Mistä karsia kun kyse on unelmista?

Heippa!

Ajattelin nopeasti kirjoittaa teille välillä hieman liikuntaihmisen huonoista puolista, sillä tällähetkelläkin kamppailen omantunnon ja tavotteideni välillä.

Kisoihin tähtäävän yrittäjän arki ei oo todellakaan mitään kovin glmaouria, glitteriä tai aina kovin kivaakaan. Paljon on asioita joita täytyy kärsiä, jotta jaksaa painaa eteenpäin.

Mä olen itse hyvin paljon unta tarvitseva ihminen. Olen aina lapsesta asti ollut pätkissänukkuja, nukun 3-5 tunnin pätkiä, herään, nukun taas ja herään. Asialle ei voi oikeastaan mitään, enkä halua lääkitä itseäni tämän asian vuoksi. Välillä saatan nukkua (niinkuin eilen) koko yön putkeen, mutta harvemmin. Tänä aamuna, kun herätystä ei ollut, nousin vasta lähemmäs klo 15 sängystä. Hereillä olen ollut 12 asti, oikeastaan ekan kerran 9, mutta olen sen verran kauan tuntenut itseni ja tiedän että joskus vain tarvitsen sitä sängyssä lojumista. Ennen Joelia saatoin nukkua vain viikonloput. Kun alettiin seurustelemaan, en aluksi kehdannut myöntää tarvitsevani näitä röhnäys päiviä kipeästi, Joel kun on sellanen durasell että sille riittää 3 tunnin yöunet kuukaudeksi.

On todella vaikeaa sanoa ihmisille että mä en jaksa, tai että mun täytyy oikeesti nukkua tää koko päivä, jotta pystyn huomenna vetämään 4 – 5 treenit sekä omani ja tehdä muutkin duunit: yleensä mun arkipäivät päättyy klo 12 yöllä. Välillä täytyy keksiä jotain ihme selityksiä, jotta voi jäädä himaan röhnäämään ja sammuttaa valot aivoista. 

Tällähetkellä mua harmittaa ihan saakelisti, sillä mulla olis yhdet todella ihanat pikkujoulut Vernossa, mutta joudun skippaamaan bileet sillä mulla on huomenna lähtö ”tärkeään päämäärään”, josta kerron myöhemmin, enkä voi a)juoda tai b) olla väsynyt huomenna. :( Tuntuu todella ilkeältä kieltäytyä kun toinen on järkännyt mahtavat bileet. 

Menen ilmeisesti myöhemmin käymään, josta suuntaan kavereiden tupareihin, mutta mun kohdalla ilta ei tuu olee kovin pitkä.

Välillä mietin että mikä mua vaivaa kun monet painaa vaikka koko viikonlopun putkeen, mutta mitä vanhemmaksi tulen sitä armollisemmaksi tulen myös itselleni. Tällaiseksi oon syntynyt ja tällaisena tulen elämään. Jotta mä joskus ikinäkään voin saavuttaa mun omat unelmat, on pakko karsia jostain, sillä jo yhden burn outin kokeneena en oo valmis kokemaan toista. Valitettavasti bilettäminen ja urheilu ei mee käsi kädessä. Se on jompi kumpi. 

Kyllä mä helposti yhden päivän viikossa voin relata ja käydä ulkona offikaudella, mutta kyllä sekin jo huomattavasti verottaa päivistä ja treenien laadusta, joka on taas pois mun kehityksestä sekä tavotteista. Lisäksi huonounisen olisi hyvä välttää alkoholia.

Kuulostaa hauskalta, että joudun valitsemaan ”alkoholin” ja liikunnan välillä, mutta tarkoitan kirjoituksellani, että jään monista ihanista illoista paitsi sekä tuotan ystävilleni pettymyksiä jäämällä pois vaivalla järjestetyistä tilaisuuksista. Välillä pelkään jääväni yksin näiden liikuntahömppien kanssa, mutta onneksi moni ymmärtää ja kovasti tsemppaa :) Älkää siis olko vihaisia jos ystäväpiirissänne on yksi kotihiiri, ei ole tahallista <3

969295_10151815135250794_1686747024_n


27 Comments
  • tyttö
    Posted at 17:47h, 07 joulukuun Vastaa

    Bileisiin voi mennä ihan vesilinjallakin, ei sitä alkoholia aina tarvita hauskan pitämiseen :)

    • linda
      Posted at 18:00h, 07 joulukuun Vastaa

      Niin mä monesti teenkin, puhuin myös siitä että arki on niin rankkaa ettei biletykselle jää energiaa :)

  • maria
    Posted at 17:51h, 07 joulukuun Vastaa

    Mä NIIIIN tiedän ton tunteen!!!!:/

  • E
    Posted at 19:15h, 07 joulukuun Vastaa

    Feel ya! Itsellä rajoittaa sairaus ja sitä on useiden frendien vaikee ymmärtää. Jos yhetkin kunnon yöunet jää väliin ni mulla menee varmaan viikko et taas jaksan toimia normaalisti. Tuntuu tosi pahalta ku jotkut sanoo et menetän mun nuoruuden nukkumiseen mut minkäs sairaudelles voit. Itse oon hyväksyny elämäni tälläsenä ja löytäny asioita mistä nauttia ja kohdannu sen tosiasian et aina ei vaan tartte jaksaa ja jos sitä ei joku ymmärrä niin se ei oo tosi ystävä! Elä säkään mahtava ihminen mieti mitä muut aattelee! Sä elät täällä ittees varten, et ketään muuta! <3

    • linda
      Posted at 19:28h, 07 joulukuun Vastaa

      Mun äiti sairasti väsymysoireyhtymää mun raskauden aikana, joten voi olla jotain häilyvää täälläkin päässä, mutta ei sille mitään voi :) me nukutaan sitten vähän enemmän ;)

  • k
    Posted at 20:15h, 07 joulukuun Vastaa

    Moi! teetkö ruokaohjelman 16-vuotiaalle, jos on vanhemman lupa? :) paljon muuten ruokaohjelma tulee hintojennousun jälkeen maksamaan?

  • Satu
    Posted at 21:06h, 07 joulukuun Vastaa

    Linda, ihanaa kuulla, että säkin olet vain ihminen!! Mä olen jo pidemmän aikaa miettinyt, miten ihmessä sä jaksat aina olla niin positiivinen, sinnikäs ja täydellinen. :O

  • Linda
    Posted at 21:57h, 07 joulukuun Vastaa

    Voisin allekirjoittaa jokaisen lauseen tekstistä. Kuulostaa niin tutulta. Itse myös menen unelmiani kohti, vaikkei kyse urheilusta tai kisoista olekaan, ja se tarkoittaa jostain asioista luopumista ja kompromissien tekemistä, mutta se tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta :-) tsemppiä unelmien toteutukseen ja muista, että jokainen elää täällä itseään varten. :)

  • Milja
    Posted at 11:01h, 08 joulukuun Vastaa

    Sun blogia pidempään jo lukeneena tuntuu että sulla riittäisi bileitä ja kestejä vaikka muille jakaa. Mä oonkin miettinyt mistä noita juhlia onkin noin paljon, koska itselläni kyllä harvemmin kukaan niitä jaksaa nykyään niin järkkäillä (johtuuko sitten iästä..yli 30v ovat jo melko usein perheellisiä.. ;D) Kivahan se on jos pippaloita jaksetaan järjestää :)

    Jännä kuulla että muillakin on omaperäisiä unirytmejä. Nuku ihmeessä jos vaan tunnet että unta tarvitset ja saat nukuttua. Itse en ole lapsena koskaan päiväunia nukkunut, ei vaan uni tullut. Näin vanhempana olo olikin sitten monta vuotta toisenlainen..

    Kärsin varmaan viisi vuotta unisuudesta. Kävin lääkärissäkin, koska asia meni niin pahaksi että nukahtelin työpaikalla kesken kokouksien (noloa!!). Vkonloput olisin vain nukkunut, mutta sitten jos erehtyi ulos kavereiden kanssa niin olin tolpillani vasta torstaina.. Lääkkeethän myös väsyttävät ja lopetinkin kaikkien ylimääräisten lääkkeiden syömisen, joka jo hieman helpotti. Talvi pimeytensä vuoksi on ollut erityisen rankkaa, joka päivä 2-3h päikkärit kun tulin töistä, ei toivoakaan urheilusta vaikka kuinka olisi halunnut.

    Nyt vihdoin löysin helpotusta asiaan D-vitamiinista. Ennen olen syönyt sen Suomen suosituksen mukaan, mutta koska ystäväni on syönyt aina talvet parin vuoden ajan 100mikrog/vrk talvisin ja ehdotti että koittaisin, uskalsin nappaista enemmän nestemäistä D-vitamiinia. Ja voin sanoa että kylläpä on helpottanut!! Herään pirteänä aamulla ja ei tietoakaan päikkäreistä! :) D-vitamiinista on ristiriitaista tietoa, mutta omaa kehoa kuunnelen uskon asioiden järjestyvän ravinnon ja muunkin puolella.

    Tsemppia sinulle unisuuden kanssa ja kyllä se ihminen vaan lepoa tarvitsee, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän.. :)

  • M
    Posted at 17:34h, 08 joulukuun Vastaa

    Ihailen sua kun pystyt valitsemaan sen liikunnan ’alkoholin’ sijaan. Monissa blogeissa ihmiset urheilullisilla päämäärillä ovat jättäneet alkoholin pois ihan vain, koska eivät koe saavansa siitä minkäänlaista iloa. Ite oon innostunut nyt paljon liikunnasta ja hyvinvoinnista. Haluaisin kehittyä liikunnallisesti, mutta se tunne, että jos en lähdekään ystävieni mukaan juhliin yömyöhään asti, voin jäädä jostain paitsi. Tai pahimmassa tapauksessa pahoittaa ystävieni mielen. Eniten harmittaa, kun sen jälkeen meneekin monta päivää hukkaan energiaa kerätessä ja palautuessa(paljon nukkuva minäkin). Puhumattakaan menetetyista treeneistä. Sitten koittaakin taas viikonloppu. Sun juttuja lukiessa saa kannustusta siihen, että pystyy valitsemaan ne rauhalliset koti-illat ja seuraavan päivän urheilut. Muutaman kerran olen onnistunut, mutta edelleen joka kerta valinta on yhtä vaikea. Inspiroit muutenki paljon! Iso KIITOS huipusta blogista, sekä peukkuja unelmien saavuttamiseen! :)

  • ak
    Posted at 19:14h, 08 joulukuun Vastaa

    Muista että bileisiin ei aina tarvita alkoholia! ;)

    • ak
      Posted at 19:15h, 08 joulukuun Vastaa

      Mutta ihanaa, että teet sitä mikä iteltä hyvästä tuntuu eikä mee muiden mielen mukaan!

  • Hopeless
    Posted at 20:47h, 08 joulukuun Vastaa

    Moi. Tarttisin ammattilaisen mielipiteen kuinka kauan menee että alkaa näkyä tuloksia nimenomaan painon pudotuksessa, tässä vähän tarinaa: olen ostanut sulta joskus aikoinaan ruokaohjelman ja se toimikin mutta jossain vaiheessa ratkesin syömään herkkuja ja jäinkin siihen ”moodiin” koukkuun kun ei tarvinnut miettiä mitä söi. Sitten aloitin taas n. 2 kk päästä sun ohjelmalla ja toimi tälläkin kertaa mutta tälläkin kerralla ratkesin jonka jälkeen oon yrittänyt aina alkuviikosta panostaa mutta sitten tulee vkl ja kavereiden kanssa taas juodaan ja herkutellaan ja vkl mennyt siis herkutellen näin on jatkunut monta viikkoa ja nyt halusin aloittaa tosissaan syömään kunnolla, jätin herkutkin väliin kun kaverit niitä söivät/joivat mutta nyt ei ole pitkään aikaan näkynyt minkäänlaisia tuloksia jonka takia homma niin sanotusti kusi taas kerran. Tarttisin siis ammattilaisen arvion kuinka kauan kestää että kroppa toipuu tälläisestä jojoilusta ja millon paino alkaa taas putoamaan. Kiitos paljon avusta!

  • Hopel
    Posted at 20:53h, 08 joulukuun Vastaa

    Moi. Mulla on helposti yleensä alkanut tippumaan paino heti kun vaan alan syömään oikein. Nyt olen kuitenkin jojoillut pitkään niin että alkuviikosta syön hyvin ja loppuviikko hirveää herkuttelua ja nyt kun aloitin syömään kunnolla niin ei olekaan paino pudonnut ollenkaan. Tarttisin siis ammattilaisen arvion kuinka kauan menee että kroppa toipuu tälläisestä jojoilusta ja paino alkaa taas tippumaan?

  • Lisa
    Posted at 23:16h, 08 joulukuun Vastaa

    Itsekin huomaa, ettei sitä jaksa edes iltaisin valvoa (saati aamuyöhön), kyllä se kostautuu sitten seuraavina päivinä. Taikka pelkästä valvomisesta tulee ”krapula”. Kyllä ihmisen on hyvä nukkua. Harmi, että kaikki bileet painottuu aina yöhön. Miksei voisi alkaa vaikka päiväsaikaan, niin pääsisi ajoissa nukkumaan…:)

  • Juulia
    Posted at 02:34h, 09 joulukuun Vastaa

    Tiedän tasan tarkkaan, mistä puhut. :) Oon ihan samanlainen. Kun arkeen kuuluu vuorotyö, opiskelu ja treenaaminen, niin bilettämisen joutuu monesti jättämään väliin. Ei vaan jaksa ja jos jaksan, niin oon monesti vesiselvänä liikkeellä. Lisäksi tartten noita rötväyspäiviä ja omaa aikaa. Kieltämättä joskus tuntuu, että jäänkö ulkopuolelle kaikesta kivasta, kun elämäntyyli poikkeaa monesta kaverista niin paljon… Mutta ei ne oikeat ystävät ole mihinkään kadonneet ja treenaamisen kautta on jopa tullu uusia kavereita, jotka ymmärtää näitä ruoka- ja treeni”hömpötyksiä”. :)

  • Sonja Hervanto
    Posted at 22:40h, 09 joulukuun Vastaa

    Heipsis!

    Ootko kokeillu lisäravinteita tohon vaivaan? Voi olla et oot käyny läpi nää kaikki konstit mut pistän nyt kuitenkin :D

    Magnesium (400mg) ennen nukkumaan menoa on auttanu itellä nukkumaan syvemmin ja sit on kans sinkki mikä voi auttaa. Muita tymäkämpiä lisäravinteita ois melatoniini ja tryptofaani.

    Samaten se, että syö riittävän tukevasti ennen ja tuulettaa makuuhuoneen kunnolla.

    Meditoiminen illalla voi kans auttaa, et saa mielen rauhottumaan ja muutenkin et koittais varata itelle semmosta rentoutumisaikaa ennen höyhensaarille purjehtimista. :)

    Kiitos kivasta ja inspiroivasta blogista!

  • nelli
    Posted at 19:11h, 10 joulukuun Vastaa

    Onko mielestäsi järkevämpi treenata jalat kauttaaltaan kaksi kertaa viikossa, vai jakaa esim. niin että toisella kerralla etu-ja takareisipainotteisesti ja toisella kerralla pakara- ja pohjepainotteisesti? :D haluaisin myös tietää että onko ”parempi” syödä puuroa aamulla vai ennen treeniä ? Kiitos!!

  • Herminica
    Posted at 00:54h, 11 joulukuun Vastaa

    Hei Linda! Sä edustat ihmistä ihmisenä, elävänä biologisena olentona, jolla on ihmisen kehityshistoriaa taaksepäin kelaamalla ihan normaali yörytmi! Ennen kun maailma ei ollut tällänen, mitä se nyt on tehokkuuden, koneiden ja 8-16 työputien vuoksi, oli NORMAALIA että ihmiset nukkui pätkittäin- sisäinen kello ja hormonieritys kaikki pelas yks yhteen. Ennen oli aina ihmisiä hereillä kun osa nukkui, muut vartioi aina muita- ihmiset söi, nukkui ja eli. Nykyihminen elää keinovalossa, tehokkuutta ja stressiä ihannoivassa yhteiskunnassa, missä ihmiset kerää jonkinnäköistä arvostusta sillä, että ne hehkuttaa KUINKA KIIRE niillä on jatkuvasti- ihan kun sun arvo ihmisenä määräytyisi sen perusteella kuinka kiireinen ihminen olet. Asiahan ei oo näin- aivot tarvii unta- unen aikana kroppa lepää, neurotoxiinit ja muut kuona-aineet huuhtoutuu kropasta, solut uusiutuu, kasvuhormonia erittyy… elimistä lataa akkunsa. Älä stressaa siitä että sun elimistö vaatii unta, kiire ei kaunista- mulle tulee vaan liian kiireisiä ja varsinkin sillä asialla fb:ssä hehkuttavia kohtaan vaan sellainen myötätunnon ja säälin tunne… Mullakin on kiirettä, mutta pyrin aina purkamaan sitä sillonkun mulla itselläni on energiaa, jos tunnen kropassa että nyt täytyy nukkua- nukun. Levännyt ja ilonen ihminen elää pidempään, suoriutuu niistä tehtävistään paremmin ja ihan tosi- nauttii elämästään enemmän kun ne jotka ei stressiltään sitä voi tehdä. Eli Hakuna Matata vaan mielessä eteenpäin :) Ei stressata siitä että tää tehokkuuden ilmapiiri ei sovi meille luonnostaan- eletään omien voimavarojen mukaan, omia tuntemuksia ja kroppaa kuunnellen :)

  • C
    Posted at 02:22h, 12 joulukuun Vastaa

    Moikka! Oon seurannu sun blogias suunnilleen puoli vuotta ja en oo kertaakaa kommentoinu mut nyt olipakko. Luin sun blogias vähän enemmän taaksepäin (kevät 2012) ja voi huhhu. Kun vertaa nykyhetkeen ja siihen mitä sillon kirjotit ni ihan kun olis eri ihminen. Jotenki se kirjotustapa on tosi teinimäinen ja muutenki olit sillon vielä ihan tietämätön kaikesta miten kannattaa oikeesti syödä yms. Jotenki tosi outoo oli lukee niitä kirjotuksia ku ei osannu yhtään yhdistää niitä suhun, vaan koko aika ajattellin et joku muu siellä kirjottaa.

  • Anni
    Posted at 00:59h, 13 joulukuun Vastaa

    Toivoisin, että tekisit postauksen palautusjuomista ja lisäravinteista. :)

  • veera
    Posted at 21:59h, 16 joulukuun Vastaa

    Voi vitsi veit jalat suusta :) eikä oo eka kerta.

    • linda
      Posted at 19:27h, 17 joulukuun Vastaa

      hihii :D

  • Pablo
    Posted at 16:56h, 17 joulukuun Vastaa

    oot turha. ja vitun turha kirjotus.

    • linda
      Posted at 19:27h, 17 joulukuun Vastaa

      :D kiitos mielipiteestä!

  • ilari
    Posted at 21:32h, 17 lokakuun Vastaa

    siis nytkun mä aloin kelaa vaan sun ulkonököös tän hetken niin tiiäks mitä mä aia luulin et noin kauniit ihmiset on koko ajan menossa johkin tai ei voi olal hekteekään missää rauhassa tai jos sä et oo menossa johkin niin oot tylsä ja kaikkee tollasta.et ei pitäisi selitellä jotain siis jsut toi sohvalla olo jos siltä tuntuu niin miksi ei ja sä saat siitä nautintoo nii nistä pitäisi kokee mitää huonoo omatuntoo ku tost jotuu siihe nsleitely kierteeseen ja se on sitten perjaatteesas valehtelua ja sotkee iteensä sitte pienistä asioista. ku siit et joutuu ”huijjaan” tulee se huono omatunto tekee yleensä niinkuin ittelel on parasta ja sit josku vaik vähän koittaa ”väkiste” vääntäytyä sinne uloskin tuuelttumaan et ei iahn mökkihöperöidy ku nisit vo itullakin jotain yllättävää ta isitten ei mut vaihtelua an silloin tällöin

  • ilari
    Posted at 21:34h, 17 lokakuun Vastaa

    mut siis ehottomasti ne unelmat ja oamt tunteet ykkösenä asiasta niin pysyy se oma itse parhaiten eikä tuu pakko fiilistä se kyl on kaikkein paahin tunteen tappaja nisit hommisata

Post A Comment