja menestystä tulevaisuuteen! <3
veera matilda
Posted at 15:12h, 11 maaliskuunMielettömän ihana postaus 🙂 itse juuri nyt paranen leikkauksesta, joka tehtiin vatsan alueelle. Välillä oli usko koetuksella, kun tulehdusarvot hipoivat taivaita ja antibiootit eivät tuntuneet purevan. Sairaalassa luin sinun blogia ja tuli paljon lisää uskoa ja motivaatiota!
http://veeramatilda.blogspot.fi/?m=1
Emmi
Posted at 17:40h, 11 maaliskuunIhana kirjoitus, oot huippu ja sun kroppa<3
haluaisin kuulla sun mielipiteen siitä, että voiko dieetillä (siis ihan omaksi ilokseen tiputtaa vähän kiloja ja kiinteytyä) syödä kasviksia paljon? Kun usein ohjelmissa on että esim 200g kasviksia, niin miksei niitä voisi syödä enemmän? tuntuu tyhmältä rajoittaa niiden saantia..
linda
Posted at 18:33h, 11 maaliskuunTomaatista ja paprikasta saa hh ja porkkanasta sokeria , mutta siis perus vihreetä kuten jäävuoris. Kurkku ja pinaatti on niin ”tyhjää” ravintoa että anna mennä ! Itse täytin dieetillä itseni aina järkyttävillä määrillä salaattia 😀
Henna
Posted at 17:49h, 11 maaliskuunMoikka! Ajattelin kysyä sulta vinkkejä yhteen asiaan. Mave kuuluu tällä hetkellä jalkapäivän treeneihini ja tuntuu että jalat jaksaisi paljon enemmän painoa, mutta käsistä ja( yläkropasta) loppuu voima kesken. Mikä tässä ongelmassa voisi auttaa? Olisiko esim. vetoremmeistä hyötyä?
Liisa
Posted at 20:44h, 11 maaliskuunOot upee mimmi! Onko sulla vinkkejä parin kilon laihdutukseen? Ja mistä löydät noin hyvän motivaation??
Emmmi
Posted at 18:00h, 12 maaliskuunIhan ku mä olisin kirjottanu tän!! Joten linda antaa tulla;)
ellu
Posted at 21:33h, 12 maaliskuunMoikka!:) Aluksiki ihan mahtava postaus! Ihan niin ku niinä alku aikoina kun vielä syömishäiriöstä toipuessasi kirjoittelit oikeesti sun henkilökohtaisia tuntemuksia. Ja sit pystysitkö tekemään postausta, tai vastaamaan tähän jos et, että kun olet käynyt kehonkoostumusmittauksissa niin mitä ne on yleensä sulla näyttänyt? ja minkä tasoisena haluaisit offilla tai jos et kisaisi ihanteena pitää rasvaprosentin suurinpiirtein. kiitos, olet ihana<3
Anni
Posted at 16:09h, 13 maaliskuunMinun mielestäni Martina ja hengenpelastajat on formaattina paljon vähemmän ”turhamainen” verrattuna esim. viidakon tähtösiin. Toki Hengenpelastajissakin osallistujat olivat nättejä, osa myös leikeltyjä naisia mutta ohjelmasta tuli todella hyvin selville se, miten fyysistä hommaa hengenpelastus on. Osallistujilla oli myös arvokas tavoite eli hengenpelastajan titteli.
Suvi
Posted at 02:51h, 14 maaliskuunWow, en yleensä kommentoi blogien postauksii mut oli vaa pakko sanoo et kirjotit upeen tekstin, ja sulla on tosi hieno asenne!
Pidä pää pystyssä, sä voit saavuttaa kaiken mitä haluut <3 paljon rakkautta ja menestystä !!
Outi Karita
Posted at 20:31h, 16 maaliskuunSun vuoteen mahtui paljon hyviä kokemuksia, uusia kokemuksia ja sitä suruakin. Kirjoitat rohkean avoimesti ja ihana kannustavasti ja positiivisesti. Toivottavasti tämä vuosi on parempi <3
Emppu
Posted at 03:21h, 18 maaliskuunVAU! olen ollut lukija jo niin pitkään, mutta tämä kirjoitus laittoi itsenikin miettimään, missä olin vuosi sitten. Menetin myös yhden omista esikuvistani ja olin muutenkin vuosi sitten täysin hukassa, vasta parantumassa syömishäiriöstä ja pelkäsin tulevia päiviä. Nyt katson peiliin ja nään tytön, joka nauttii treenaamisesta, haaveilee puolimaratonin (ja miksei myöhemmin koko matkan!) juoksemisesta, vetää satanen lasissa, koska rakastan tätä elämää, jota nyt elän. Pääsin opiskelemaan alaa, josta ennen uskalsin vain haaveilla, jaksan, haluan ja ennen kaikkea pystyn nyt olemaan se nainen, jollaisena olosta ennen vain unelmoin. On ollut aivan huikeaa lukea tätä blogia, saan paljon tsemppiä myös vaikeampiin päiviin ja jaksan aina vain inspiroitua siitä mitä sä oot saanu aikaan. YOU GO GIRL