Mikä päivä.

Kaikki alkoi siitä, kun näin miten seiska oli laittanut minut yhdeksi ”täyteaineisiin hurahtaneista julkkiksista” tyypiksi. Ei siinä mitään, olen blogissani kertonut avoimesti, miten olen tehnyt pientä muodonkorjausta perfecthalla noin vuosi sitten. Hauskaa vaan artikkelissa oli se, että vertailuun oli laitettu kuvat, joissa tosiaan ei ole välissä tapahtunut yhtään mitään. Tässäkin päästään edellisen postauksen aiheeseen: kuvakulmat, meikki = helppo illuusio muhkeimmista huulista, vaikka olenkin aina omistanut normaalia muhkeammat huulet, kiitos molempien vanhempieni.

Aamulla herätessäni lähdin JLO:n kanssa rämpimään aamulenkille. Lunta satoi ja UGGeista huolimatta jalat olivat märät nilkkoihin asti jo muutaman metrin jälkeen. Kaiken huipuksi vedin lipat suoraan kuralammikkoon, joten hienosti alkoi päivä. Ei se niin vakavaa ollut ja koska ei onneks sattunut mihinkään, niin nauraen ylös ja kotiin vaatteiden vaihtoon.

Päivä sujui ihan normaalisti ja innokkaana päätinkin lähteä vetämään sunnuntain kunniaksi pakaratreenin salille. Mulla on jostain syystä viimeaikoina tullut todella kova staattinen kipu selkään jalkatreeneissä. Liittyy todennäköisesti siihen, että sarjapainot nousee ja treenit kovenee, mutta keskivartalo ei kestä ja kehity samaa tahtia mitä jalat jaksaisi. Pikkasen otti päähän kun ekojen liikkeiden jälkeen särki niin paljon, että ei selkää saanut suoraksi. Päätin sitten tehdä hyvin eristäviä liikkeitä ja menin kaikenmaailman loitonnus laitteisiin räpeltämään treeniä loppuun ja kyllä mua vähän siinävaiheessa v*tutti, kun intoa olis riittänyt kunnon treeniin ja suunnitelmat oli hieman toisenlaiset treenin suhteen…

Selkä onneks alkoi laukeamaan ja pääsin tekemään edes lantionnostoja tangolla. Sarjan jälkeen yritin kiskoa painoja pois tangosta, mutta eiköhän ne kiekot laittaneet KAIKKENSA vastaan ja tuntui siltä etten saa niitä ikinä pois siitä. Eräs frendi tulikin sitten loppujenlopuksi kiskomaan ne multa pois, kun näki mun tuskaisen tappelemisen niiden painojen kanssa.

Koko treenin ajan mä onnistuin jäämään kaikkiin kahvoihin jumiin vaatteistani, kompastella jokaiseen asiaan mikä tuli vastaan, törmäilemään ihmisiin ja yleisesti tuntui että koko maailma v*ttuili mulle :D Loppuun päätin vetästä porrastreenin raivolla ja purkaa kaiken se ärsytyksen siihen. Senkin onnistuin vetämään sitten vähän turhankin tehokkaasti, sillä pukkarissa mietin muutaman kerran oksennanko päälleni vai taistelenko vastaan.

Raahauduin räntäsateeseen pikkuhiljaa ja päätin käydä matkan varrella kaupassa. Otin ovenkahvasta kiinni, tai niin ainakin luulin tehneeni ja koko painollani rykäsin ovea auki. Hups, jostain syystä mä en ottanutkaan kahvasta kiinni, vaan ILMASTA ja samaan aikaan kun luulin avaavani ovea pienellä raivolla, niin löysinkin itseni maasta makaamasta. Makasin siinä loskan seassa ja mietin että… really? :D

Huvittuneena pääsin kauppaan sisälle ja päätin tsekata sen seiskan. Ei jumalauta. Joko siellä oli ihana printtivirhe tapahtunut tai sitten se oli joku väsynyt läppä, mutta JUST mulle oli ikäänkuin muokattu turkoosit luomivärit tähän ” ennen ” kuvaan. Priceless! :D

Kotiin tallustaessa olin soittamassa äidille ja kertomassa miten huvittava tää päivä on kokonaisuudessaan ollut, kun siinä samassa joku juoppo JUOKSEE sellasen jäätävän lätäkön läpi ja KAIKKI vedet roiskuu mun päälle ihan naamaan asti.

Nyt oon kotona ja toivon että loppupäivä menee edes jotenkin rauhallisemmin. Vein JLO:n juuri ennen tähän istumista ulos ja mietin jo siinä, että aivan varmasti jätän seuraavaks avaimet ja puhelimen kotiin tai jotain muuta vastaavaa.

Hieno päivä kaiken kaikkiaan. :D Rakastan näitä lepposia sunnuntaita.

file