Family first!

Heippa!

Tässä kisahuumassa en ole vielä kerinnyt kertoa teille, miten mielettömän ylpeä olen omasta isästäni. Hän lähti kisaviikonloppunani Afrikkaan puoleksi vuodeksi kohtaamaan oikeita ongelmia ja opiskelemaan lasten ensihoidosta lisää.

10616983_367263253437100_765889795_n

Haluaisin muutenkin kertoa hieman taustoistani ja perheestäni.

Mun isä on syntynyt spartassa ja työskenteli Ateenan armejassa niinä aikoina, kun vanhempani tapasivat. Äitini oli mua hieman nuorempi, n. 20- vuotias ja oli silloin itsekin asunut pidempiä aikoja kreikassa. Äidin paras kaveri seurusteli silloin vielä isäni veljen kanssa, toisin sanoen nykyisen setäni kanssa.

Meidän oli alunperin tarkoitus jäädä kreikkaan, mutta äitini sai isoveljeni 21- vuotiaana ja hieman myöhemmin opiskelupaikan Suomesta. Iskäkin pääsi Siikasiin top-neuleelle töihin, mikä oli musta ja koko meidän perheen mielestä todella hieno juttu! Isä kun ei osannut kieltä, eikä kunnolla edes Englantia silloin. Nykyään se puhuu kyllä Suomea porin murteella ja oppi muutenkin kielen ihan älyttömän nopeasti. En itse muista aikaa, etteikö isä olis osannut Suomea todella hyvin. Tietenkin pieniä kielioppivirheitä tulee, mutta niin tulee monella Suomalaisellakin tämän äidinkielemme kanssa. :D

Muutaman vuoden päästä isoveljeni syntymästä meikäläinen tupsahti maailmaan ja 4-vuotta sen jälkeen sain vielä ihanan pikkuveljen.

Meidän perhe on siis lähtenyt ei niin ihanteellisista lähtökohdista. Äiti opiskelijana, isä kielitaidottomana vieraassa maassa ja kulttuurissa. Helppoa ei oo ollut ja meillä ei ollut mitään.

10684239_450480458426167_85725918_n

Perheenä muutenkin ollaan oltu todella räiskyvä. Naapureita käy sääliksi, kun Danakaksilla on ollut asiaa. Seinät on varmasti halkeilleet meidän huudosta: oli kyse tappelusta tai juhlasta. Meillä tapeltiin paljon ja naurettiin paljon. Meidän perheessä on varmasti sanottu ja tehty asioita, mistä joku saattaisi jo saada slaagin. Homma on aina mennyt niin, että saatetaan sanoa toisillemme aivan järkyttäviä asioita, mutta auta armias jos joku ulkopuolinen sanoo tai tekee jotain jollekkin perheenjäsenellemme. Siitä ei hyvää seuraa. Itsekin kestän mitä tahansa, mulle saa sanoa mitä vain ilman että ilme edes välttämättä värähtää, mutta jos joku kommentoi minulle rakasta ihmistä, sitä en kestä.

Vanhempani ovat aina olleet todella tiukkia, mutta myös aivan äärimmäisen ymmärtäväisiä. He ovat aina vaatineet rehellisyyttä, eivät koskaan täydellisyyttä. Enkä pienenä pystynyt pitämään salassa edes niinkään pieniä asioita, kuin kielletyn sotaelokuvan katsominen. Iskä oli kieltänyt ja omatunto hakkasi niin pahasti, että olihan se pakko kertoa heti seuraavana iltana itkien.

Isällä oli niin mieletön auktoriteetti ja on edelleen. Jos se asetti jonkun säännön, sitä noudatettiin. Sitä ei todellakaan uskallettu uhmata. Sen vuoksi mulla on aina ollut vähän ongelmia esimerkiksi koulussa… Oma isä on niin helvetin pelottava, että moni muu auktoriteetiksi tarkoitettu henkilö ei paljoon saanut meikäläiseen otetta.

Ylisuojelevuus on ollut välillä hieman överiäkin meidän perheessä. Jos vaikka puhelimeen ei vastannut, sen sai jälkeenpäin kuulla. Ja nolointa ikinä on vastata kaveriporukassa puhelimeen jälkeenpäin, kun isä tulee melkein läpi puhelimen ja sinä sekä kaikki ympärillä olevat saavat kuulla sun läksytyksen. Ikinä ei muutenkaan salaa lähdetty mihinkään tai oltu vastaamatta puhelimeen tahallaan. Se fiilis, kun olit vahingossa ollut vastaamatta puhelimeen … not good. Syke kahdessasadassa jo valmiiksi. Jälkeenpäin ymmärrän ja arvostan, huoli oli niin kova ja haluttiin tietää että kaikki on hyvin. Nuorena se tuntui kyllä hieman eriltä.

Vaikka mun iskä ei ikinä ollut se leppoisin jätkä, eikä sillä ollut koskaan aikaa viedä meitä esimerkiksi harrastuksiin, koska teki aina niin paljon töitä, niin silti en ole ikinä joutunut ajattelemaan vaihtoehtoa, että musta ei välitetä. Mä tiesin aina, että jos mulla on joku hätä, olin mä missä tahansa niin isä kyllä tulee ja auttaa mua. Vaikka olisin kuussa, se hakis mut aivan varmasti enkä epäilisi hetkeäkään. Mun vanhempien suusta ei ikinä saan vastausta ”hoida ongelmas, oma on ongelmas”, vaan meillä pidetään yhtä.

Mun isä on mulle vieläkin eräänlainen arvoitus. En ymmärrä, miten se sai AINA tietää kaiken ja sen pelkkä katse on niin jäätävä, että kovempikin tyyppi jähmettyy. Siitä ei ole kauaakaan, kun viimeksi ihminen paskansi housuunsa sen katseesta, ja tämä ei ollut läppä. Iskällä on mm. luodinreikä silmäkulmassa ja kuinka monesti se on pidätetty pelkän ulkonäkönsä vuoksi, mutta silti se on maailman huolehtivaisin ja ihanin ihminen ja niin hyvä isä, en voisi IKINÄ pyytää enempää. Se menee vaikka läpi harmaan kiven perheensä vuoksi, eikä koskaan anna olla jos kyse on perheestä.

Äiti taas on maailman ymmärtäväisin ja noh, myös ylihuolehtivaisin ihminen ketä tiedän. Ilman äitiä mä en todellakaan olisi tässä, vaan pahimmassa tapauksessa jossain aivan muualla. Se on aina jaksanut tukea mun hetken mielijohteita, eikä koskaan ole tuominnut mua mistään. Ei ole asiaa, jota en voisin äidilleni kertoa. Ei ole hetkeä, kun en vois näyttää äidille miltä musta tuntuu oikeesti tässä maailmassa tai olla rehellinen. Äidin kanssa puhutaan päivittäin n. 3 tuntia puhelimessa. Nykyään on hienoa, kun pystyn itsekin tukemaan äitiäni ja auttamaan häntä.

Meidät on kasvatettu niin, että mikään ei ole tyhmä kysymys, lapsi ei ole alempiarvoinen ja erilaisuus on rikkaus. Pienestä asti meiltä ei ole kielletty mitään, eikä mistään tehty tabua. Pienestä asti meillä on saatu pitää huikeita limudiscoja ja jokaiseen kysymykseen saatiin rehellinen vastaus. En muista että olisin koskaan tuntenut häpeää tai ujostellut kysyessäni elämästä. Meitä ei koskaan kohdeltu kuin aivottomia tai kykenemättömiä lapsia, ei hössötetty turhia tai puhuttu kuin koirille konsanaan. Pienestä asti oikeista asioista keskusteltiin ja meidänkin kannat otettiin arvostavasti vastaan. Sen vuoksi olenkin ollut varmasti monen minua vanhemman mielestä helvetin ärsyttävä, koska en itse luokittele ihmisiä iän perusteella, vaan sen mitä siellä päässä liikkuu, enkä niele kaikkea mitä minua vanhempi ihminen minulle syöttää.

Alkoholistakaan ei koskaan tullut ongelmaa, eikä sitä ole koskaan ns. kielletty . Äitini olen nähnyt muutaman kerran humalassa lapsena ja isäni kerran hiprakassa. Silti sitä sai aina halutessa maistaa vaikka päivällisellä ja teini-iässä kun pahin kokeilunhalu iski, niin kotona aina painotettiin, että oli tehty mitä tahansa tyhmää: aina saa ja pitää tulla kotiin. Teini-iässähän pahin ongelma tuskin on vanhemmilla se , että teini kokeilee kännejä, vaan se että ei uskalleta tulla kotiin ja sammutaan lumihankeen. Sellaista ei missään nimessä saanut tapahtua. Aika nopeasti se alkoholi-on-jännää vaihe menikin ohi jokaisella meistä, sillä siitä vietiin kaikki se salainen hohto heti kättelyssä.

Meillä on aina ollut suuressa roolissa itsepuolustus -ja ensiaputaidot. Pienenä tiesin jo, miten puolustaa itseäni pelkällä kotiavaimella tai miten toimin hätätilanteessa. Oli kyseessä uhri ojassa tai palavasta talosta poistuminen turvallisesti. Isä on suomessa ollessaan kehittänyt taitojansa armejan jälkeen ja on mukana mm. palokunnassa, hän sukeltaa ja tällähetkellä työskentelee ensihoitajana, joten sitäkautta on tullut paljon itsekin opittua ja kiinnostuttua asioista. Äidillä taas on nykyään omistuksessa palvelukoteja satakunnassa, jonka kautta olen itsekin työskennellyt kehistyvammaisten ja vammautuneiden ihmisten parissa sekä ollut milloin minkälaisissa tilanteissa mukana ja oppinut paljon.

Mitään pullantuoksuista ja helppoa lapsuutta mulla ei ole ollut, me lapset ollaan oltu hemmetin vaikeita ja kokeiltu niin omia, kuin muidenkin rajoja ja oltu hyvin eloisia tyyppejä. Kamppailtu kahden kulttuurin välissä, eikä aina ihan itsekään ymmärretty miks me ollaan niin erilaisia kuin muut. Vasta vanhetessa tajusin, että en ole huonompi ihminen vaikka olen erilainen. Oli hyvin vaikeaa hillitä itseään ja yrittää olla ”normaali” koulussa, jossa oli lähes ainut ulkomaalainen. Se taas purkautui usein turhautumisena ja vihana, kun ei oikeen tiennyt miten pitäisi olla. Aloin ymmärtämään itseäni kun kävin ekoja kertoja kreikassa sen ikäisenä, että ymmärsin kulttuurieroista ja käyttäytymiseroista jotain. Siellä me, Merikarvian häirikkö muksut oltiin niitä ujoja tyyppejä joilta kysyttiin, miks me ollaan niin hiljaisia. Kolmesta kreikkalaisesta lapsesta kun lähtee sama meteli kuin 300 Suomalaisesta lapsesta. No joke.

Mun vanhemmat on olleet hyvin nuoria kun meidän perhe on saanut alkunsa ja ovat itsekin kasvaneet meidän mukana. Me ollaan kaikki tehty paljon virheitä, mutta opittu myös moni asia kantapäänkautta ja oon sanattoman onnellinen siitä, että meillä on niin lujaa yhtä pitävä perhe, mihin kukaan ulkopuolinen ei pysty vaikuttamaan.

Nykyään perheeseen kuuluu tietenkin muitakin. Itseni kautta esimerkiksi rakas avomieheni Joel. Lisäksi muutamista ystävistä on tulleet kuin perhettä. Esimerkiksi paras ystäväni Päivi on lähinnä asunut aikoinaan meillä, ollaan kasvettu yhdessä ja koen hänet siskokseni. Vietin nuoruuden hyvin pitkälti jätkäporukoissa, joten mulla on muitakin ”veljiä” ja ihmisiä jotka koen perheenjäseniksi, ihmisiä joihin tiedän että voin luottaa. Blood makes you related, loyalty makes you family.

10682757_10152487480293558_423616668_o

 

 

 

 

 

 


48 Comments
  • Tiia
    Posted at 19:45h, 25 syyskuun Vastaa

    Jäi ihan sanattomaksi tuon tekstin jälkeen, hyvin kirjoitettu ja toiseksi sai kylmät väreet iholle. Arvostan niin paljon sitä miten uskallat kertoa sun elämästä noin paljon ja miten ylpeänä seisot sanojes takana. Vielä se, että sun itsekuri- ja itseluottamus on sellaisia joita muut saa kadehtia.

    Hyvä Linda, YOU can!

    • linda
      Posted at 13:39h, 26 syyskuun Vastaa

      voi, ihana kuulla, kiitos !!!

  • garrrnet
    Posted at 19:47h, 25 syyskuun Vastaa

    Hihi, meidän äiti kerto että hän on ollut Top Neuleella töissä sillon ku isäsikin on ollut siellä ja muistaa hänet hyvin :) pieni on maailma..:D

    • linda
      Posted at 13:38h, 26 syyskuun Vastaa

      on pieni :D ja oli kyllä niin hieno ele kyseiseltä yritykseltä!

  • Viivi
    Posted at 20:12h, 25 syyskuun Vastaa

    IHANA teksti! <3

  • Päivi Koski
    Posted at 20:54h, 25 syyskuun Vastaa

    Niiiin ihana teksti <3
    Kyllä sulla on vaan toi sana hallussa!!

  • Nipsu
    Posted at 21:04h, 25 syyskuun Vastaa

    Ihana postaus! <3

    • linda
      Posted at 13:38h, 26 syyskuun Vastaa

      kiitos<3

  • Emmi
    Posted at 21:05h, 25 syyskuun Vastaa

    Hattua nostan, rehellinen ja kaunis kirjoitus. Sun pisteet kyllä nousee kohisten meikäläisen silmissä, vau :)

    • linda
      Posted at 13:38h, 26 syyskuun Vastaa

      kiitos paljon ja mukava kuulla (:

  • Nea S.
    Posted at 21:09h, 25 syyskuun Vastaa

    Mä niin rakastan lukea näitä sun täntyyppisiä postauksia, niin tuttua tekstiä joka lause! Täällä Turussa onneksi on ollut jo melko kauan todella värikästä porukkaa ja paljon ulkomaalaisia, mutta se porukan rämäpää oon aina silti ollut:D
    Eniten nauroin tuolle kuvaukselle isäs pelottavuudesta, muistan vieläkin miten lapsena ei kyllä uskaltanut tehdä mitään mistä vähääkään epäili että vanhemmat ei pitäis vaikka olis tiennyt ettei he olis koskaan saanu siitä kuullakaan:D Hah oi voi mitä muistoja nousee tästäkin!

    • linda
      Posted at 13:38h, 26 syyskuun Vastaa

      Turussa viihdyin nuorena itsekin paljon, koska siellä on niin paljon kulttuureja joka puolella ! :D
      ja voin kuvitella, ulkomaalaiset isät hahah!!

  • maya
    Posted at 21:23h, 25 syyskuun Vastaa

    3h joka päivä puhut puhelimessa äitisi kanssa? :D

    • linda
      Posted at 13:37h, 26 syyskuun Vastaa

      enemmänkin :D

  • Liina
    Posted at 21:28h, 25 syyskuun Vastaa

    Mielenkiintoista kuulla perheestäsi enemmän! :) Hei miten tuo kreikkalaisuus näkyy teillä kotona? Puhutko esimerkiksi sujuvasti kreikkaa tai oletko yhteydessä kreikkalaisiin sukujuuriisi usein? Tai vietättekö joitain ortodoksisia perinteitä jotka on kreikassa tärkeitä? :) Mun mielestä monikulttuurisuus on ehdottomasti rikkaus ja siksi on kiva kuulla monikulttuurisissa perheissä kasvaneiden elämäntavoista :).

    • maria
      Posted at 21:34h, 25 syyskuun Vastaa

      Ihanan AITO rehellinen postaus! <3 arvostan sun avoimuutta ihan törkeästi! Tohon sun syyspostaukseen joku kysy sun psniikkihäiriöstä, ois kiva ku vastaisit siihen, mielelläni lukisin :)) ihana oot Linda!!

      • linda
        Posted at 13:35h, 26 syyskuun Vastaa

        Vastaan siihen ja kiitos paljon! aina vähän jännittävää kirjottaa näin rehellisesti, varsinkin muistakin kuin vain itsestä.. :D

    • linda
      Posted at 13:37h, 26 syyskuun Vastaa

      Ollaan yhteydessä kreikkaan paljon, kotona se näkyy varmaankin kasvatuksessa, sisustuksessa?, ruuassa sekä tietenkin selkeästi suomalaisesta poikkeavana tempperamenttina ja kovaäänisyytenä. :D Moni meistä menee kotona sadasta nollaan tunteiden kanssa, ja kukaan ei ihmettele :D
      Ollaan evank.luterilaisia , eli iskä vaan ortodoksinen. Ei näy muuten kuin ikoneina seinillä :)

  • Soila
    Posted at 23:06h, 25 syyskuun Vastaa

    Vautsi mikä teksti! Parasta settiä pitkään aikaan!

    • Soila
      Posted at 23:08h, 25 syyskuun Vastaa

      Toetenkin siis ollut mielenkiintosta lukee sun kisataipaleesta jne. Ei sillä! :D

    • Kaisa
      Posted at 01:16h, 26 syyskuun Vastaa

      Niinpä! Tää oli huikee

      • linda
        Posted at 13:34h, 26 syyskuun Vastaa

        kiitos (:

    • linda
      Posted at 13:34h, 26 syyskuun Vastaa

      Kiitos paljon!! (:

  • voitko julkaista tämän kommentin
    Posted at 10:09h, 26 syyskuun Vastaa

    Sain erittäin negatiivisen kuvan sinusta Martina ja Hengenpelastajat ohjelmassa. Olit erittäin ylimielisen oloinen ja juuri minäminäminä – asenteinen, niinkuin tytöt ko. ohjelmassa sanoivat.
    Lisäksi Elina Tervo kirjoittaa blogissaan : ”TV.ssä ei näytetä ihan kaikkia puolia. Siinä ohjelmassa ei todellakaan kiusata Lindaa. Linda on itse aiheuttanut tilanteen miten häntä kohdellaan.Vaikka koskaan ei ihmisistä saisi puhua pahaa on ne asiat sanottu hänelle myös kasvotusten.Jos itse olen sanonut etten hänestä pidä ,niin se on aika pientä mitä hän on tehnyt tai sanonut minusta. Joten ei hävetä.”

    Olisi erittäin kiva kuulla sinulta kommentti asiaan. Ovatko muut tytöt (jälleen kerran) väärässä ja sinusta ei löydy mitään vikaa?
    Ymmärrän, ohjelma oli kilpailu, mutta mielestäni käytöksensi oli silti lapsellista ja noloa.

    • tervo
      Posted at 12:08h, 26 syyskuun Vastaa

      Eli Tervon sanoin ; kaikki , joita kiusataan ovat itse aiheuttaneet tilanteen. Piste. se on Tervon mielipide kiusaamisesta ja selän takana pahan puhumisesta. Mutta toki onhan hänen nyt jotenkin itseään puolusteltava kun noin on tuolla toiminut; sekin on aivan ymmärrettävää, että tietty noinhan hän kommentoi raukkuuttaan nyt jälikäteen, pakkohan se on, mitä tossa voisi muuta yrittää . Vaikka Linda olisi ollut ihan millainen vaan niin kyllä nuo käsimerkit ja mei ei tykätä yhdestä täällä kommentit on ihan Tervoa. Nämä stoorit on kuultu.

      • Veera
        Posted at 12:38h, 26 syyskuun Vastaa

        ToiTervon metodi ei sikäli toimi, että jos on kiusatun omaa syytä, että häntä kiusataan ja jos Lindamanuella olisi sanonut jotain aiemmin Tervosta , niin silloinhan se olisi sitten vastaavasti ollut alunperin Tervon omaa vikaa. Eli perustelu tässä syö itsensä. Vai onko se Tervolla niin, että omaa käytöstä voi tollai perustella, mutta jonkun toisen kohdalla se ei sit taas ole oikein. Jotkuthan ovat puhuneet tästä kiusaamisesta ihan julkisestikin ja halunneet ottaa koko homman uusiksi nyt kun tietävät asioista. Itselle tuli ihan olo, että miten Lindamanuella on pystynyt olemaan tuolla käsimerkkien ja muun haukkumisen keskellä. Onneksi siellä on ollut fiksu ja aikuisempi Noora ! Kyllä tuo Tervo on suorastaan karmeeta katsottavaa ja kuunneltavaa. Kiusaa nuorempiaan taistelussaan asemastaan ”huipulla”. Ilkeä ja kylmä nainen.

    • linda
      Posted at 13:10h, 26 syyskuun Vastaa

      Mulla ei oo mitään tarvetta kommentoida tätä tai alkaa puolustelemaan itseäni, saatika syyttämään muita omasta käytöksestäni. Kaikki mitä sieltä tulee on jokaisen omasta suusta, omaa käytöstä, mikä tulee ottaa vastaan. Ketään ei ole pakotettu tekemään tai sanomaan mitään. Kaikki minun ”minäminä” jutut otan vastaan, olen hyvin innokkaana menossa tehtäviin ja totta, olen hyvinkin pitkälle yksilöpelaaja, eikä mulla ole tarvetta syyttää siitä ohjelman leikkaajia tai muita tyttöjä. Sellainen mä vain olen ja ollaan kaikki erilaisia. Se ei kyllä ole totta, että yhtäkään asiaa olisi sanottu kasvotusten, todellakaan. Vasta reissun lopussa, kun kisa on jo käyty, asioista on keskusteltu hieman. Suurinosa vasta jälkeenpäin. Me ei tiedetty Noran kanssa mitään tästä ”muusta elämästä” tai ongelmista. Menossa kolmas päivä ja ei hajuakaan rikkonaisesta joukkueesta tms. koska meillä oli todella hauskaa usein. Sitä ei tietenkään haluta näyttää, koska show must go on ;) Tietenkin ne jossain kohtaa ymmärsi itsekin, kun kisa eteni ja tuli näitä pudotustilanteita, joissa jokainen joutui perustelemaan kantansa. Ne oli ainoita, joissa asioista puhuttiin ja Elinan kanssa me ei oltu edes samassa joukkueessa. Nähtiin yleensä vain kisoissa. Ja sen verran haluan muista tytöistä sanoa, että suurimman osan tyttöjen kanssa ollaan oikein hyvissä väleissä ja osan kanssa ystävystytty enemmän ja tultu hyvin läheisiksikin. Mä en ala täällä ketään haukkumaan, koska mulla ei ole pahaa sanottavaa heistä. Oli ja meni, anteeksipyynnöt on sanottu ja elän tätä hetkeä ja kaikki on hyvin. (: Täytyy aina muistaa, että nuo haluaa myös leikata ohjelman hyvin dramaattisiksi ja korostaa pieniäkin asioita. Jos mä ja Nora oltais sanottu yksikin paha asia muista, AIVAN varmasti nekin olis tuossa luomassa tunnelmaa, eikä sitä tiedä mitä sieltä vielä tulee. Show on showta. Mutta niin, kaikki hyvin (:

  • Miaminttu
    Posted at 10:15h, 26 syyskuun Vastaa

    Ihan mahtavaa, ei tähän voi muuta sanoa :) Mahtavasti kirjoitettu ja avauduttu, ja mahtavaa, että sulla on tuollainen perhe tukenasi. Superb! <3

    • linda
      Posted at 13:33h, 26 syyskuun Vastaa

      Kiitos paljon! Meillä on kyllä luja perhe :D

  • Finrus
    Posted at 11:23h, 26 syyskuun Vastaa

    Hieno kirjoitus :) Oletteko siis isoveljesi kanssa Kreikassa syntyneet vai? Mitä kieliä puhutte kotona keskenänne? Mulla venäläiset juuret, yleensä venäjää vanhempien kanssa, mutta sit suomea sisarusten kesken tai ”suomi-venäjää” :D

    • linda
      Posted at 13:30h, 26 syyskuun Vastaa

      Me ollaan aina synnytty suomessa ja takaisin kreikkaan :D Kotona meillä puhutaan englantia ja suomea, mun pikkuveli on highschoolissa, koska puhuu englantia paremmin. Isoveli myös englannissa parempi kuin suomessa, mä taas suomessa parempi kuin englannissa. Kreikkaa osattiin pienenä ihan toisena äidinkielenä, mutta kun muutettiin suomeen niin meillä alettiin puhua englantia ja suomea, jotta isä oppisi kielen nopeasti. Kreikkaa puhun niin että pärjään, mutta huomaan aina kun oon ollut muutaman viikon kreikassa niin alan näkemään unet yms kreikaksi, eli siellä jossain alitajunnassa ne on käyttämättöminä ja unohtuneina :/

      • linda
        Posted at 13:33h, 26 syyskuun Vastaa

        ja ihanaa, kannattaa todella vaalia kieltä! harmittaa kun itse ei osaa tarpeeksi hyvin :/

      • finrus
        Posted at 14:02h, 26 syyskuun Vastaa

        No mutta siitä vaan lisää oppimaan, jos on kielitaito joten kuten yllä, aika nopeasti oppii uudelleen :) Mun vanhemmille oli niin tärkeetä että lapset oppii venäjää niin sitä sitten koulussakin opeteltiin ja urheiltiin venäjänkielisissä joukkueissa. Kreikkalaisilla tuskin Suomessa, varsinkaan Merikarvialla ole niin suurta yhteisöä kuin venäläisillä pk-seudulla. Ihmettelen että miksi Martinan sarjassa osalla teistä käytetään toista nimeä ”sukunimenä”, sinua ei siis esitellä ”Linda Danakas” vaan Manuella? Ymmärrän että ehkä tunnetaan blogin kautta paremmin niin, kunhan vaan ihmettelen kun muut ovat sit ihan sukunimellä :D

        • linda
          Posted at 14:22h, 26 syyskuun Vastaa

          Joo mä en itseasiassa halua sitä liikaa esille, koska mun omat tiedot on salaisia, jolloin esim mun numeroa etsiessä saa tulokseksi mun vanhempien numerot. Eli ihan perheen muiden jäsenien kannalta en halua käyttää sukunimeä, joka on vaan meidän perheellä . Vanhemmat saa jo tarpeeksi osansa känni- ja pilapuheluista :D

  • Jenni
    Posted at 13:33h, 26 syyskuun Vastaa

    Nyt se kielioppi haltuun! Etkö tarkasta tekstiäsi? Esimerkiksi maat kirjoitetaan isolla ja kielet ja kansallisuudet pienellä. Kielioppivirheet tekevät mistä tahansa blogista epäarvokkaan.

    • linda
      Posted at 13:44h, 26 syyskuun Vastaa

      en itseasiassa tarkasta. Kirjotan tätä blogia hyvällä fiiliksellä ja jos mun ulosanti on niin ärsyttävää niin kannattaa siirtyä ”korkeatasoisimpiin” kirjoituksiin. (: Mulla on aina ollut itsellä se asenne, että kunhan saa selvää :D

  • LindaRoot
    Posted at 13:34h, 26 syyskuun Vastaa

    Hui. Kylmätväreet juoksi pitkin selkäpiitä koko tekstin ajan ja sain skarpata ettei kyynel vierähtänyt. Ihan mielettömän koskettava ja hienosti kirjoitettu teksti. Kyllä saa perheesi olla ylpeä sinusta. Uskon, että sä olet monellakin tapaa väärinymmärretty ja suoraan sanottuna vituttaa, että ihmiset tuomitsee sut blogin, huhujen tai tv-ohjelman takia. Luulisi tämän päivän ihmisten olevan sen verran mediakriittisiä, että ihan kaikkea ei purematta nielisi. Jaksoissa näytetään niin pieni murto-osa tapahtumista, että sen perusteella et vain yksinkertaisesti voi ihmisestä saada kokonaiskuvaa. Me ei sua loppuen lopuksi tunneta juuri laisinkaan, mutta mä kyllä nään sussa tosi paljon hyvää ja tää kirjotus vahvisti sitä tunnetta. :)

  • voitko julkaista tämän kommentin
    Posted at 14:51h, 26 syyskuun Vastaa

    Kiitos vastauksesta! Olet varmasti oikeassa tuossa, että kaikkea ei näytetä tv:ssä.
    Tsemppiä paljon tuleviin kisoihin! :)

  • justme
    Posted at 18:41h, 26 syyskuun Vastaa

    Ihana teksti! Ja siiis musta on NIIIIIN ihanaa kuulla et on joku muukin joka tuntee ja tietää sen millasta on ollut elää kaksi kulttuurisessa perheeessä nimittäin munkin isä on kreikasta ja kun kerroit sun isästä näitä asioita niiin ihankun olisit puhunut mun isästä ja perheestä muutenkin:D haha! Ite oon vast 18vee joten mulla on aika lähimenneisyydessä ollut näitä kaikkee mistä säkin puhuit,tiukka kuri mut tosi ymmärtäväistä ja mitään ei kielletty esim. Toi alkoholi juttukin. Ja hahah toi puhelimeen vastaaminen ja kaikki XD naurahdin ihan ku luin noita ja tuli mahaan ihan sellanen tunne et ”en oo yksin” :Dd jos meijön perheessä ei vastata puhelimeen tai ei hoidet tiskejä sillon kun on sovittu niiin isältä tulee sellaset huudot ja itteään kuumottaa niin paljon jos tajuu et ei hitto, unohin tiskit. :D mut onneks nyt kun alkaa aikuisikä lähestymään niin isästäki on tullut vähän rennompi. Mut on nää greek babat kyl ihkui heh! Ps. Sun blogi on ihan toooosi kiva:)

  • sara
    Posted at 19:07h, 26 syyskuun Vastaa

    Ihana ja inspiroiva blogi, ja kiva seurata myös hengenpelastusohjelmaa. Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mihin päin Afrikkaa isäsi lähti? Itse olen palaamassa kohta puolin takaisin Itä-Afrikkaan, ja mantereena Afrikka on kovin rakas, niin siksi kiinnostaa.. Tsemppiä loppudieettiin ja smeihin! :)

    • linda
      Posted at 19:11h, 26 syyskuun Vastaa

      Joku swazimaa tms se oli :) kiitos paljon ! Asutko Afrikassa vai mitä siellä? Tosi Upeeta (: ka kiitos paaljon!

      • sara
        Posted at 09:44h, 27 syyskuun Vastaa

        Poikaystävä on ugandasta kotosin ja tässä muutama vuos ollaan ravattu edestakas koko ajan. Vielä olis pari vuotta koulua jäljellä,ja saan onneks vaihdon sinne mutta kyllähän täällä aletaan olee jo aika valmiita lopulliseen muuttoon. Tai ainakin hetkelliseen :) Swazimaassa ei oo koskaan tullu käytyä,mut ehkä tulee joskus valuttua Keniasta ja Tansaniasta vieläkin alaspäin :)

  • jenna
    Posted at 02:28h, 27 syyskuun Vastaa

    Hei missä sun isä on opiskellut enskaksi? :)

  • lol
    Posted at 19:45h, 27 syyskuun Vastaa

    Mua niin naurattaa tää sun paskan puhuminen ja se kun esität ittestäs kunnon pyhimystä. NOLOA. Varsinkin, kun musta oot sanonut että eräälle, että mun kanssa ei kannata hengata (tai olla kaveri) koska en yllä SUN /TEIDÄN kaltaisten joukkoon. Eli en oo tarpeeks nätti sun mielestä. HAH. Niin vitun naurettavaa. Ja ylistät blogissas vielä että erilaisuus on rikkaus…

    • linda
      Posted at 20:35h, 27 syyskuun Vastaa

      No miks et keskustele asiasta mun kanssa ja selvitä tota asiaa? Miltä vuosisadalta tilanne onkaan lähtöisin/mikäli koskaan tapahtunutkaan, selviäis sekin varmasti. Tuo sun tyyli on aika erikoinen ja ei asiat anonyyminä blogiin kovisteluna parane…

  • Didi
    Posted at 14:52h, 28 syyskuun Vastaa

    Tiiätkö tää juttu tuntu ku ois omaa tarinaa lukenu(toki ammatit ym erit) mut pystyn niin samaistua täysin! En kyl ihmettele yhtää ku miks meijän signaalit toimii nii hyvin!

  • Natalie
    Posted at 03:09h, 30 syyskuun Vastaa

    Hahaha, kuulosti niin tutulta toi sun isän ”tappava katse” :D Omalla isällä samallainen katse. Äiti kerto että joskus kun ne oli isänkaa Italiassa lomalla niin mun isää oli luultu siellä mafiaks ja sen kaupungin poliisi oli tullu sanomaan että ”herra olkaa hyvät ja poistukaa kaupungistamme” :D Kun luin tätä teksiä tuntu et oisin lukenu omasta isästä. Mulla tosiaan Tunisialainen isä!

  • Herminica
    Posted at 12:35h, 04 lokakuun Vastaa

    ”Ei meillä huudeta, meillä vaan keskustellaan näin!” :D Niin tuttua myös tässä etelä-eurooppalaisessa perheessä ja kultturissa, joka on kotona ja mihin on kasvanut :D Niin paljon samaa tuossa kaikessa, kuten teillä! Naureskelin kun melkeen joka lauseesta tuli oma perhe mieleen :D

Post A Comment