31 joulu

Posted at 15:36h in Yleinen by
0 Likes

Noniin, viimeistä sivua viedään tältä vuodelta. Olen valmis päättämään tämän luvun ja hyppäämään seuraavalle. Mulla on vaan niin vahva fiilis siitä, että 2015 vuodesta tulee todella hyvä ja olen saanut tämän vuoden aikana paljon työkaluja seuraavaa vuotta varten. Tämä vuosi meni hyvin pitkälle oppiessa ja hakemassa asioita mihin haluan panostaa ja mihin tähtään. Moniin asioihin sain vastauksia ja varmuuksia. Vaikka hyllyä koristaa muutama pokaali ja mitali sekä sport blog awards palkinto, niin kaikista suurin palkinto oli itselleni se, että pääsin oppimaan paljon uutta itsestäni. Sanotaan että ihminen uudistuu 4 kertaa elämässään ja vahvasti uskon että viime vuosi oli mulle yks niistä muutoksen hetkistä itseni kanssa. Kasvoin henkisesti, opin paljon asioita ja ajatusmaailmani muuttui monessa asiassa.

Elämä on antanut ja ottanut paljon tämän vuoden aikana. Olen menettänyt tärkeitä ihmisiä ympäriltäni, mutta myös saanut sellaisia. Osan asioista jouduin kokemaan, osan asioista pääsin kokemaan. Helppo vuosi ei ole ollut, mutta todella merkittävä ja tärkeä, olen kiitollinen kaikesta.

10885085_10152578407905794_6989980779113659358_n

 

Kiitos rakkaille ystäville, perheelle ja kaikille jotka kävelivät vierelläni tämän vuoden. Erityinen kiitos myös teille lukijat. Olette mielettömiä ja jokaisen kannustava sana, positiivinen palaute sekä asiallinen kritiikki on varmasti koskettanut ja tehnyt päivästäni paremman, auttanut jaksamaan monissa asioissa ja saanut ajattelemaan. Olette ihania!

Seuraavan vuoden top 10 tavoitteet ovat

  1. Olla onnellinen ja nauraa niin paljon kuin mahdollista
  2. Keskittyä hyviin asioihin ja lähestyä asioita aina ensiksi positiivisuuden kautta
  3. Olla kiitollinen
  4. Olla uskollinen itselleni
  5. Olla rohkeampi
  6. Ymmärtää
  7. Lukea enemmän
  8. Kuunnella enemmän
  9. Antaa anteeksi itselleni ja muille
  10. Viettää enemmän aikaa ystävien ja läheisten kanssa. Pitää selkeämmin vapaapäiviä.

Mitä te olette luvanneet, vai lupaatteko mitään?

Hyvää uutta vuotta 2015 <3 blogiin liittyvissä asioissa lupaan olla avoimempi ja panostaa kuviin enemmän!


30 joulu

Posted at 21:35h in Yleinen by
0 Likes

Heippa!

Sain tuossa kommenttia siitä, miten vähän nykyään kirjoitan elämästäni ja miten blogi on pintaraapaisun oloinen verrattuna vaikka vuoden 2011 blogikirjoituksiini. Ne oliva paljon rohkeampia ja uskalsin sanoa avoimemmin ajatuksiani ääneen. Se on ihan oikeestikkin totta, olen ajatellut myös itse paljon samaa. On tapahtunut paljon kaikenlaista ja olen yrittänyt vältellä asioiden avaamista täällä blogissa, on ollut kauhea kiire ja muutenkin ajatukset jotenkin muualla. Uudenvuoden lupaukseni onkin palautella blogia ”lindamaisemmaksi” ja rohkeammin kirjoitella teille.

Ihan ensimmäiseksi voisinkin nostaa kissan pöydälle ja kovasti kyseltyyn kysymykseen vastata. Laittaa arvailuille stopin. Kyllä, olemme eronneet Joelin kanssa. Tästä on jo kuukausia, joten sen suuremmin asia ei ole vaikuttanut mihinkään. Olemme edelleen hyviä ystäviä. Joelilla on oma asunto kampissa ja minä jäin etu-töölön asuntoon asumaan.  Syy? Joskus ihmiset vain kasvavat erilleen, rakkaus muuttaa muotoaan ystävyydeksi. Meidän puolesta ei kannata olla pahoillaan tai surullinen, sillä kaikki on todella hyvin ja meitä näkee varmasti paljon yhdessä jatkossakin, kavereina.

Muutenkin kuuluu hyvää ja hyvällä fiiliksellä lähden kohti vuotta 2015. Mulla on sellainen tutina, että siitä tulee parhain vuosi tähän asti. Sen verran suuren hyökyaallon kohtasin elämässä, että nyt pitäisi olla aika puhdasta ja kaikki valmiudet kohti uusia asioita, taas niin paljon vahvempana.

Uuden vuoden kunniaksi lupaan vastata kysymyksiinne ja tehdä postauksen vastauksien kera. Mitä siis haluat kysyä multa?

10852737_841205769256300_1502900943_n


28 joulu

Posted at 15:16h in Yleinen by
0 Likes

Huh mikä joulu! Oon syönyt niin paljon, että ainoot housut mitkä menee päälle on freddyt. Hah! Mummu tekee parhaimmat ruuat ja kaikki on ihan sitä itseään, ei mitään light juttuja tai proteiinipipareita löytynyt mun joulusta. Taivaallista.

Vietetin joulun pyhät perinteisesti äidin luona ja käytiin yhdessä veljien ja äidin kanssa mummulassa viettämässä joulua. Eli syömässä. Törkeesti.

Kuinka moni vietti joulua kohtuudella? Itse ohitin jokaisen ”näin vältät ähkyn” ja ”miten olla lihoamatta jouluna” artikkelin. Joulu on mulle sellanen päivä, että sillon syödään just sitä mitä haluaa ja niin paljon kuin haluaa. Ymmärrän hyvin, että joillakin on jokin tietty tavoite tai dieetti päällä, jota ei halua pilata, mutta itseni kohdalla kun elää pääsääntöisesti hyvin terveellisesti, voi erittäin hyvällä omallatunnolla irtautua rutiineista hetkeksi.

Yleensäkkin elämässä näen järkevämpänä noudattaa tietynlaista kaavaa, mikä se sitten kenelläkin on, ja kun siltä tuntuu niin hyvällä omalla tunnolla pitää kunnon herkkupäivä, jolloin syödään niin paljon ettei hetkeen edes halua eikä malta odottaa että pääsee syömään puhdasta ruokaa. Mielummin niin, kuin että joka päivä syö vähän ohi, jolloin itse en edes saa herkuista tarpeeksi ja kuitenkin tuntuu huonolta sekoittaa pakkaa. Kisadieetilläkin pidän vapaasyöntejä suunnitellusti ja pyrin ajoittamaan ne päiviin, kun olisi kivaa nauttia ystävien kanssa päivästä ilman rajoituksia, enkä niin että kiellän itseltäni kaiken ja sorrun salaa syömään itseni halkeamispisteeseen yksin kotona ruuista, joita en edes haluaisi syödä. Ahmimiskohtaus on hyvin yleinen ilmiö dieetillä, eikä siitä seuraa kuin huono omatunto, joka taas saattaa vaikuttaa tekemiseen ja itse lopputulokseen.

10852580_742183409206770_77447149_n

925336_386568251509452_312016446_n

Maalla on aina niin mukavaa ja rentoa. Enpä oikeestaan muuta tehnytkään kuin nukuin ja söin. Ainoastaan joulupäivänä oli poikkeus, kun vietettiin entisten luokkalaisten kanssa perinteiseen tapaan iltaa Päivin luona ja siitä jatkettiin legendaarisesti kievariin. Kievari oli aivan täynnä jengiä, mutta jostain syystä mulla loppui energiat kesken ja lähdin about yhden aikaan kotiin syömään ja nukkumaan.

10881883_396258647198069_1644633444_n

Treenaamaankin oon päässyt enkä ihme kyllä ottanut kuin muutaman sadan gramman suklaata kylkiin. 2,5-3 kiloa oon napannut kisoista ja olisi mahtavaa kun pystyisi pitäämään sen painon niin, että kisapainoon olis about 5 kiloa matkaa dieetin alkaessa. Älkää sitten käyttäkö tätä mua vastaan, jos tuun +10kg paksumpana vastaan, mutta omasta mielestäni bikinissä ei ole tarvetta ottaa kymmeniä kiloja offilla painoa. Varsinkaan jos kisaa lähiaikoina uudestaan. Pysyy dieetit inhimillisimpinä ja yleisestikkin meininki terveellisempänä.

Kohta onkin uusivuosi, johon mulla ei ole mitään muuta suunnitelmaa, kuin että Päivi tulee mun luo. Juhlimiskiintiö on ollut jo pitkään täynnä, joten jos multa kysytään niin nautitaan viinistä meillä, syödään hyvin ja katsellaan jotain hömppäleffoja. Tammikuusta alkaakin taas kisamoodin käynnistely, enkä millään malta odottaa!! Vuodesta 2015 tulee muutenkin aivan varmasti hyvä. Odotan sitä niin paljon, että kiemurtelen innosta pelkästä ajatuksesta. Suunnitelmista myöhemmin lisää.

10858523_10205908353291948_1807423456891775342_n

 

 


24 joulu

Posted at 01:48h in Yleinen by
0 Likes

Kello olis melkein jo kaks yöllä ja sain vasta taputeltua viimeiset duunit.  Jouluaaton puolella ollaan, se maaginen päivä mitä varten koko maailma on ollut sekasin viimiset kaks kuukautta. Hirveesti ei löydy juhla fiilistä, mutta on ihanaa nähdä perhettä ja ystäviä. Istun tässä isän uurnan vieressä ja mietin miten paljon kaikki on muuttunut hetkessä.

Yllättävän hyvin oon voinut kuitenkin viime päivät. Olin Tampereella vierailemassa muutaman päivän ja pääsin vihdoin ja viimein viikon tauon jälkeen treenailemaan. Viikon tauko tuntuu lähinnä puolelta vuodelta, joten oli aivan huippua päästä salille. Treenikaveriksi sain Vertti Harjuniemen, joka on itsekin SM kakkonen tällä hetkellä Men’s Physiquessa. Mun pumppipamppi treenit ei kylläkään valitettavasti kelvannut, vaan teemana toimi ”mahdollisimman isoilla painoilla mahdollisimman monta toistoa”.

10838409_1565657293669500_1914537105_n

Pienen palautumiseen liittyvän jutun löysin itsestäni uusimmasta Body lehdestä. Tuntui niin tekopyhältä lukea tota, kun ei ollut treenaillut moneen päivään.  Nyt jälkeepäin kuitenkin naurattaa miten turhalta tuntuu kitistä viikon tauosta, mutta sillä hetkellä se tuntuu ikuisuudelta. Treenaaminen on kuitenkin yks päivän ehdottomia kohokohtia, siitä saa mielettömästi energiaa ja hyvää fiilistä. Sillon kun on pidempi tauko niin tuntee miten energiatasot laskee, mieliala heittelee ja tulee saamaton fiilis. Se taas heijastuu duuniin sekä mulla jopa unen laatuun ja unirytmiin ylipäätään.

Mutta treenihöpinät sikseen ja keskitytään olennaiseen. Kyllä mä vähän odotan että saan antaa läheisille lahjat ja varsinkin sitä, että pääsen mummulaan testaamaan kuinka paljon pystyn syömään räjähtämättä. Veikkaan että aika paljon.

10881887_1538202163086687_1236678815_n

 

Se on jännä, miten vanhetessa on hirveen kivaa päästä antamaan muille lahjoja, mutta kuitenkin toivoo ettei kukaan vaan näe mun vuoksi stressiä ja muistuttelee jokaiselle, ettei missään nimessä tarvitse ostaa mitään. Pienenä kun mitattiin kavereiden kanssa ihmisarvo sen mukaan miten monta pakettia sai. 😉 Jokanen väriliitu piti laittaa omaan pakettiin, jotta sai avata mahdollisimman monta lahjaa. Sisällöllä ei ollut niin väliä, kunhan oli edes yks spesiaali toivomus mukana. Kai se on taas jonkinlaista aikuistumista, kokea sitä antamisen iloa. Aika vaan tuntuu menevän aivan liian nopeasti. Just hetki sitten ympyröin lelukuvastosta lemppareita ja kirjoitin pukille loputonta toivomuslistaa. Yhtäkkiä en muka halua lahjoja…

Nyt laitan kuitenkin vihdoin tän koneen kiinni, heitän yöppärit päälle ja laitan kellon herättämään aikaisin, ettei missaa aamun ohjelmia. Niin vanha en kuitenkaan vielä ole, että niistä luopuisin. 😉

Hyvää Joulua kaikille <3


18 joulu

Posted at 14:44h in Yleinen by
0 Likes

Hurja loppuvuosi ollut. Päivä päivältä kuitenkin on parempi olla ja mulla on aivan hullun suuri motivaatio ensi kautta varten ladattuna. Nyt vaan odottelen että pääsen voimiini ja paukuttelemaan. Olen ollut kevyessä flunssassa, mikä johtuu varmaan ihan suoraan väsymyksestä. Edelleen mennään pienessä shokissa, ehkä jonkinalisessa kieltämisvaiheessa, epätodellisessa mielentilassa ja tällaisen surun käsittely vie helposti kolme vuottakin, ellei kauemmin. Edelleen päivittäin jokin ajatus pamahtaa päähäni ja olenkin jo seuraavaksi soittamassa isälle ja kertomassa sitä, kunnes muistan, etten voi. Melkein jokaisessa kuvassani on isältä tuoreita kommentteja, joissa hän kertoo miten paljon rakastaa minua ja miten ylpeä hän on minusta. Joka ikinen päivä näen painajaisia siitä puhelusta ja kelaan sitä hetkeä läpi, jossa kerrottiin että isäni on menehtynyt ja käsittelen sitä tuskaa. Pala palalta. Mieli ei pysty käsittelemään sellaista tuskaa kerrallaan. Olenkin huomannut miten jännästi mieli ja keho toimii tällaisissa tilanteissa. Saattaa tulla hetkeksi hieman humalainen olo ja siitä seuraa käsittämätön hetkellinen tyyneys. Aivan kuin joku pumppaisi kehon täyteen jonkinlaista rauhoittavaa ja veikkaan että se on jonkinlainen hormoni, kehon oma puolustuskeino. Onneksi on aivan mielettömän ihania ihmisiä ympärillä, yksin tästä ei selviäisi.

Mikä sitten mua motivoi niin paljon? Tietenkin kaikki lähtee rakkaudesta lajia kohtaan ja halusta kehittyä ja ylittää itsensä. Onnistumisen tunne on niin houkutteleva. Kun kerran on päässyt ylittämään itsensä ja nähnyt mihin omistautumisella ja päättäväisyydellä pääsee, haluaa sen tehdä uudestaan. Tietää että löytyy potentiaalia vielä niin paljon parempaankin, enkä malta odottaa että pääsen näkemään mihin kaikkeen pystynkään. Keho ja mieli ovat niin voimakkaita ja jänniä juttuja, ettei niitä kannata jättää käyttämättä tässä ainoassa elämässämme.

10838329_911967455481529_1771713022_n

Yksi tärkeimpiä faktoja on, että seura motivoi. Se minkälaisia ihmisiä sun ympärillä on, näkyy myös sussa itsessä. Enkä missään nimessä tarkoita, että kaikki sun ympärillä pitäis olla samalla päämäärällä, vaan samalla ajatuksella ja tahdonvoimalla toteuttaa omia unelmiaan ja päästä tavotteisiinsa elämässä. Ihmisten kuuluu viedä sua eteenpäin, motivoida ja opettaa. Me ollaan täällä kaikki oppimassa, emme olemassa täydellisiä, siksi tarvitsemme ihmisiä opettamaan meitä ympärillemme. Musta on erittäin hyvin sanottu, että jos on huoneen viisain, on väärässä huoneessa. Jos et saa seurasta jossa liikut mitään, olet väärässä seurassa. Et heidän, vaan itsesi vuoksi.

Mun ympärillä on itseasiassa hyvin vähän ”fitness ihmisiä”, mutta suurin osa tavoittelee omia unelmiaan ja jokaiselta olen varmasti jotain oppinut. On toki myös mahtavaa ja tärkeää, että on ihmisiä joiden kanssa jakaa tuntemuksia fitnekseen liittyvistä asioista ja joilta nimenomaan oppia sekä motivoitua heistä.

Kannattaa siis valita tarkkaan ihmiset ympärille. (:

IMG_9379