PAREMPAA JAKSAMISTA X FITLINE

29.01.2017


Olen mukana kampanjassa yhdessä FitLinen kanssa, joka on saanut minut pohtimaan omaa panostustani huolehtia omasta jaksamisesta sekä palautumisesta ja sitä, missä voisin mahdollisesti parantaa.

Niinkuin kerroin, mulla kiristettiin tahtia tämän viikon alussa ja se kyllä tuntuu ja näkyy. Naama sen kuin kapenee ja painokin taisi romahtaa heti ensimmäisenä päivänä 1,5 kiloa alaspäin. Se, että tuloksissa päästään eteenpäin ja dieetti alkaa näkymään on aina todella motivoivaa ja auttaa jaksamaan eteenpäin. Hitaasti, mutta varmasti. Kisadieetillä olo on kuitenkin aina oma hommansa ja mulle itselleni on erityisen tärkeää pitää huolta hyvinvoinnistani sekä terveydestä. Kun jaksaminen on huonoa, heijastuu se myös onnellisuuteen.

Fitness sanana on monelle kirosana ja saan aina jopa ehkä hieman sääliviä katseita, kun kerron ulkopuolisille olevani kisadieetillä koska tähtäimessä on bikini fitness kisat keväällä. ”Mitä sä niinkuin syöt?” ”Voi, miten sä jaksat” ovat useimpia reaktioita hieman varovaisella, vähän säälivällä äänensävyllä. Ihmiset haluaisivat varmasti kysyä, että miksi teen itselleni niin. Sehän on median mukaan suoranaista väkivaltaa keholle ja mielelle.

Tiedostan sen varsin hyvin, että laji on hyvin vaarallinen ja itsekin terveyteni kanssa melko pohjalla käyneenä olen terveellä tavalla huolestunut ja tarkkana asiasta. Mulla on kuitenkin osaava tiimi ympärillä, enkä itsekään ole mikään untuvikko enää, joten osaan myös ottaa vastuun tekemisistäni ja pitää huolta siitä, että tätä tehdään terveys edellä. Kerron usein kysyjille hyvin avoimesti omista ajatuksistani lajia kohtaan ja hyvin nopeasti huolestuneet ilmeet muuttuvat hymyksi ja saan paljon positiivista palautetta ajatusmaailmastani lajia kohtaan. En koe olevani fanaattinen ääri-fitneksen palvoja, vaan itsensä haastaja, joka rakastaa tätä lajia, mutta pitää myös järjen päässä ja terveyden etusijalla.

16299195_10154298304075794_297416741557100353_n

Keskustelin perjantaina aiheesta ihanan Sara La Fountainin kanssa ja hänen kanssaan tuli juteltua siitä, miten vähälle urheilijoilla jää esimerkiksi vitamiinien saanti ja miten se näkyy väsymyksenä sekä suorituskyvyssä. Olen itse ollut rehellisesti sanottuna aivan liian laiska lisäravinteiden kanssa, enkä ole huolehtinut tarpeeksi vitamiinien saannista. Olen turvautunut usein siihen, että saan kaiken tarvitsevan puhtaasta ja monipuolisesta ravinnosta, mutta varsinkin kovaa urheilevan tulisi olla erityisen tarkka siitä, että keho saa kaiken tarvitsevansa, jotta jaksaa ja suorituskyky pysyy mahdollisimman hyvänä. Kyllä se niin menee, että se mitä syömme näkyy meissä hyvin vahvasti niin fyysisesti, kuin myös henkisestikin.

Nyt aijon kuitenkin tsempata asiassa, sillä olen aloittanut yhteistyön FitLine brandin ambassadorina ja ottanut heidän monipuoliset tuotteet käyttöön.

Heidän tuotevalikoimastaan löytyy neljä tuotetta, jotka kattavat urheilijan tarpeet jaksamiseen, palautumiseen ja lihaskasvun tukemiseen. En kuitenkaan koe FitLineä niinkään perinteisenä ”fitness” lisäravinne brandina, jonka kohderyhmänä olisi vain salilla treenaavat ja lihasmassaa tavoittelevat, vaan nämä sopivat minun mielestäni aivan jokaiselle aktiiviselle ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle ihmiselle.

Erityisesti Activize on jokaiselle varmasti hyödyllinen tuote, sillä se sisältää mm.

  • C-vitamiinia, 
  • B2-vitamiinia (riboflaviini)
  • Biotiinia
  • Niasiinia

Nämä yhdessä auttavat edistämään energia-aineenvaihduntaa, poistamaan väsymystä ja uupumusta sekä edistävät hermoston normaalia toimintaa. Sopii käyttöön ihan jokaiselle.

16406575_10154299068190794_3346830907181224314_n

 

Lisäksi tuotevalikoimasta löytyy mm. Restorate niminen lisäravinne, joka on tarkoitettu lisäboostiksi palautumiseen, mutta mä olen itse sitä mieltä, että myös tämä tuote sopii vallan mainiosti ihan jokaiselle arkikäyttöön, sillä sen sisältämät vitamiinit ovat meille jokaiselle tarpeellisia ja tärkeitä. Restorate sisältää runsaasti sinkkiä, joka edistää normaalia happo-emäs aineenvaihduntaa, edesauttaa normaalia hedelmällisyyttä ja lisääntymistä, hiilihydraattiaineenvaihduntaa sekä rasvahappoaineenvaihduntaa. Sinkki on aivan ykkös lisäravinne varsinkin talvisin, sillä se pitää flunssan loitolla! Lisäksi Restorate sisältää D-vitamiinia, jonka tehtävä on edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Myös maku on aivan ihanan sitruunainen, ei ollenkaan huono.

16195183_10154299068175794_1958143858538726759_n

FitLinen tuotevalikoimasta löytyy näiden lisäksi myös ”Basics”, joka sisältää tärkeät entzyymi ja maitohappobakteerit, sekä ”Pro Shape -aminohapot ovat treenaajalle oivia lisäravinteita immuunijärjestelmän toiminnan, palautumisen sekä lihaskasvun tukemiseksi. 

16406852_10154298304065794_7031446116191950233_n

Mulla on itselläni tänä vuonna tavoitteena huolehtia siitä, että saan varmasti kaikki tarvitsemani vitamiinit sekä ravinteet, jotta jaksan ja pysyn terveenä. Niinkuin kerroin, olen ollut aina hyvin laiska käyttämään aminohappojen lisäksi lähes mitään lisäravinteita, joten mielenkiinnolla lähden testailemaan tuotteita ja odotan näkeväni tuloksia erityisesti jaksamisen sekä palautumisen kanssa.

16406614_10154298281065794_5268247771978323426_n

Järjestän yhteistyössä FitLinen kanssa arvonnan mun blogin lukijoille ja haluankin haastaa teidät pohtimaan omaa suhdettanne terveyteen sekä hyvinvointiin. Kuinka tärkeässä osassa ravinto on sulle ja oletko koskaan ajatellut, miten suuri merkitys ravinnolla on meidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, terveyteen sekä sitä kautta myös onnellisuuteen ?

Arvonnan pääpalkintona on tuotepaketti, joka sisältää Activize-, Restorate- sekä Basicstuotteet, sekä FitLine shakeri. Pääpalkinnon lisäksi arvon myös kolme FitLine shakeria! 

Arvonnan tarkemmat osallistumisohjeet löydät TÄÄLTÄ.

Yhteistyössä FitLineIndiedays_logo_RGB_whitebg_02

 

 


Miten paljon treenaan kisakaudella?

19.01.2017

*sis. mainoslinkin

Heippa!

Multa toivottiin postausta, jossa avaisin tämänhetkisestä treenieni jaosta sekä määrästä. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta mä treenaan tällä hetkellä (vielä…) huomattavasti vähemmän, mitä normaalisti treenailen itsekseni offilla. Mulla on 5 x salia sekä 2 x aamuaerobista, jotka ovat pituudeltaan 30 minuuttia, eli reippaasti juosten noin 5 km mun kohdalla.

Salitreenit ovat tyypiltään mahdollisimman reippaita; pitkiä sarjoja, lyhyitä palautuksia. Lisäksi valmentajani Timo Eloranta pitää huolen siitä, että vähintään kerran viikossa jalat ja kontti saa kunnolla kyytiä. Ne on niitä päiviä, kun saan kontata himaan ja loppupäivän kuolata päälleni sohvalla.

16114163_10154268465625794_6406438715925812179_n-1

Hauskinta tässä on se, että vedin kesällä noin 4 aamuaerobista, 5 salia ja 3 HIIT treeniä parhaillaan, mutta koska ruokavalio ei ollut optimoitu, tuli käytyä ulkona ja muutenkin tekemisessä ei ollut ns. sen suurempaa suunnitelmaa tai rytmiä, niin mitään ihmeellistä ei ulkoisesti saatu aikaseksi. Tottakai kunto oli hyvässä kondiksessa ja oli hyvä olla, mutta kyllä se vain niin on, että vähemmälläkin tekemisellä päästään huomattavasti tehokkaammin eteenpäin, kun ruokavalio ja treeniohjelma kohtaavat. Siksi osaavankin konkarin on tuloksia toivoessaan hyvä noudattaa välillä toisiaan tukevia ja suunniteltuja ohjeita.

16194975_10154268465630794_4800590041484750919_n-1

Moni on kysellyt teenkö vielä henkilökohtaisia ohjelmia; kyllä teen ja lisää voi kysyä fit4ever@hotmail.fi osoitteesta.

MITEN ON MENNYT, MIKÄ FIILIS? Olen ollut vasta 2 ja puoli viikkoa kisadieetillä. Mitään suurenmoista ei ole kerinnyt tapahtumaan, mutta kyllä ne posket pikkuhiljaa alkavat sulamaan. En tietenkään tule pääsemään ”näin helpolla” koko dieettiä, vaan tottakai menoa kiristetään, multa vaaditaan enemmän jatkuvasti ja duunia on vielä PALJON tehtävänä.

Verrattuna aijempiin kisadieetteihin mulla on tietynlainen rauha ja luottamus tekemiseen, koska sen lisäksi että tunnen kehoni ja sen käyttäytymisen entistäkin paremmin, osaan myös luottaa valmentajaani. Tiedän miten kehoni käyttäytyy erilaisissa tilanteissa ja muutoksissa ja ne eivät ole aiheita, joista stressaisin tai missä vertaisin itseäni kehenkään muuhun. Kroppani on aina ollut jonkinlainen painon pudotusta vastaan kiukuttelija, ja vaikka rasva palaa niin paino romahtaa aina kerralla montakin kiloa, kun taas joillakin se laskee tasaisesti 100-200g/päivässä. Myös treenit, kuten jalkatreeni saattaa kerätä mulla nestettä isojakin määriä, joten on aivan turhaa tuijottaa vaakaa joka päivä ja masentua, jos paino ei putoa tasaisesti joka päivä tai jos se on välillä jopa noussut. Kyllä ne muut kehon merkit sekä peili kertovat eniten siitä missä mennään vai mennäänkö missään.

Ruokavalion muutoksiin olen jo tottunut, mikä tarkoittaa mun kohdalla lähinnä huomattavan suuri määrä vähemmän rasvaa (öljyä!) sekä hedelmäsokeria (omenoita) ja enemmän lämmintä ruokaa, kuten sitä ikuisesti toimivaa riisiä ja kanaa. Lähinnä kauhistellen ajattelen, että vielä reilun 2 viikkoa sitten saatoin ahtaa neljä järkyttävän isoa omenaa itseeni päivässä kaiken muun ruoan kylkeen. Niin sitä vain kaikkeen tottuu, kun on jonkinlaisessa sokerikoukussa.

Nälkä mulla on aina, mutta nälkää mä en joudu näkemään. Päinvastoin, vielä saa syödä ja pitääkin syödä. Tällä hetkellä menee muutama suht tuhti puuro päivässä sekä 3 isohkoa, hiilaripitoista kunnon ateriaa. Mulla tosin sattuu olemaan krooninen nälkä, joten söisin 24/7 hevosen kokoisia annoksia jos vain saisin. 18- vuotias anoreksia minä varmaan kuolisi ahdistukseen tästä ruokahalusta, silloinen säästöliekki elimistöni ei edes ymmärtänyt mitä nälällä tarkoitetaan.

Huomenna taas valmentajan pakaragrilliin! Mahtavaa. ;) Miten lukioiden treenit sujuvat?

15977700_10154268465685794_451555190961053122_nFarkut – similar HERE* (maailman mukavimmat farkut)

Neule –HERE / similar HERE*

Koru – Hermés

Kengät – Adidas Superstar Wedge / Superstar Originals HERE*

 


KOSKA SÄ KISAAT SEURAAVAKSI?

19.11.2016

Multa varmasti eniten kysytty kysymys, koska seuraavaksi kisaat?

Tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että mulla olis nyt oikea aika harkita kisaamista. Arki on aika tasaista eikä mitään mullistavia projekteja tai kuormituksia ole tällä hetkellä päällä, joihin pitäisi laittaa perus arkitöitä enempää energiaa. Vuosiin ei ole ollut näin tasainen fiilis töiden suhteen, joten eiköhän muuteta tämäkin tilanne! :D

Processed with Snapseed.

Mulla on hirveästi tahtoa päästä kisageimeihin kiinni, oikeastaan se on ainoa asia jota tällä hetkellä kaipaan todella todella paljon. Niin niitä hyviä kuin huonojakin hetkiä, sitä focusta tekemiseen ja selkeää määränpäätä.

Ainoa asia mikä pelottaa on se, kestääkö kroppa. Tähän tarvitsen osaavan ja kovan tiimin taakse sekä ihmisiä, jotka tarkkailevat tilaani jatkuvasti. En aijo enää ikinä riskeerata terveyttäni, sillä henkinen hyvinvointini ei kestäisi toista ylikuntoa ja parantumisprosessia.

15055871_10154073597585794_6305195638076883269_n

Olen täysin valmis tekemään paljon duunia, uppotumaan jopa siihen omaan kuplaani, jos se sen vaatii. Ja mitäpäs valehtelemaan, vaatiihan se. Tiedän että mulla on mitä mahtavin tukijoukko mun takana, jotka ovat valmiita auttamaan jaksamaan. Tiedän tasan tarkkaan miten hienoa ja kamalaa kisakaudella olo on yhtäaikaisesti. Olen kuitenkin mielestäni odotellut ja parannellut tarpeeksi pitkään ja tunnen olevani jollain tapaa valmis avaamaan uuden sivun elämässä. Vielä vuosi sitten kauhistelin ajatusta kovasta treenaamisesta, koska olin vielä niin väsynyt. Nyt mulla on sellainen olo, että teen vaikka itkien jääsateessa ne aerobisetkin, se ei lainkaan pelota mua, vaan kokemus siitä, kun oma terveys on vaakalaudalla.

Kaikki me se varmasti tiedetään ettei kisaamisessa ole kyse hyvinvoinnista, vaan armottomasta kilpaurheilusta. Se vaatii ihan hemmetisti duunia, keskittymistä, lepoa, priorisoimista ja kyse ei ole enää siitä, huvittaako sua mennä treeneihin 2-3 x päivässä. Sinne mennään.

Processed with Snapseed.

Miten henkinen puoli? Juuri kirjoitin että varsinkin viimiset 2 viikkoa ovat henkisesti olleet raskaita isän kuoleman vuosipäivän sekä perään vietetyn isäinpäivän vuoksi.

Olen ihminen joka voi henkisesti huonosti, jos en saa tehdä, toteuttaa ja mennä kohti tavoitteita elämässä. En siis usko, että tämä olisi henkisesti mitenkään huono juttu mulle, päinvastoin. Toki se tuo stressiä lisää ja olen aina ollut hyvin stressiherkkä, mutta kun sen tiedostaa ja siihen osaa suhtautua oikein, on sekin käsiteltävissä.

Tärkeimpiä tekijöitä tällä hetkellä on se, että uni on laadukasta ja levosta ei tingistä ja että en ole rakentamassa mitään suurempaa elämänmuutosta tai kanna liian suuria prokkiksia samanaikaisesti mukanani, vaan pääsisin keskittymään kisaamiseen 100%.

Maanantaina menen juttelemaan valmentajan kanssa, katsotaan mitä siellä tuumaillaan. Olen myös maanantaina menossa labraan mittaamaan jo hetken odotelleet lähetteet, joissa tsekataan hormonitoimintani toimivuus ja tila endokrinologin kanssa. Olen myös jutellut mahdollisen lääkärin kanssa, joka tsekkaisi ja seuraisi terveyteni tilaa koko kisadieetin ajan. Haluan ehdottomasti minimoida kaikki riskit ja toteuttaa asiat mahdollisimman fiksusti!

Terveys edellä, vaikka halu olisi kuinka kova!:) 

 

 


PÖYDÄN TOISELLA PUOLELLA.

30.08.2016

Hei!

Saavuin eilen (hieman mutkien kautta, kiitos VR :D ) Poriin. Tarkoitukseni on olla täällä muutama päivä, sillä mulla oli tänään yhden ja huomenna on toisen yrityksen henilökunnan koulutus pidettävänä. Pidän yrityksille koulutuksia heidän työtään tukevasta liikkumisesta, kehonhuollosta ja ertyisesti ravitsemuksesta.

12543349_577327509088973_1516451466_n

Olen toiminut Personal Trainerina vuodesta 2012 asti ja nyt nämä asiat alkavat olemaan mulle niin iskostuneita, termit tuttuja ja asia sen verran hallussa vuosien valmentamisen jälkeen, että on helppoa kertoa aiheesta myös isommille porukoille ja mitä tärkeintä; arki kiellä ja tavalla, jolla tavallinen kansalainen (ei mikään fitness fanaatikko) myös ymmärtää MIKSI syödään ja MITÄ syödään. MIKSI ei syödä prosessoituja ruokia vaan suositaan luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita. MIKSI syödään hiilihydraatteja, MIHIN proteiinia tarvitaan ja MIKÄ on rasvan, kuitujen, vitamiinien ynm. ravinteiden tehtävä elimistössä. MIKSI panostaa mielummin laadukkaaseen ruokaan, kuin myöhemmin maksaa lääkärisedälle? ;) 

En koskaan halua vain käskeä asiakasta tai kuuntelijaa tekemään jotain, minkä syytä hän ei ymmärrä. Pyrin aina valmentamaan asiakkaan ulos valmennuksesta ja oikeasti oppimaan ravitsemuksesta ja liikunnasta niin, että hän pärjää niillä eväillä itsenäisestikin sekä on kykenevä itsenäisiin ja tietoisiin, terveellisiin valintoihin elämässä.

12814306_10153422763495794_2869839074110977387_n

Faktahan on se, että meillä on tällä hetkellä niin paljon teollista tarjontaa ja suuri osa meistä ovat täysin markkinoinnin uhreina. Milloin tulee mitäkin uutuusTUOTTEITA ja kamppanjaa. Ymmärrettäväähän se on. Jos ei esimerkiksi koulussa kiinnostanut tieto makroravinteista, mitä ne ovat ja mihin kaikkeen niitä tarvitaan, niin ei se tieto myöskään itsestään kenenkään tietoon tule. Jos ei tiedä mikä tehtävä ravinnolla on ja miten elimistö reakoi keinotekoisiin tuotteisiin, ei välttämättä osaa olla huolestunut aiheesta ennenkuin on liian myöhäistä.

Onneksi nykyään kuitenkin informaatiota on sen verran paljon tarjolla, että ihmiset ovat tietoisempia, mediakriittisempiä ja itsenäisempiä päätöstensä kanssa. Myös varmasti tämä suomessakin jyllännyt fitness boomi on tehnyt jonkinalisen tietoiskun monien elämään ravinnon ja liikunnan kannalta. Jotain hyvää siitäkin! Varjopuolina ovat toki myös sadat erilaiset trendit, tavat ja väitteet hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Yksi syö proteiinipitoisesti, toinen hiilaripainoitteisesti ja kolmas ottaa energian täysin rasvoista. Tapoja on monia; se mikä sopii jollekkin ei välttämättä sovi itselle. Siksi onkin erityisen tärkeää olla kopioimatta muiden ruokavalioita ja ohjelmia itselleen. Kokeilla saa jos se koostuu ns. perus pohjasta ja elimistölle tärkeistä ravintoaineista, sillä tottkai ravitsemukseen kuuluu tiettyjä vakio faktoja ja jokaisen elimistö tarvitsee tietyn määrän tiettyjä ravinteita, mutta minkäänlaisilta erikoisruokavalioilta on turha odottaa että ne toimivat jokaiselle samalla tapaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Musta on kyllä niin hauska ajatus minusta kouluttamassa ja opettamassa ihmisiä, varsinkin isompia ryhmiä. Juurihan itse istuin lukion terveystiedontunneilla, sen jälkeen yliopiston kursseilla ja FISAFin ravitsemusluennoilla. Siitäkin on muka kohta 5 vuotta kun opiskelin ravitsemustieteitä. Niin ne ajat vain muuttuvat ja ihmiset vaihtavat paikkaa itse pöydän toiselle puolelle. Kyllä aika menee nopeasti!

 


Diabeteksen unelma.

25.07.2016

”Mä en pysty tähän” oli tänään mantra jonka päästin noin kymmenen kertaa muutaman tunnin Linnanmäki vierailun aikana. Tämä pakonomainen ja paniikkimainen lauseen toistaminen johtui järjettömästä ampiaisten määrästä! Tottakai, paljon makeaa ja ruoan tähteitä jokapuolella, kukkien ja puiden lisäksi.

IMG_2292

Mä olen aina pelännyt ampiaisia, mutta mun ensimmäisen kisadieetin aikana sain jonkinlaisen trauman näistä piikikkäistä kavereista. Olin aivan kisadieetin lopulla vetämässä porrastreeniä, kun yhtäkkiä mun kimppuun hyökkäsi parvi ampiaisia. Muistan miten huidoin paniikissa kaulastani, naamastani ja käsistäni amppareita pois, mutta ne vain pysyivät siinä kuin liimatut. Sainkin piston käteeni josta seurasi hillitön paniikkikohtaus. Pelästyin niin paljon, että tilanteen jälkeenkin yritin vähintäänkin viiden minuutin ajan lopettaa hysteeristä itkemistä ja tasoittaa hengitystäni. Itse pistäminen ei niinkään haitannut, vaan yhtäkkinen agressiivinen hyökkäys pelästytti. Pelkäsin, että ampiainen pistäisi minua esimerkiksi kurkun lähelle.

Silloin oli jo sen verran kylmä ja syksyinen sää, että ampiaiset olivat todella nälkäisiä ja sen vuoksi agressiivisia. Jokapäivä sai Facebookista lukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden uhrien kertomuksia ampiaisten kummallisesta ja agressiivisesta käytöksestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Halusin kuvata hattaran kanssa muutaman kuvan ja sehän ei ollut ollenkaan hyvä idea. Hattara käteen ja välittömästi kymmenen ampiaista perään. Ampparit ilmeisesti rakastavat sokeria, en usko että ne musta mitään muuta halusivat. Ainoastaan palan tuota sokeripilveä itselleen. Vaikka kuinka yritin rauhoittua ja pysyä paikallani, niin jostain solumuistista pinkaisee välittömästi paniikki kun ampiainen lähestyy. Tiedän itsekin että se panikoiminen ja huitominen ainoastaan pahentaa tilannetta, mutta en vain pysty olemaan paikallani kun ampiainen pörrää ja kiehnää ympärilläni.

13620831_10153762940770794_7118930516724527185_n

No, loppu hyvin kaikki hyvin. Mä sain mun hattaran ja kuvat ilman yhtäkään pistosta.

Salaisuutena voin paljastaa, että vaikka kuvien perusteella ei uskoisikaan, niin näiden kuvien jälkeen meni mun hattaraT parempiin suihin, (kyllä, monikossa, sillä ensimmäinen suli jo ennen kuin kuvaus spotti löytyi…) koska en itse pidä hattaran mausta, enkä koostumuksesta, enkä varsinkaan siitä olosta mikä siitä seuraa. Kunnon diabeteksen unelma. :D

Linnanmäki on muutenkin aivan horror, kun miettii ruokailumahdollisuuksia. Muutamasta paikasta taisi saada hampurilaisten ja ranskalaisten lisäksi jonkinlaisen salaatin, mutta muuten tuo paikka pursusi sokeria, rasvaa ja höttöhiilaria. Teki ihan pahaa viattomien lasten puolesta, sillä en usko että monikaan lapsi ymmärtää mitä suuhunsa laittaa, mä ainakaan nähnyt asiassa mitään ongelmaa nuorena ja tietämättömänä. Jos mulle tuli huono olo jo muutaman hattarapalan jälkeen, miten mahtaa 30 kg lapsi reagoida tuohon sokeripommiin? Ei mikään ihme, että linnanmäkeä säestää lähes loputon itku-raivo-potku-huuto ja joka toinen lapsi kiukuttelee niin, että kitarisat vain heiluvat kun sokerihuuma laskee ja väsymys iskee.

Mä en todellakaan rupea paasaamaan blogiini siitä, miten lapset tulisi kasvattaa, vaan siitä, että aikuisten tulisi aina muistaa ketä lapset katsovat ylöspäin ja mistä he oppivat elämäntapansa. Aikuisilta ja nimenomaan omilta vanhemmilta tietenkin. Silloin tällöin tivolissa herkuttelu tai karkkipäivä on ihan ok, kunhan herkuttelu ei ole jokapäiväistä ja ruokavalio koostu roskaruoasta. Lapsilta löytyy nykyään jo valtimotaudin riskitekijöitä ja kakkostyypin diabeteksen oireita: paastosokeri ja veriarvot ovat koholla ja insuliinieritys häiriintynyt. Lapsella saattaa olla rasvamaksa, iho-oireita sekä tuki- ja liikuntaelinongelmia. Euroopassa lasten liikalihavuus on jo epidemian mitoissa, eikä loppua näy. Jo joka neljäs murrosikäinen suomalainen lapsi on ylipainoinen. Lapsiakin huolestuttavammalta vaikuttaa aikuisten tilanne. Muutama karkki ei välttämättä silloin tällöin kenenkään lapsen ruokavaliossa tee vahinkoa, mutta jos äiti vetää esimerkilisesti kaksin käsin vieressä hampurilaisia, ranskalaisia ja sokerihillo-kermavaahto-lettuja kokiksella, niin saattaa lapsen hyvinvointiin ja ylipainoon löytyä syy lähempää kuin uskoisikaan.

Vaikka mua ei lapsena kielletty tai pakotettu mihinkään ruokailuun tai ruokavalioon liittyen, niin mun äiti on aina tehnyt ihan hemmetin hyviä salaatteja sekä kotiruokia ja olenkin pienestä pitäen kasvanut kasviksia rakastavaksi salaatti-hedelmä monsteriksi. Jo vaippaikäisenä pyysin meidän kreikan mummua tekemään mulle salaattia, vaikka tarjolla olisi ollut herkullista pitaa. Mulla menee normaalisti päivässä vähintään muutama kurkku, yksi jäävuorisalaattikerä, 200g tomaatteja plus kaikenlaista muuta porkkanaa ja vihannesta. Mä väitän, että mulle on itsestään selvää että syön paljon kasviksia, hedelmiä ja kotiruokaa, koska niin meillä on aina tehty lapsuudessakin. Syön kunnon ruokaa, hedelmiä ja kasviksia niin paljon, ettei mulla edes jää tilaa karkille tai roskaruoalle mun mahalaukkuun. :D Ei ihme, että mun valmennettavat ja fitnetin asiakkaat tuskailevat aina ruokien määrää.

"kun mä en edes pidä tästä hattarasta"

”kun mä en edes pidä tästä hattarasta”

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – mä en edes tykkää tästä hattarasta.