Rikkooko fitness parisuhteen?

06.07.2016

Tämä on ollut aika puhuttava aihe ja multakin on kysytty asiasta monesti. Törmäsin kuitenkin hiljattain väitteeseen, jossa kerrottiin varsin asiantuntevasti, miten fitness on rikkonut mm. minun parisuhteeni. Onko todella niin, että fitness rikkoo parisuhteita?

Valehtelisin jos väittäisin, että fitneksessä kisaaminen ei vaadi itsekkyyttä kisaajalta. Sitä todellakin uppoutuu ikäänkuin tietynlaiseen kuplaan, ja niin pitääkin, jotta saa suljettua kaiken ylimääräisen ulos ja kanavoitua kaiken keskittymisen ja energian kisapreppiin. Olenkin monesti miettinyt, miten kisaaminen ja esimerkiksi perhe-elämä lasten kanssa on mahdollista. Itse olen todella temperamenttinen ja kovapäinen ja jos päätän jotain, niin usein menen vaikka läpi harmaan kiven jotta sen saavutan. Se on hyvä ja huono juttu. Pysyn hyvin päättäväisesti kiinni tavoitteissani, mutta se ei välttämättä tee minusta kaikista helpointa kumppania. Olenkin käynyt jo suhteellisen nuoreen ikääni nähden kaksi burn outia, joka on selkeä seuraus siitä, että teen kaiken täysillä ja menen niin pitkään yli jaksamiseni kunnes seinä tulee vastaan.

IMG_0679

Se, rikkooko fitness parisuhteen on mun mielestä vähän monimutkikkaampi asia. Kilpaurheilijan kanssa voi olla todella vaikeaa olla, jos ei ole itse kiinnostunut lajista tai kokenut kilpaurheilijan arkea. Siinä ollaan kisaajan puolesta todella herkillä ja käydään ajoittain hyvin syvillä vesissä. Toisaalta, jos energian osaa kanavoida oikein, se voi olla todella opettavainen kokemus ja tuoda täysin uuden syvyyden kumppanuuteen. Kumppanin tuki on korvaamatonta kisakaudella. Kisakausi on ohimenevää ja varmasti hieno kokemus, kun siihen asennoidutaan tiiminä positiivisesti.

Toisaalta jos tukea ei saa, se saattaa tuoda uuden piirteen molemmissa sekä synnyttää uuden tunteen esiin suhteessa. Jos kumppani ei ota huomioon tilannetta, kannusta tai tue, voi tulla todella turvaton ja epävarma olo suhteesta.

Mun oma mielipide on, että fitness kisaamisena ei itsessään riko parisuhteita. Se, miten kumppani tukee ja osallistuu kisakauteen merkitsee, kuin myös se, miten kisakuplasta osataan tulla ulos ja hetkellinen oma itsekkyys korvata toiselle merkitsee loppupeleissä. Jäädäänkö siihen ”vain minä ja minun aikatauluni” moodiin vai osataanko antaa myös toiselle tukea, arvostusta ja mikä tärkeintä; panostaa yhteisiin hetkiin, kokemuksiin ja yhteisiin tavotteisiin. Osataanko antaa tukea myös toiselle, kun hän sitä tarvitsee?

800_3114

Uutta parisuhdetta on kisakaudella mun mielestä hyvin vaikea alkaa rakentamaan, ellei toinen ole perillä siitä, mitä kisaamine henkisesti ja fyysisesti vaatii toiselta ja miten monista asioista ”luopumista” se on. Varsinkin nuorien ihmisten näkökulmassa. Onko toinen valmis siihen, että ravintoloissa ei käydä, spontaaneja kesäiltoja kuplivien kanssa ei vietetä, nukkumassa ollaan viikonloppuisinkin aikaisin ja päivät menee hyvin rutiinimaisesti saman kaavan mukaan. Treeneistä ei tingitä ja ruoissa ei huijata!

10608458_10152355927610794_357706260034899033_o

Sitten se monien veikkaama totuus siitä, erottiinko me Joelin kanssa fitneksen vuoksi? Ei. Me ei erottu, koska me oltaisiin kärsitty mun dieetistä tai riidelty sen vuoksi. Meillä oli ongelmia suhteessa, koska oltiin tultu viimeisen vuoden aikana enemmänkin hyviksi ystäviksi, kuin kumppaneiksi suhteessa. Joel oli mulle lähinnä kuin veli lopussa. Rakkaus ei missään vaiheessa loppunut, Joel on edelleen mulle tärkeä ja ollaan paljon yhteydessä.

Yksi merkittävimpiä syitä miksi mä halusin erota oli se, että mä koin että olin itse muuttunut ihmisenä todella paljon siitä 19-vuotiaasta Lindasta, joka olin kun tapasin Joelin. Meillä oli sillon paljon yhteistä ja meillä oli hauskaa yhdessä. Joel oli kuitenkin jo 29-vuotias kun tavattiin, eli ihmisenä hyvinkin paljon jo löytänyt itsensä. Koen, että muutuin aika radikaalisti hyvin nopeasti ja yhtäkkiä huomasin, että meillä on hyvin erilaiset elämäntavat, tavoitteet ja ajatusmaailmat monissakin asioissa. Joel on työnsä puolesta paljon bileissä, festareilla ja erilaisissa tapahtumissa. Mä taas aloin enemmän ja enemmän lähinnä välttelemään clubeja ja viihtymään salilla, työskentelemään yhä enemmän hyvinvoinnin parissa. Me ei enää oikeen nähty, koska elettiin ihan erilaisia elämiä. Tuntui siltä, että mä menin oikeelle kun Joel kurvasi vasemmalle.

Kisojen aikana ja jälkeen huomasin, että meidän mielipiteet ja ajatukset eivät kohdanneet monessakaan asiassa enää. Mulla oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut enää se ihminen joka olin suhteen alussa. Mua hävetti se, että Joel näki ja tapasi festareilla iloisia biletyttöjä ja kotona häntä odotti kollarit päällä sohvalle nukahtanut mimmi, joka teki vain töitä ja treenasi. Koin huonoa omaatuntoa siitä, että olin muuttunut siitä menevästä tsirpulasta tuulipukukansalaiseksi.

1487989_10152355928345794_5517590446678277050_o

En ole ennen sanonut julkisesti asiasta koska en koe asiaa mitenkään dramaattisena tai halua syyttää ketään, mutta fitness ei kaatanut meidän suhdetta, vaan merkittävin tekijä ratkaisussa oli, kun sain Joelin kiinni uskottomuudesta mua kohtaan.

Se ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemättömän vakavaa, mitään fyysistä pettämistä ei ollut tapahtunut. Valehtelua ja salailua kuitenkin tarpeeksi luottamuksen menettämiseen ja tietynlaisen arvostuksen katoamiseen. Oltaisiin varmasti päästy sen yli, mutta mä kuitenkin tiesin, että olin löytämässä itseäni ja omaa juttuani, eikä me oltu valitettavasti enää menossa samaan suuntaan. Mulle on todella tärkeää suhteessa kumppanuus ja se tunne, että mennään yhdessä tiiminä tai ei mennä lainkaan.

Eli rikkoiko fitness meidän suhteen? Ei rikkonut. Ihmiset kasvaa ja muuttuu, varsinkin nuoret. Fitness on ehkä ollut monille suuri kasvunpaikka ja tekijä tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, mutta jos pelkästään yksittäinen kisadieetti pilaa jonkun suhteen, niin silloin se menisi pilalle ensimmäisen yhteisen kriisin, vastoinkäymisen tai muun tiimityötä ja tukea vaativan elämäntapahtuman kohdalla.

Kaikenkaikkiaan uskon itse siihen, että kaikella on tarkoituksensa, eikä se, että minä muutuin tai että varmasti molemmat tekivät tietoisia ratkaisuja tarkoita sitä, että jompikumpi olisi väärässä/huonompi. Jokaisella on oma tiensä kuljettavana ja jokaisen tietä, valintoja ja tapaa elää tulee kunnioittaa. Itse olen kiitollinen Joelille kaikesta ja toivon hänelle pelkästään parasta!

Pus <3


SM-Hopeaa!

13.10.2014

Heippa vain kaikille!

Yritä käydä viikonlopun läpi järkevässä paketissa ja antaa ns. kisaraporttia ;)

Perjantaina saavuttiin Lahteen hyvillä, mutta hermostuneilla fiiliksillä. Nicole Wilkins Championships kisat kolkutteli ovella, ja siellä oli vastassa mm. Arnold Classicin voittaja sekä junioreiden maailmanmestari. Mikäs siinä :D

1900767_10152415963785794_1281596239061702503_o

Herätys viideltä aamulla. Mä taisin menettää tajuntani n. 3-4 kertaa aamulla ja siinä oli hyvä alkaa läträämään vikaa värikerrosta. :D Olo kuitenkin parani onneks aika nopeesti ja päästiin laittamaan meikkiä ja tukkaa.

Mä oon kuullut miten kansainvälisissä kisoissa meininki on räväkkäästi eri kun meillä Suomessa, mutta tuli silti pienenä kulttuurishokkina se meininki bäkkärillä ja kisassa.  Mä en jotenkin ollut yhtään varautunut siihen meininkiin ja tietenkin sen seurauksena tuli lavalla kieltämättä hyvin orpo olo. Nyt kokemusta rikkaampana ja tulevaisuudessa jos tulee mahdollisuus päästä kansainväliseen taistoon, niin osaa treenata siihen lavatyöskentelyyn aivan oman moodin. Lisäksi mun kireys oli olematon moniin niihin tyttöihin verrattuna.

normal_DSC_0157~2 normal_DSC_0167~5

Pääsin toiseen vertailuun, mutta sijoitusta en tiedä. Finaalipaikkaa ei siis lohjennut tästä kisasta, mutta kokemusta rikkaampana ja ens kerralla fiksummin ;)

Kisan jälkeen käytiin syömässä kunnon ateriat ja sen jälkeen lähdin vetämään salille tunnin hikilenkin, sillä mun oli pakko saada nesteet kiertämään ja kuivua lisää SM kisoihin. Ostin myös uudet kengät SM kisaan ja ajattelin harjoitella hieman t-kävelyä. Treenaaminen venyikin 2 tunniksi, hups! :D

10636363_10152415963790794_7500390397624186954_o

IMG_2793

Seuraava yö menikin paljon paremmilla fiiliksillä. Olo oli rauhallinen ja sain nukuttua hyvin. Aamulla ei ollut lainkaan paha olo, ei pyörryttänyt ja fiilis oli hyvä. Tietenkin jo ekan kisan viimeistelyt ja poset tuntui kehossa. Selkää särki, pohkeet oli aivan jumissa ja niskat vinksallaan. Ei siis ollut niin fresh olo kun olis voinut, mutta olosuhteisiin katsottuna erittäin hyvä. Ei valiteta niistä, mitkä kuuluu asiaan ;)

Kun saatiin lookki valmiiksi, laitoin korot jalkaan ja ajattelin että harjoittelen hieman kävelyä ja lämmittelemään kehoa. Eiköhän nilkka vihlassut oikeen kunnolla ja tajusin samantien, että vasemman jalan akillesjänne on tulehtunut, sillä se oli jo edellisenä päivänä kipuillut. Kipu oli ihan älytön. Äkkiä nilkkajumppaa, nilkat lämpimiksi ja yritin hieroa minkä kerkesin. Päätin kuitenkin pitää pään kylmänä ja ajattelin, että joskos lavan adrenaliinit helpottaa ja niinhän ne tekikin. Aina lavan takana sitten alkoi vasta kipu saamaan vallan, mutta lavalla ollessa kipu selkeästi lieveni.

10603825_10152415963795794_5572394187854422277_o

 

Bäkkärille saapuessani mulle tuli sellanen ”IM HOME” -fiilis todella voimakkaana edellispäivän wilkins kisan jälkeen, josta mulle valehtelematta jäi vähän outo fiilis. Suomen kisoissa on todella reipas, URHEILULLINEN ja arvokas fiilis bäkkärillä. Kaikille annetaan oma rauha ja kaikki on iloisia, ystävällisiä, fiksuja ja kannustaa muita. Kyllä Suomalaiset vaan on niin reippaita ja hyväkäytöksisiä :) Enkä tarkoita etteikö Wilkinsissä kaikki olisi olleet ystävällisiä ja hyväkäytöksisiä, se energia ja meininki vaan oli huomattavasti eri.

Lindat menossa ;)

Lindat menossa <3

 

 

10724027_777656982280429_914167018_n

Aivan upea ja ihana Nicole Wilkins <3

10649044_10152415963810794_1221182541923636871_o

Lavalle meno tuntui  todella mahtavalta. Nyt voin sanoa rehellisesti, että nautein jokaisesta hetkestä siellä, eikä jännitys ollut enää sellaista, mitä se oli esimerkiksi Jyväskylässä.

top 3 pyllyt rivissä

 

 

20141012-1-3488 20141012-1-3489

normal_DSC_4137~3 normal_DSC_4135~5

T-kävely jäi kaivelemaan, sillä kompastuin ainakin 3 kertaa ja pasmat meni sekasin.  Tiedän että olisin pystynyt NIIN paljon parempaan, mutta ei voi mitään :D Keräsin kuitenkin itseni mielestäni hyvin ja vedin hymyillen loppuun. Virheistä opitaan ;)

20141012-finaali-3822 20141012-finaali-3826 20141012-finaali-3828

 

normal_DSC_4481~2

Sieltä tuli sitten Suomen Mestaruuskisoissa Hopea pysti! Olen MIELETTÖMÄN tyytyväinen!

20141012-palkinnot-4131

Meillä oli törkeen tasainen kärkikolmikko ja pisteen päähän jäi se kirkkain, MUTTA nälkä pitää jäädä ja palo kehittyä ;) Mielettömästi onnea treeni kamulleni, upealle ystävälleni Linda Paldaniukselle kirkkaimmasta <3 Todellakin ansaittu!!!

20141012-palkinnot-4133

 

Yksi mun suurimpia idoleita, Michelle Lewin ja Sara Back jakoivat palkinnot. Sekin oli jo yksi mieletön juttu mulle, päästä noin lähelle Michelleä! Hahah

Yksi mun suurimpia idoleita: Michelle Lewin ja super upea Sara Back jakoivat palkinnot. Sekin oli jo yksi mieletön juttu mulle, päästä noin lähelle Michelleä! Hahah

Kiitos mielettömästi rakas avomieheni, rakas perhe, rakkaat ystävät, valmentajani, FAST Sport Nutrition lisäravinteista, Biancaneve treenivaatteista ja maailman upeimmista bikineistä, Team Fitstarsin tytöt, Kampaamo Gyyli, Studio VMS, Long lasting beauty Marika.

Kiitos Nordic Fitness expon järjestäjille upeasta lavasta ja kisamahdollisuudesta!

Ei paskempi kisadebyytti ollenkaan. Niille jotka eivät ole seuranneet alusta asti, niin munhan piti alunperin kisata eilen messulavalla junnujen Cupissa, mutta Jyväskylän voitto mahdollisti näin upean mahdollisuuden kisata Nicole Wilkinsin Championships kilpailussa sekä yleisen sarjan Suomenmestaruudesta. Niin kiitollinen ja onnellinen olo koko matkasta ja kokemuksesta.

Nyt voi pikkuhiljaa palautua offille. Huomenna tapaan valmentajan ja laitetaan tulevaisuuden suunnitelmat aluilleen. Ehdottomasti aijon vielä kisata, mutta milloin, se jää nähtäväksi ;)  I’ll be back!

10669125_10152415963960794_1276936024567912787_o

Eilen juhlittiin tietenkin kunnolla. :D Kiitos kaikille mukana olleille <3

1901821_10152415964900794_8854055635477701218_n