31 heinä Kisakunto vs. off-kunto

Eilen jalkatreenin ja HIIT:in jälkeen keikistelin vähän peilin edessä kotona ja voivottelin pienentynyttä mahalaukkua. Saan aikaan kunnon ähkyn aivan olemattomista ruokamääristä ja välillä, kun tapani mukaan ahtaan itseni täyteen vihanneksia ja salaattia, on olo hyvin tukala.

Joel siinä katteli ja tokaisi, että vaikka kuntoni on ihan älytön, pitää hän ehdottomasti mua kauniimpana offilla kuin nyt. Voiko ihanempia sanoja tulla oman miehen suusta? EI. Olen elämäni kunnossa, pienissä rasvoissa palikat esillä ja silti olen itse aivan samaa mieltä. Offilla koko olemus on paljon elinvoimaisempi ja Joel kuulemma ikävöi varsinkin mun vahvoja reisiä 😉

aamu kuntoa.

offilla

Näin dieetillä on tullut karusti huomattua, miten olemattomat on ne lihakset, jotka sieltä sitten paljastuukaan. Toki olen hyvin paineeton ja tyhjä tällä hetkellä ja toivon mukaan tankkauspäivänä (jota vietän ens viikonloppuna) vähän tulee lihasta esiin.

Joel olis halunnut, että otan teille eilen kuvan mun kunnosta ja painosta ja laitan tänne. Illalla painoin 57 kiloa ja näytin pienemmältä kuin 47 kilosena. Ihan älytöntä. Niin se lihas kuitenkin siellä painaa, vaikka sitä olisikin vielä aika minimäärä. Aamupaino on tällähetkellä n. 55 kiloa ja luulen että mun kisapaino on jotain 50 kg paikkeilla. Tiedän, että tästä kun mennään eteenpäin en tule pitämään enää ulkonäköäni kauniina tai kovin naisellisena, mutta on toki myös kiehtovaa ja jännittävää nähdä mitä täältä ikinä kuoriutuukaan vielä ja miltä minä näytän kisapäivänä.

Kirjoituksen pointti on kuitenkin se, että älkää hyvät ihmiset kuvitelko että pieni rasvaprosentti tai vatsalihakset tekis teistä yhtään sen parempia ihmisiä tai onnellisempia. Toki kaikkea saa- ja kannattaa havitella, itseään voi haastaa ja tavotteita asettaa, mutta kyllä ihminen on vaan kauneimmillaan kun se voi hyvin, on elinvoimainen ja onnellinen. (:

30 heinä FitBodyn kansikuvaukset ja fiiliksiä tulevasta.

Heippa aurinkoiset!

Meikäläinen on niin innoissaan! Eilen oli mun ihka ekat kansikuvaukset FitBody lehteen. Kuvaajana toimi super taitava Petri Mast. Myös taustajoukoille, Joelille ja Janinalle isot kiitokset. Oli aivan super hauskaa, tehokasta ja huippua oli taas dieetillä päästä hetkeksi tekemään jotain uutta, vaikkakin tälläkertaa pääasiassa käsiteltiinkin itse lajia.

Meillä sujui kuvaukset ihan törkeen hyvin. Ei menny kauaa kun setti oli purkissa ja päästiin itse haastattelun pariin. Naurattaa jo valmiiks mitä sieltä tulee, koska näillä dieetti aivoilla tuo puheen tuottaminen järkevässä muodossa rupee olemaan jo aika haasteellista. ;D

tässä hei vähän tilanne kuvaa. Ihmiset usein pyytävät kuvia tilanteista joissa ei poseerata. 🙂

Kiitos taas super ihanalle Sponsorilleni, Biancanevelle vaatteista! Kuvissa näkyvät vaatteet ovat Biancaneven tulevan malliston protoja (:

Juttu ilmestyy ens kuussa, joten pian pääsette lukemaan meikäläisen höpinöitä ja näkemään sitten niitä loppullisia kuvia.

Dieetti etenee. Nyt mulla on sellanen kohta menossa, että oon täynnä ”ylimääräistä nahkaa”, sillä rasva on sulanut ja jälkelle jäänyt sellanen ”rotsi”. Tästä seuraavaks pitäis tulla sitten sellanen kiinteytymis vaihe… Valkku just tänään sanoi, että jatkossa kun kokemusta karttuu niin tuun itsekkin hahmottamaan tätä dieetin kulkua selkeämmin ja tietämään milloin ollaan missäkin vaiheessa dieettiä. Mutta kuulemma hyvä merkki. 😀

Mulla on selkeesti kyljet, alasekä ja reidet sellaset jotka tulee perästä. Niitä nyt sitten ootellaan. Onneks vielä 7 viikkoa (tai no, 6 ja puol) aikaa karsintoihin ja itse lahden kisaan sitten se 10 ja puol, sillä Junnuille järjestettävään CUP:piin ei ole karsintaa. Mä en tiedä yhtään ketä sinne osallistuu. Eli jos joku junnu lukee tätä niin saa ilmoittautua! 😀

Niinkun oon kertonut, niin olen nyt todennäköisesti menossa Junnuille järjestettävään MM karsintaan Jyväskylään, mutta jos siltä tuntuu että mennään perse eellä puuhun niin se jää välistä ja se mihin tähtään on Junioreille järjestettävä NFE Fitness Cup. Jyväskylästä sais toki hyvää kokemusta lavalla olemisesta expoa miettien. Tossa Junnujen Cupissa ei siis ole kyse SM- kisasta ja sitä pääsee seuraamaan messulavalta messulipun hinnalla. 

Miks mä en sitten mee suoraan yleiseen sarjaan ja suoraan SM -kisoihin ? No ihan siks, että mä haluan kokemusta, haluan kokea tämän ekan dieettini ja kisani mahdillisimman rauhallisesti. Kyse ole siitä, että kokisin itseni huonommaksi, mutta mulla ei ole mikään kiire ja haluan toteuttaa tätä lajia rauhallisesti pienin askelin. Tiedän jo nyt mihin panostan ens offilla ja mitä voin tehdä paremmin seuraavia kisoja miettien. Mä tunnen itseni sen verran hyvin, että suoraan liian suurien tavotteiden asettaminen vaan saa mut stressaamaan itseni kuoliaaksi ja ekoissa kisoissa KAIKKI on niin jännittävää. Kun mulla kerran on mahdollisuus mennä vielä junnuihin niin ehdottomasti menen hakemaan sieltä kokemusta itselleni ja sitä kautta myös toivottavasti tulisi myös itsevarmuutta lisää lavatyöskentelyyn. Se, että kisa ei ole SM kisa tai mikään sen suurempi titteli-kisa, ei haittaa mua lainkaan. Teen tätä itseni vuoksi, sen vuoksi että voin oppia ja olla parempi ja joskus kävellä sitten SM lavoilla ylpeästi ja rauhallisena ilman sitä ensikertalaisen hössötystä ja pelkoa pakaroissa ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa päästä mahdollisimman pitkälle. Oli se sitten 22 vuotiaana tai 33 vuotiaana. (:

Mulla ei myöskään oo minkäänlaista yksilön kilpaurheilutaustaa, joten kaikki kisatilanteet on mulle todella hermostuttavia ja pelottavia. En myöskään siedä tiedottomuutta ja kaikki se viimeistelyviikolla ja kisatilanteessa tapahtuva on mulle niin uutta, joten stressaan jo nyt itseni ihan kuoliaaksi siitä päivästä. Uskon, että kun tilanne tulee tutuksi voin myös jatkossa nauttia kisapäivästä ja niihin valmistumisesta enemmän. (:

Tähän asti dieetti on ollut mulle se verran helppo ja nautin tästä suurimmaksi osaksi, joten en näe miksi en kisaisi vaikka heti keväällä Junnujen SM-kisoissa, mutta KAIKKI riippuu mun kehosta ja mielen hyvinvoinnista. Voihan mulle tulla ekojen kisojen jälkeen sellanen fiilis, että tää ei ookkaan mun juttu. Mistä sitä ikinä tietää. Pienin baby askelin kohti tavotteita. Tässä on aikaa (:

28 heinä 7 weeks out!

Ciao!

Se olis nyt asiat niin että otsikon mukaisesti 7 weeks out, eli vaivaiset 7 viikkoa jyväskylän karsintoihin. Tosin ihan rehellisesti sanon sen jo nyt, että sinne meno riippuu aivan siitä olenko tyytyväinen kuntooni. Mä en lähde jos en ole tyytyväinen (: Kuitenkin ihan lupaavasti menee kunto eteenpäin, joten ehkä sinne päästään. Jokatapauksessa Lahteen juniori kisaan tähdätään.

Fiilis on ollut nyt yllättävän monta päivää todella hyvä! Kai se on tuo aurinko ja hyvä seura, mikä tekee ihmeitä. Tässä on nyt ihan tosissaan hikoiltu viikonloppu ja tämäkin päivä. Joka päivä oon ollu vähintään 2 kertaa niin hiestä läpi märkä, että aivan kun olis sangosta heitetty vettä päälle. Onneksi nyt on ollut jostain syystä ihan hyvin energiaa, tai sitten oon niin älyvapaa dieetin vuoksi etten edes jaksa ajatella asiaa enää, vaan painelen vaan menemään.

Nyt kuumalla on aamuisin saanut ihan tosissaan puskea eteenpäin. Kuumuus tekee tehtävänsä, mutta mä onneks kestän sitä todella hyvin. Paljon paremmin kuin kylmää. Huomaan silti, että keho selkeesti vähän imee nestettä itseensä viimeaikojen ilmojen vuoksi. Kai keho pyrkii pitämään nestettä itsellään kuumuuden vuoksi. Onko kukaan muu huomannut samaa? Normaalia nesteisempää olotilaa? 😀

Kävin mä kaiken tän fitness hömpötyksen ja hikisten päivien keskeltä lauantaina mun veljien kanssa leffassakin. Kivaa päästä tekemään jotain muutakin välillä ja saada ajatukset johonkin muuhun. Tässä ihan uppoutuu tähän fitnesskuplaan todella lujaa, jos ei välillä muista vähän tsekkailla sen ulkopuolellekin. Tosin oon saanut aika monta innostumaan tässä kun mun oma kroppa on muuttunut kivasti ja alotetaan mun isoveljen kanssa projekti ja katsotaan miltä vuoden päästä näyttää (:

Hirveesti tulee kyselyjä mun tämän hetkisistä kaloreista ja ymmärrätte varmaan, että en halua niitä näin kisadieetillä sen enempää julistaa, jotta vältytään siltä että joku nuorempi lähtee inspiroituneena kokeilemaan samoilla kaloreilla kovia treenejä. Nyt dieetillä kyse on enemmänkin makroista ja lisäravinteista kuin kaloreista. Kun ravinto alkaa olemaan vähäisempää, niin on tärkeää kuitenkin pitää tarkasti huolta siitä, että tarvittavat vitamiinit ja muut ravinteet saadaan lisäravinteina. On siis hyvin vaarallista treenata paljon matalilla kaloreilla, jos ei huolehdista siitä, että keholle annetaan kaikki tarvittava. Eikä siitä mitään tulisikaan, ekanahan siinä lähtis kaikki lihakset ja sitä me ei haluta.

Itse en offilla palkkarin ja aminohappojen lisäksi käytä oikeestaan mitään lisäravinteita, sillä pyrin saamaan kaiken tarvittavan suoraan ravinnostam mutta nyt on pakko niitäkin lisätä.

Eipä mulla taas muuta. Jännittää ihan pirusti ja se ei auta asiaa lainkaan, että viikot vähenee kovaa vauhtia. 😀

26 heinä Kun kaikki on vaan niin kivaa!

Heippa!

Vitsi mitä päiviä! En muista että olis ikinä ollut näin ihania kesäilmoja suomessa ennen. Vaikka ei ihme jos en muista, sillä ennen Joelia viihdyinkin aika vähän Suomessa kesäsin…

Eilen oli hauska päivä ja piristi tehdä jotain täysin erilaista. Vetäsen pienen roolin tulevassa luokkakokous leffassa ja koko päivä meni Jaajon ja Akun seurassa, joten nauraa sai ja paljon. Kaikenlisäksi ihan kaikki paikanpäällä olijat oli niiin hyviä tyyppejä!! (:

Tänään kuitenkin paluu tähän hektiseen kisaelämään, elikkä arvatenkin koko päivä on mennyt urheillessa. En valita, voisko olla mahtavampia ilmoja lenkkeilylle ja kuntopiiritreeneille ulkona? EI! Öljyt pintaan ja treenille. 😉 Mulle tuli tänäänkin jo 30minuutissa ihan törkeet rajat puhelinkotelosta käteen.

5km lenkki, 100 vatsaa, 120 askelkyykkyä ja 100 sammakkoloikkaa nilkkapainojen kera. Joku lapsi luuli että mä oon linnamimmi, kun mulla oli ”jäljittimet” jaloissa 😉

Hengailin tänään myös mun ihanan isoveljen kanssa. Käytiin Töölönlahdella vähän uittamassa JLOta ja viettämässä laatuaikaa. Mulla on kyllä maailman mahtavin perhe.

Päivä meni ihan törkeen nopeesti. Ehkä myös sen takia että heräsin vasta melkein 11 aikaa. Nukkuminen on kuitenkin todella tärkeetä dieetillä, joten nyt saa nukkua hyvällä omallatunnolla 😉

Ilta menikin jalkatreenin ja HIIT treenin parissa. Ihan kevyesti pukkas taas tota soijaa. Mulla ei ollut paidassa kohtaa mikä ei olis ollut litimärkä. 😀  Hikee tippu ihan ku olis ollu suihkussa. Super hyvä fiilis ! Välillä tulee sellasia päiviä kun tuntuu että ei irtoo millään. No nyt irtos!

Huomenna pyhitän ajan ohjelmille, joten tarjouksen tilanneet voi tsekkailla sähköpostejanne jos on kerinnyt jo lähettämään tarvittavat tiedot itsestään (:

Oon ennenkin kirjotellut tänne miten tärkeetä on olla hyvässä seurassa ja miten se vaikuttaa todella paljon sun omaan energiaan ja sitä kautta fiilikseen. Luin just keskiviikkona energioista kertovaa blogia ja siinä kerrottiin hyvin tarkkaan siitä miten helposti jonkun toisen negatiivinen energia tarttuu itseensä ja miten ihminen alkaa tahtomattaan käyttäytymään huonosti ja ajatusmaailma saattaa synkistyä herkästi, jos liikkuu paljon väärissä energioissa.  Oon nyt viimepäivinä hengannut selvästi oikeessa porukassa, sillä oon ollut yhtä aurinkoa nää päivät. Se on jännä miten sen oikeen tuntee. Dieetti ei tunnu liian raskaalta (tai raskastahan tää on, mutta ei mitenkään epätoivosta) ja elämä on vaan niin pirun jees. Tänään salille kävellessäni teki mieli hyppiä kun tunsin miten mun koko kroppa oikeen tulvi sellasta positiivista energiaa. Toivotaan että tää jatkuu! Nyt on hyvä draivi ja hyvä fiilis <3

24 heinä Harrastus paljastus! ;)

Terrrrveppä terrrrve.

Voin kertoo heti alkuun että mua lapsettaa tänään ihan törkeesti. Oon tavoittanut sen aivottoman tilan vihdoin kun kaikki naurattaa, nukun tai muuten vain jumitan ja kuolaan päälleni. Tää kuumuus on varmaan kyllä suurena osasyynä asiaan, mutta ihan hauskaa mulla on 😀

Tänään kuolasin päikkäreillä niin pahasti mun tyynylle, että luulin herättyäni että JLO oli puklannut jotkut limat siihen. Että sellasta. 😀 Salille lähtöön meni n. 1,5 tuntia, koska olin niin pihalla että en oikeen tiennyt mitä pitäis tehdä vai pitäskö tehdä mitään. Onneks kuitenkin liikuin, koska mulla oli salilla oikeinkin hyvä meininki ja hauskaa. Latasin ennen lähtöä puhelimen täyteen uusia menobiisejä ja pistelin 2 tuntia menemään. Olkapäätreeniä- HIITtiä ja poseja.

Mulla oli salilla sellanen olo, että mun teki mieli heittää kaikille jotain todella väsynyttä läppää ja naureskelin itsekseni lähes kaikelle. Ihan perus settiä. Mulla on vähän sellanen aavistus, että mä rupeen olemaan pikkuhiljaa salilla se friikki jota kaikki kattoo ja kuvaa salaa.

En tiedä, oonko ikinä kertonut mutta mä harrastan pilakuvien ottoa. Mun kaikki läheiset ystävät saa kyllä osansa siitä, koska lähetän päivässä about 20 kuvaa itsestäni jollain älyttömän karseella ilmeellä ihmisille. Musta se vaan on maailman hauskinta ja ollaan mun parhaan kaverin sekä veljien kanssa siinä alan ammattilaisia. En viitsinyt heti ekaksi julkiseksi pilakuvakseni tänne blogiin ihan kaikista parhaintani laittaa, koska saan väännettyä itsestäni oikeesti tunnistamattoman ja niin järkyttävän näkösen, mutta tässä pieni ”sneak peek” mun harrastuksista:

täs mä parhaimmillani vähä polkemas.

Siinä teille! I know, i know… mä oon niin nätti <3

Nyt tää väsynyt itsekseen hihittelijä lähtee suihkun kautta nukkumaan. Mulla on huomenna super hauska duunijuttu tiedossa, nimittäin sain eräästä elokuvasta pienen hauskan roolin… (: Siitä myöhemmin lisää!