MITES SUN ENERGIAT?

05.06.2017

Olen monesti kirjoittanut uskovani vahvasti energioihin ja siihen, että elämässä kaikella on tarkoituksensa. Jopa sillä hetkellä pahoilta ja inhottavilta, jopa epäreiluilta tuntuvilla asioilla sekä tapahtumilla on jokin merkitys. Useinmiten syy tapahtuneelle selviää ja sen ymmärtää vasta myöhemmin. Joskus siinä menee viikkoja, joskus jopa vuosia, mutta ainakin mulle on tullut hyvin selväksi se, että syyt tapahtumille selviää kunhan sen aika on.

Toinen asia joka mulle vahvistuu vuosi vuodelta enemmän on se, miten paljon meidän oma ajatusmaailma sekä energiat ohjaavat sitä, ketä meidän elämään tupsahtaa ja millaisia ihmisiä vedämme puoleemme.

Elämässä tapaa lukuisia määriä ihmisiä. Ihmissuhteita tulee ja menee. Mitä enemmän on työn, ystävien tai harrastusten kautta tekemisissä suurien ihmismäärien kanssa, mitä sosiaalisempi ja avoimempi on, sitä enemmän myös liikennettä tapahtuu elämässä. On täysin luonnollista, että ihmisiä tulee ja menee. Jotkut jättävät ehkä jäljen itsestään, toisista taas opitaan jotain uutta. Ne pysyy joiden kuuluu pysyä.

Myös kasvaminen ihmisenä on merkittävä asia ihmissuhteissa. Jotkut ihmiset kolahtavat tiettynä elämänjaksona todella kovaa, mutta vuosien päästä saattaa havahtua ja huomata, että yhteistä säveltä ei löydy enää millään ja on päästettävä toisesta irti. Irti päästäminen on ollut mulle aina todella vaikeaa, mutta nykyään hyväksyn ja koen sen eritavalla, enkä ota asiaa niin henkilökohtaisesti, sillä ymmärrän että se on osa elämää.

Mä pyrin ja haluan aina ottaa ihmiset niin avoimesti vastaan kuin pystyn. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mutta teen myös hyvin nopeasti analyysin siitä, tuleeko meistä moikkaus kavereita vai ystäviä. Olen jo siinä iässä, että tunnistan suhteellisen helposti kohdataanko me millään tasolla syvemmin, vai jääkö meidän suhde vain siihen pinnalle helisemään.

Salaperäisyys ja ihmiset, joita on vaikea lukea ja joidenka luottamus tulee ansaita, ovat niitä joita mä fiilaan ja himoitsen. Olen aina kokenut jonkinlaista viehätystä vaikeasti luettaviin ihmisiin ja niihin, jotka eivät ole suurien laumojen staroja. Mystisyys kiehtoo mua, enkä oikeastaan piittaa ihmisistä, jotka ovat ns. kaikkien saatavilla, joka puolella, ei kenellekkään spesiaali vaan kaikille se sama. Ja mystisyys ei nyt tarkoita törkeää, tylyä tai millään tapaa sulkeutunutta ihmistä. Se ei sulje pois ystävällisyyttä, kiltteyttä tai hyviä käytöstapoja. Voit olla mukava ihmisille, mutta se ei tarkoita sitä, että olet jokaisen käytettävissä sen pinnan tason ulkopuolella. Sä voit antaa itsestäsi paljon antamatta kuitenkaan yhtään mitään spesiaalia ja ne kyllä huomaavat sen, jotka osaavat nähdä syvemmälle.

Ennen kuin mun ajatus lähtee taas liian laajalle laukalle, niin palataan siihen mistä mä halusin kirjottaa. Ei voi olla sattumaa, miten ne ihmiset, joissa on ollut jokin tietynlainen mua jostain syystä vahvasti luotaantyöntävää energiaa, ovat ajan kuluessaan löytäneet toinen toisensa. Ei myöskään voi olla sattumaa, että ne ihmiset joita itse eniten fiilaan fiilaavat myös toinen toisiaan. Kaikilla on siis selkeästi jokin yhteinen taso jossa kohdataan. En missään nimessä väitä, että jonkun energiassa olisi jotain vikaa tai joku olisi parempi kuin toinen. Joskus energiat eivät vain kohtaa, ihmiset eivät kuulu toistensa elämiin ja se on asia, joka meidän kaikkien on hyväksyttävä. Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä selkeämmäksi nämäkin asiat tulevat. Meitä on täällä niin hurja määrä erilaisia persoonia, erilaisilla arvoilla, tavoitteilla sekä ajatuksilla, että olisi täysin absurdia olettaa meidän kaikkien olevan samalla ajatusmaailmalla sekä motiivilla täällä. Se ei ole mun mielestä millään tavalla negatiivinen asia, vaan on hienoa, että meitä on niin moneen junaan. Se tekee elämästä mielenkiintoisempaa ja värikkäämpää ja parhaimmillaan vahvistaa meidän omia ajatuksia, kun on jotain mihin pystyy hieman peilaamaan. Sen lisäksi sitä oppii arvostamaan ihmisiä, joidenka kanssa kohtaa pintaa syvemmällä.

Lapsena ja vielä teininäkin sitä ajatteli, että on väärin olla erilainen, omistaa eri tavotteita tai mielipiteitä, mutta nykyään se on asia mikä rikastuttaa elämää. Vaikka emme aina ymmärrä toisiamme, olemme eri mieltä ja ihmiset tekevät asioita joita itse ei välttämättä koskaan tekisi, niin pyrin kuitenkin hyväksymään jokaisen omat valinnat elämässä ja toivon kaikkien valitsevan elämässään ne asiat, jotka tekevät itsensä onnelliseksi.

Energiat siis vetävät toisiaan selvästi puoleensa ja siks on erityisen tärkeää, että opiskelemme itseämme, kuuntelemme intuitiotamme, pohdimme omia prioriteettejä, motiiveja sekä tavotteita elämässä ja sitä, millaisia ylipäätään olemme ihmisinä. Mitä paremmin tunnet itsesi, mitä selkeämmin tiedät millaista energiaa edustat ja mitä elämältä haluat, sitä vahvemmin tulet myös vetämään puoleesi niitä ihmisiä, jotka ovat sun kanssa samalla sivulla ja joilla on sulle varmemmin jotain annettavaa.

Yksinkertaisuudessaan sanotaan, että negatiivisuus vetää puoleensa negatiivisuutta ja päinvastoin, mutta koska ajatusmaailmamme harvemmin on niin mustavalkoinen, niin ihan samalla tavalla uskon myös motiivien, tavotteiden sekä ihan yleisen ajatusmaailman vetävän samankaltaista energiaa puoleensa.

Me kaikki eksytään joskus, horjutaan ja ollaan vähän itsekin hukassa omien ajatuksiemme ja sen kanssa, mitä oikeastaan haluamme ja usein juuri silloin elämässä seilaa sekä vierailee jos jonkunmoista energiaa, tapahtumaa ja tyyppiä, mutta joskus sellaiset ajat vain vahvistavat sitä, mitä me oikeasti halutaan ja mitä me ei haluta.

 

Ihanaa viikkoa tyypit !

 


IHMISET SUN YMPÄRILLÄ

28.02.2017


Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille !

Miten teidän viikonloppu vierähti? Omani meni varmasti suurena yllätyksenä kaikille hyvin pitkälti treenien ja lepäämisen parissa. Mulla oli perjantaina valmentajan treenit ja sain seuraksi ihanan rohkean Rosan tukemaan ja jakamaan mun tuskaani. Oon ihan mielettömän ylpeä siitä, että Rosa edes uskalsi heittäytyä mukaan valmentajani treeneihin, sillä ihmiseltä jota kiinnostaa fitness -5/6 on aika kova suoritus hypätä suoraan tämän tason treeneihin. Rosa veti lähes saman treenin kanssani valittamatta ja luovuttamatta, joten pää ei ainakaan petä sillä mimmillä.

Treeni oli toki hieman kevyempi sekä koostui hyvin pitkälle oman kehon painolla tehtäviin liikkeisiin. Löytyi treenistä kylläkin ihan tarpeeksi prässiä, loitonnuksia, lantionnostoja laitteessa sekä hackia. Se joka väittää, ettei raskaiden prässi sarjojen jälkeen kyykkyhyppiminen ja askelkyykyt olisi yhtä tuskaa, ei ole koskaan treenannut kunnolla oman kehon painolla. :D

Multa vietiin myös hiilareita aika merkittävä määrä kerrallaan perjantain kunniaksi, joten nyt voidaan vihdoin sanoa, että ollaan dieetillä. Edelleen mulla on sen verran hiilaria, ettei kyllä pitäisi vielä edes valittaa, mutta tottakai se vaikuttaa omalla tavallaan heti psyykkeeseen ja onhan kehoni tottunut suurempiin määriin hiilihydraatteja.

Olinkin lauantaina treeneissä mukamas todella väsynyt, vaikka koko perjantai ilta meni lähes lepäillessä kotona, jotta voisin nukkua pitkään ja olla pirteä lauantain treeneissä. Dieetti on selkeästi vaikuttanut nukkumiseeni ja lyhentänyt unia. Herään automaattisesti viikonloppuisinkin todella aikaisin aamupalan kuvat silmissäni.

Lauantaina rauta painoi paljon, mutta onneksi salille ilmestyi joukko positiivisia kanssatreenaajia ja pian sekin treeni muuttui hyväksi.

Meillä on Töölö Gymillä pieni jengi, jonka kanssa aina treenataan yhdessä kun vain mahdollista. Treeneistä tulee heti vedettyä monta kertaa kovemmat kun on kovaa treenaavia, mutta kuitenkin hyvällä meiningillä ja positiivisella energialla varustettua jengiä ympärillä. Sarjat vedetään täysillä ja tauot treenataan vatsalihaksia kun naurattaa niin paljon.

Vaikka rakastan treenaamista ihan yksinkin, tekee hyvä porukka siitä päivän kohokohdan ja antaa pienen hengähdystauon kaikesta muusta arjesta. Töölö Gym onkin täynnä vuosien aikana tutuksi tulleita, positiivisia ja iloisia naamoja, joita on aina kiva nähdä.

Lauantaina kun olin jo menossa nukkumaan, sain veljeltäni viestin että lähtisin hänen ja yhteisen kaverimme kanssa käymään jossain. Veljeni on ahdistellut mua jo viikkoja ja olen ollut mukamas niin kiireinen, että päätin olla spontaani; heitin ensimmäisenä vastaan tulleen villapaidan päälleni ja lähdin poikien mukaan käymään Apollossa. Oltiin noin tunnin verran, jonka aikana kerkesin näkemään tarpeeksi ja nauramaan itseni kipeäksi. Humalaisten ihmisten viihdearvo on aivan mahtavaa joskus, kun seuraa itse sivusta sitä meininkiä.

En ole ollut Apollossa muutenkaan pitkään aikaan ja oli ihanaa nähdä sielläkin, tosin järkkärin asemissa, muutamaa vanhaa ystävää, joista myös toinen kisaa nyt keväällä. Pidin todella paljon siitä, että clubilla esiintyi live pändi. Tunnelma oli väsyneelle dieettiläiselle paljon mukavampi, sillä ihmiset tanssivat paljon enemmän, lauloivat covereita esittävän pändin mukana ja olivat enemmän ”aktiivisempia”, kuin perus clubilla, jossa vain juodaan ja lähinnä istutaan.

Laulettiin tahallaan veljeni kanssa epärytmissä biisejä ja seurattiin, miten humalassa olevat ihmiset käyttäytyivät ja eläytyivät meininkiin. Oli todella hauskaa sekä piristävää. Onneksi jaksoin käydä kääntymässä.

Olen niin kiitollinen ja onnellinen ihmisistä mun ympärillä. Tällaisina aikoina sitä todella erottaa ne oikeat ystävät ja ihmiset, jotka on sun vierellä kun sulla ei ole muuta annettavaa, kun oma itsesi, jopa hieman väsyneenä versiona.

Dieetti etenee ja viikot vähenee. Tietenkin välillä kyllä vähän jännittää kerkeekö kuntoon, mutta en ajatellut luovuttaa! Kehitykseeni olen ainakin siinä mielessä tyytyväinen, että näytti nuo poseerauksetkin aivan eriltä kuin muutama vuosi sitten, jolloin mulla ei tuota pakaraa ollut siunaantunut vielä lähes lainkaan! Nyt menee kroppa mutkalle ihan eri tavalla ja saa sitä fysiikkaa erilailla esiin. Kun lähtökohta on lähes pyllytön, niin osaa olla hyvin iloinen ja ylpeä jokaisesta pienestäkin millistä, joita on tuonne takalistoon siunaantunut. :D

Käykääpäs osallistumassa mun Instagramissa kilpailuun, jossa voitte voittaa fitnetin 10 x booty challenge valmennuksen itsellesi ja kaverille! 

 

 

 


RAKKAUS HUMALASSA

08.01.2017

*Sisältää linkin

Mä olin eilen pitkästä aikaa häissä. Mun rakas ystäväni Luisa meni naimisiin aivan mielettömän ihanan miehensä kanssa. Olen koko eilisen päivän ja kaiken sen onnen huuman jälkeen ollut jossain rakkaus humalassa kaksi päivää putkeen.

Luisa on mulle aivan mielettömän tärkeä ihminen. Ollaan tutustuttu molempien ”entisissä elämissä”, kun seurustelin vielä Joelin kanssa ja moni asia oli hänenkin elämässään toisin. Meitä jäi noista ajoista jäljelle vahvasti kolme tyttöä, jotka olemme pitäneet yhtä ever since.

L-Team

L-Team

Ihailen Luisan vahvuutta, mutta myös sitä mieletöntä herkkyyttä ja rakkautta sekä luotettavuutta mitä hänestä huokuu. Luisaa ei tarvitse ikinä epäillä, tiedän että hän seisoo mun rinnalla missä vain milloin vain, ihan niinkuin mäkin hänen.

Luisa on ollut mun tukena aina ja saanut mulle monesti sen fiiliksen, että mä kyllä pärjään naisena täällä vaikka yksinkin. . Ollaan yhdessä raahattu kaksi paikkasessa autossa, niin että ikkunoista pursuaa tavaraa, mun kotiin uudet kalusteet eron jälkeen, vietetty unettomia öitä yhdessä puiden kaikenlaisia asioita, itketty ja naurettu yhdessä, oltu mukana toistemme saavutuksissa ja unelmissa,työskentelty yhdessä, matkusteltu ja koettu paljon yhdessä niin ylä- kuin alamäkiäkin.

Luisa on mulle ihminen joka tuli vuosia sitten mun elämään ja tiedän, ettei lähde ikinä.

15941314_10154232619895794_1080863335379605484_n

Mä oon niin mielettömän onnellinen Luisan puolesta ja kiitollinen siitä esimerkistä, että täällä tosiaan voi saavuttaa sen rakkauden mitä ansaitsee, eikä kenenkään tulisi tyytyä vähempään. Kun katson tätä Luisan elämän kokonaisuutta, ymmärrän että irti päästämisen taito on tärkeää, jotta aidon onnen voi saavuttaa ja antaa tilaa niille, jotka sun elämään kuuluvat.

15894396_10154232617180794_2075633660568479046_n

15966228_10154232617265794_6731159179913085714_n

15873570_10154232617380794_2416202168113090807_n

15826555_10154232617280794_3152381902734809896_n

Olen Luisan kautta tutustunut myös muutamiin mielettömän ihaniin ihmisiin, joidenka kanssa myös olen jo kerinnyt matkustelemaan ja kokemaan paljon sekä saamaan heistä ystäviä.

Tällaisia rakkaus katseita oli ihana katsella eilen ihmisten kesken.

Tällaisia rakkaus katseita oli ihana katsella eilen ihmisten kesken.

Leena, Luisa ja Liina <3

15965086_10154232622850794_5590411242698738003_n

"missing my boo"

Mun mekko: Nellycom*

Miten paljon asiat voivatkaan muuttua vuodessa. Vielä reilu vuosi sitten manattiin yhdessä miten tuskin ikinä tullaan löytämään ketään ja tässä sitä ollaan. Ikinä ei tiedä koska se elämän rakkaus tupsahtaa elämään ja se on menoa sitten.

Ehkä mäkin pääsen vielä joskus naimisiin. Nyt innolla odottelen kuka mahtaa olla meidän L-Tiimistä seuraava ;)

 


KUKA MÄ OON?

05.01.2017

Heippa!

Toivottavasti kaikki ovat selviytyneet näistä lähes shokkimaisista pakkas päivistä! Mun oma henkilökohtainen pelastukseni on ollut meidän taloyhtiöstä löytyvä, hyvin kätevä minisali, jossa olen pystynyt yksinkertaisella, mutta tehokkaalla kaavalla toteuttamaan mun treenejä.

Mun blogimuuton kunniaksi ajattelin mahdollisimman tiivistettynä hieman kertoa; kuka mä olen, mitä mä teen ja mistä saatan olla tuttu tyyppi.

Olen alunperin kotoisin Merikarvialta, pienestä 3000 ihmisen kylästä Porin läheltä ja olen aloittanut bloggaamisen vuonna 2011, kun kyllästyin päiväkirjojen rustaamiseen sekä halusin muutettuani Helsinkiin kirjoitella hieman julkisemmin perhettä ja ystäviä sekä itseäni ajatellen, miten mun arki luistaa isossa cityssä.

Lisäksi olin innostunut fitneksestä lajina ja teinkin tuolloin päätöksen kisata joskus vielä bikini fitneksessä. Fitness ei ollut silloin vielä muotia, joten kukaan mun frendeistä ei jaksanut kuunnella aiheesta ja totesin, että on parempi jos vain puran ajatuksiani treenaamisesta ja ravinnosta blogiini. Työskentelin myös tuolloin kuntosalilla, joten arkeni koostui lähinnä järkyttävästä poltteesta lajia ja ylipäätään salikulttuuria kohtaan; kaikki oli niin uutta ja siistiä!

Blogini on aina ollut lifestyleblogi, joka on vahvasti kuitenkin painottunut treenaamiseen ja sen tukemiseen oikeanlaisen ravinnon kautta. Opiskelinkin vuonna 2012 avoimessa yliopistossa terveystieteitä ja liikuntaravitsemuksia sekä kouluttauduin samalla FISAFin kautta Personal Traineriksi.

2012 kesä, kun kävin vielä salilla KORKKAREILLA. Kyllä.

2012 kesä, kun kävin vielä salilla KORKKAREILLA. Kyllä.

Niinkuin kuvasta näkyy, olen kuitenkin aina ollut todella naisellinen ja rakastan muotia, kauneudenhoitoa ja kaikenlaisia naisten etuoikeuksia; kuten korkkareilla kävelemistä ja meikkejä. Mä olen aina rakastanut sitä faktaa, että olen nainen, sillä naiset ovat mielettömän vahvoja ja kiehtovia otuksia sekä halutessaan hemmetin voimakkaita. En ole oikeastaan koskaan kokenut tarvitsevani miestä, mikä näkyykin jopa hieman hektisessä suhdehistoriassani; haaveilen edelleenkin löytäväni rinnalleni miehen, josta löydän sielunkumppanin, jonka kanssa voin olla aidosti onnellinen, toteuttaa yhteisiä haaveita sekä tavotteita, kasvaa yhdessä ja luoda ja rakentaa uutta. Joku joka täydentää mun hulluutta hyvällä tavalla sekä tasapainottaa mun maailmaa, eikä pelkää mua tai yritä sammuttaa mun liekkiä. Joku jonka kanssa olla kokonainen.

800_3225

Vuonna 2012 hommasin itselleni ensimmäisen valmentajan ja vuonna 2014 lähdin ensimmäiselle kisadieetilleni. Se sujui suht koht kivutta ja tarkoitukseni oli kisata IFBBn Bikini Fitneksen junioreissa, mutta shokkina voitettuani Jyväskylän karsinnat, minut siirrettiin suoraan SM tason kisoihin ja itse SM kisoissa jäin pisteen päähän SM kullasta. Menestys oli mulle mieletön shokki ja olin todella tyytyväinen kisakauteeni. Kisasin myös kansainvälisessä kisassa, jossa sijotuin 7:neksi. Sain itselleni samalla varmistuksen, että laji on mun juttu ja fysiikkani toimii; nyt on vain tehtävä duunia kehittymisen eteen paljon.

martina05140909PP_vi-1

Samaan aikaan TV:stä esitettiin uutta formaattia Martina ja Hengenpelastajat, jossa olin mukana. Formaatti oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ja opin siellä paljon. En pelkästään siitä, miten realityä tehdään, vaan myös siitä, miten vahvapersoonainen tyttölauma käyttäytyy vastaavassa tilanteessa.

Olen super tyytyväinen omaan suoritukseeni ohjelmassa. Olin mennyt ohjelmaan täysin ennakkoluuloitta, tietenkin voittamaan ja suuri kilpailuviettini aiheuttikin hieman paheksuntaa. Ohjelmassa, jossa ideana oli kilpailla. Eihän se sovi. ;) Nyt jos menisin uudestaan, osaisin varmasti psykologisesti pelata paremmin, sillä näissä hommissa rehellisyys ei kannata.

Sijotuin kolmanneksi ohjelmassa.

10724074_392842577535680_1543354861_n

10629348_10152479946505794_1588429123623823341_o

Syksyllä voitin myös ensimmäisen awardsini bloggaamisessa sekä esiinnyin paljon medioissa ja vierailin tv ohjelmissa.

Kaikki sujui kivasti ja tekemistä riitti. Kuitenkin jännittävä ja tapahtumarikas vuosi sai surullisen lopun, sillä menetin minun suurimman tukijani, isäni äkillisesti. Isäni menehtyi ollessaan erikoistumassa lasten teho-osasto hoitoihin Afrikassa.

Olin juuri kuvauksissa IL:lle kun sain puhelun, että isälleni on sattunut jotain.

Olin juuri kuvauksissa IL:lle kun sain puhelun, että isälleni on sattunut jotain.

Tapahtuma sai mut hyvin sekaisin. Ensin en ymmärtänyt asiaa, vaan elin ikäänkuin automaatilla. Treenasin entistä enemmän, jätin silloisen poikaystäväni ja tunsin olevani samaan aikaan hyvin selvillä siitä, mitä halusin, vaikka tosiasiassa olin hukassa ja hyvin hyvin rikki ihmisenä. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa fyysistä kipua, kuin miltä tuntuu kun sydän särkyy. Elin niin sumussa, etten edes reagoinut kun kaksi ystävääni menehtyivät auto-onnettomuudessa. Kuolemasta tuli mulle hyvin todellinen asia.

Meni pitkään, että mikään tuntui miltään. Kärsin pahoista valveunista ja unihalvauksista, en nukkunut ollenkaan, ihoni muuttui harmaaksi, ruoka ei imeytynyt kehooni ja muistini pätki.

Samalla elämässäni tapahtui paljon onnellisia juttuja; aloitimme LOOPin kanssa yhteistyössä jussi kuntoon formaatin ja sain paljon muitakin uusia kivoja työprojekteja. Kirjoitin kolumnia lehteen, annoin paljon haastatteluja, tein paljon kuvauksia ja kevään lähestyessä aloimme rakentamaan Fitnet.fi sivustoa.

10983392_10152904335492911_1447130163024469411_n

10561054_784964764912558_616947659_n

10666169_286572238201451_1029236054_n

Olin myös mukana luokkakokous elokuvassa, joka ilmestyi 2015 elokuviin. Yksi hauskimpia työpäiviä joita olen koskaan suorittanut, eikä varmaan tarvitse arvata että miksi. Aloitin myös tekemään ensimmäisiä tv studiossa kuvattavia infocommercial kuvauksia LOOPin nettiin. Meillä oli ja on edelleen aina super hauskaa kuvauksissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuonna 2015 voitin toisen awards palkinnon bloggaamisessa, joka itseasiassa oli Indiedaysin järjestämä blog awards kilpailu. Enpä olisi silloin uskonut, että tulen vielä joskus blogaamaan Indiedaysin sivustolla!

indiedays-blogawards-set2-11

IMG_1668

IMG_1681

Loop Looks vieraana

Tein edelleen paljon lehtijuttuja, annoin haastatteluja ja vierailin erilaisilla some kanavoilla sekä tv-ohjelmissa. Samalla valmistelin itseäni kesällä alkavaan kisakauteen ja olin todella innoissani tulevista kisoista. Rakensin uutta yritystä, menin paikasta toiseen kuin flipperi, mutta samalla kärsin yhä edelleen vaikeasta unettomuudesta ja surusta isäni menehtymisen seurauksena. En edelleenkään osannut käsitellä asiaa kunnolla ja sivuutin surun ja asian käsittelyn töiden ja treenin avulla.

IMG_9969

Kisakauden startattua olin edelleen sadassa asiassa kiinni samaan aikaan; oli jatkuvasti kuvauksia, hirveästi vastuuta, sitä enemmänkin töitä sekä tietenkin hyvin stressaava kisakausi. Pikkuhiljaa oravanpyörä alkoi kuristamaan ja 6 viikkoa ennen kisojani sain lääkäriltä tuomion, jossa mut passitettiin vähintään 2 kk vuodelepoon. Olin saanut aikaiseksi niin suuren tukoksen kehossani, joka hermostolliseksi ylikunnoksi diagnosoitiin, etten jaksanut enää edes kääntää sängyssä kylkeäni. Muistan miten väsynyt olin, mutta en kuitenkaan pystynyt nukkumaan. Hikoilin yöllä sänkyni litimäräksi ja hiukseni tippuivat päästä. Mikään ei enää toiminut kehossani optimaalisesti.

IMG_7845

Terveyteni romahdus oli mulle kuin isku kasvoille. Olin hemmetin pettynyt itseeni ja siihen, mitä olin tehnyt itselleni, mutta se on ollut myös yksi opettavimmista kokemuksista mitä olen joutunut käymään läpi. Olen joutunut opettelemaan sanomaan ei sekä hyväksymään sen asian, etten pysty kaikkeen ja se on ihan ok. Ylikunnosta huolimatta jatkoin töiden tekoa normaalisti, mutta kisakausi sai jäädä. Lääkärin mukaan se olisi ollut viimeisiä treenikausia minulle ehkä koskaan, jos olisin jatkanut kehoni kanssa pelleilemistä.

En todellakaan syytä tapahtunutta lajia; mulla oli äärettömän fiksusti rakennettu kokonaisuus ja riittävästi ravintoa sekä lepoa treenien kannalta. Tapahtunut oli monen asian summa ja olisi varmasti käynyt jossain kohtaa, olin kisakaudella tai en.Ylikuormitin itseäni samalla, kun kärsin vakavasta unettomuudesta. Mitä muuta voi lopputuloksena olettaa?

IMG_0660

Talvi ja kevät menivät lähinnä matkustellessa ystävieni sekä silloisen poikaystäväni kanssa. Taisin lentää yli 20 kertaa ja käydä monissa maissa sekä kaupungeissa. Muutin Espanjaan poikaystäväni kanssa ja vaikka treenaaminen olikin edelleen jokapäiväistä arkeani, oli se nyt hieman erilaista. En tiennyt pääsenkö koskaan siihen tilanteeseen, että kehoni kestäisi kisaamista. Ykkös tavoitteena oli saada terveys takaisin ja tilanne tasaiseksi. Olin välillä niin väsynyt, etten pystynyt edes nousemaan sängystä ja mulla oli loputon nälkä jatkuvasti. Kehoni huusi ruokaa ja lepoa hyvin pitkään.

Kesällä muutin takaisin Suomeen ja vietin ensimmäisen kesän vuosiin, kun en ollut kisakaudella tai tähdännyt kisoihin. Olin kuitenkin juuri alkanut voimaan paremmin ja tunsin kehoni voimaantuvan sekä ottavan treeniä vastaan enemmän, joten kesä meni lähinnä treenien ja levon sekä töiden parissa. Olin kovasti uhkaillut käyväni jokaisella festarilla, mutta loppujen lopuksi taisin käväistä ainoastaan weekend festareilla, jolloin minun ja Rosan rakkaustarina roimahti.

img_6265

Miss Suomi ja Fitness tähti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikään ei sinänsä ole muuttunut näinä vuosina lainkaan, mutta kuitenkin kaikki niin paljon. Olen kasvanut ja ehkä karummin sanottuna joutunut kasvamaan mielettömästi ihmisenä. Olen onnekas siitä että saan tehdä työkseni asioita joita rakastan bloggaamisen ja valmentamisen kautta. Näinä vuosina ympärilleni on rakentunut aivan mieletön tiimi uskomattoman upeita ihmisiä, enkä voisi koskaan pyytää enempää. Monista on jouduttu luopumaan, mutta myös luopuminen on joskus tietynlaista eteenpäin menemistä sekä kasvamista, sekä varsinkin tilan antamista niille, jotka sun elämään kuuluvat. Paljon on monissa asioissa yritetty, tehty, epäonnistuttu ja onnistuttu.

Uskon että tämä vuosi tulee olemaan taas yksi parhaimmista vuosista ikinä. Olen vihdoin päässyt kiinni kisakauteen, mulla on paljon uusia juttuja täällä blogin puolella, kuten myös valmennuspuolella, sekä ihmissuhteeni ovat hyvin onnellisella mallilla. <3

15909955_10212194285159447_1323183592_n

Rokki soimaan ja kohti uusia mokia sekä onnistumisia! ;)


TERVETULOA KISAKAUSI

04.01.2017

Heippa!

Vihdoin mun blogin muutto on tehty ja mut löytää nyt täältä! Mitäs tykkäätte mun uudesta bannerista?

Mun uuden vuoden vaihde oli niin hauska, että pakko hieman palata päivissä taaksepäin ja kerrata tapahtumia. Kiitos kaikille rakkaille ystäville jotka teitte siitä ikimuistoisen.

Perjantaina oltiin Pikin&Hannun 4.0 synttäreillä, jonne oli kokoontunut lähes mun koko frendi-ja tuttavapiiri. En osaa sanoa paljonko jengiä oli paikalla, mutta monta sataa ihmistä oli tullut juhlimaan pikiä ja hansia. Frendit olivat siis järkänneet Circukseen aivan mielettömät yksityisbileet, jossa esiintyi mm. Diandra, JVG, Pete Parkkonen ja muutama muu artisti. Ainoa pettymys koko illassa oli, että Petellä oli vaatteet päällä kun se veti kohta sataa biisin…

15826331_10154223607925794_5815031072184665376_n

Uuden vuoden aattona mä taisin käydä yhteensä viidessä eri paikassa ja kerkesin kyllä moikata kaikki tutut ja frendit vielä ennen kuin vaivun mun kisakuplaan ja talvihorrokseen keskittymään tavoitteisiin kevään kisojen suhteen.

Oli taas kaikenkaikkiaan aivan super hauska ilta ystävien kesken, joka huipentui siihen kun saatiin jammailla livemusiikin tahtiin jatkoilla, kun Diandra ja Nelli näyttivät taitonsa.

Vietin niin hauskat ja vauhdikkaat kaksi päivää, että en ole edes ymmärtänyt ottaa kuvia.

Nyt on kisakausi startattu, ekat treenit vedetty ja ruokavaliot siivottu. Pakarat huutavat hoosiannaa tällä hetkellä eilisen jalkatreenin ansiosta ja oon jo kerinnyt ottamaan pienet päiväunet, sillä aamu alkoi kello kahdeksan aamuaerobisella. On hieman tottumista sen kanssa, etten vaan voi napsia kaikkea suuhuni mitä tekee mieli ja että mun täytyy taas punnita kaikki mun ruoat tarkasti. Tuntuu että kokoajan olisi nälkä, vaikka ruokaa ja hiilaria on kyllä runsaasti vielä.

Tää on mielettömän jännää eikä jaksaisi taas ollenkaan malttaa odottaa, että ne vatsalihakset alkaisivat sieltä kuoriutumaan. ;) Ja vatsalihaksista puheen ollen, alankin valmistautumaan illan olkapäätreeniä varten. Tuolla on aikamoinen lumimyrsky ulkona, joten pelkästään 1,5km kävelymatka salille vaatii pientä taistelua lumipyryä vastaan.