Moikka!

Käytiin eilen Hannan kanssa juhlimassa Hannan koiran, Tintin 6 -vuotis synttäreitä Sushibar + Wine ravintolassa, mikä on mun ehdoton lemppari keskustan sushi mestoista. Se on intiimi, suht pieni paikka, mutta tunnelmallinen ja safka hemmetin hyvää.

Hanna tsekkas netistä minne kivoihin ravintoloihin ovat myös koirat tervetulleita ja soitti etukäteen ravintolaan kysyäkseen onnistuuko koirillekkin jotain syötävää. Sushibar + Wine duunaili muutamalla eurolla koirille kupilliset lohen paloja ja kyllä kelpasi. Ei mennyt kovin montaa hetkeä kun kupit olivat tyhjät. :D

Jäätiin syömään ravintolan söpölle terassille ja ohikulkevat ihmiset saivat hyviä nauruja, kun J’Lo ja Tintti istuivat vierekkäin omilla tuoleilla, omat ruoka-annokset naaman edessä ja fiilistelivät meininkiä.

Meikäläisellä hieman tummahko bruna, kun olin juuri käynyt ottamassa suihkurusketuksen VitaLiberatalla. :D

Meidän molempien koirat tottelevat todella hyvin, ovat kilttejä ja helppoja tuoda minne vain. J’lo on maailman onnellisin ja iloisin koira luonteeltaan, en muista olisiko se ikinä edes murahtanut kenellekkään toiselle koiralle, sillä hän rakastaa kaikkia ja kaikkea ennakkoluuloitta. :D Välillä se on pieni ongelma, kun J’Lo haluaisi aina leikkiä kaikkien kanssa ja hengailla jokaisen vastaantulijan kanssa, eikä kaikki ole ihan samoilla fiiliksillä, mikä on ymmärrettävää.

Olen onnellinen siitä, että olen pystynyt säilyttämään J’Lossa niin hyvän ja reippaan, ennakkoluulottoman asenteen kaikkea kohtaan, eikä meillä ole koskaan käynyt mitään mikä olisi sen muuttanut.

Tottakai mulla on käynyt varmasti hyvä tuuri luonteen kanssa, mutta uskon että myös iso tekijä J’Lon iloisen ja rennon asenteen sekä helppouden ja kuuliaisuuden kanssa on koulutus. Kyllähän tuollaiselle naamalle tekisi mieli antaa kaikki periksi, mutta jo pienestä asti tein päätöksen, että J’Lo on koira ja koiralla tulee olla selkeä oma paikka laumassa. Mitä selkeämpi oma paikka on, sitä helpompi koirankin on olla, kun se tietää asemansa laumassa, eikä sen tarvitse jatkuvasti hakea paikkaansa, kokeilla rajoja ja sitä kuka määrää.

J’Lolla oli aika kova uhmaikä ja sillon kyllä pysyttiin lujina. Mua ei hävetä kouluttaa mun koiraa vaikka keskellä katua jos se tekee väärin, sillä huono käytös on karsittava heti selkeästi pois. Bulldog on yksi itsepäisimpiä rotuja ja ne kyllä kokeilee rajojaan, eikä niille todellakaan mene sama asenne perille, kuin vaikkapa villakoiralle. Se oli mulle alkuun isoin shokki, miten kovapäistä rotua neiti edustaa ja miten voimakkaalla asenteella asiat on tehtävä selväksi, jotta ne menee perille. Se mistä villakoira saa slaagin, on bulldogille hauskaa leikkiä.

Jlo ei myöskään ole koskaan hajottanut mitään tai tehnyt mitään ”ylläreitä” kotiin, esimerkiksi roskisten repimistä tai sohvatyynyn hajottamista, mikä on ollut muiden koirien kanssa aika yleistä touhua. Jatkuvasti se kalvaa ja leikkii jollakin, mutta aina vain omilla leluilla. En tiedä mistä tämä johtuu, ei ole koskaan edes yrittänyt kalvaa mitään mikä ei ole hänen omaansa, eikä muutamia sisälle pissaamisia lukuunottamatta osoittanut mieltään hajoittamalla vaikkapa jotain mulle kuuluvaa.

Kuvasin J’Lon käytöstä pentuna, kun lähdin kotoa pois ja sen perusteella hommasin J’Lolle mahdollisimman mielenkiintoisia aktiviteettejä kotiin, joilla se puuhasteli onnellisena mun poissa ollessa. Pienenä myös saatoin rajata J’Lon pesuhuoneeseen (mikä on suhteellisen iso mulla kotona), sillä se usein rauhoittaa koiria. Mitä pienempi alue vartioitavana, sitä rauhallisempi fiilis koiralla usein on ja J’lon tapauksessa hän kyllä rakastaa tuhista lämpimällä lattialla vaikka tunteja putkeen. Nykyään en rajaa J’Lota, mutta löydän hänet usein joko mun laukusta, omasta pedistään työpöydän alla tai pesuhuoneen lattialta nukkumasta. :D

Opetin myös J’Lon jo pienenä pissaamaan suihkun lattiakaivoon, joten jos pissahätä iskee vaikka yöllä, niin J’Lo käy automaattisesti vessassa pissalla. Se on helppo kikka pikkukoirille ja varsinkin ranskiksille, jotka eivät ole maailman parhaimpia pidättäjiä, ainakaan pienenä.

Ranskikset ovat aivan ihana rotu ja bulldogit ylipäätään vieneet mun sydämen. Sellaisesta haaveilevalle kuitenkin vinkkinä, että tällainen possu voi olla joko painajainen tai unelma koira, suuri osa lopputuloksesta on itsestään kiinni. Älä anna söpöyden hämätä, kun sellainen pieni pallero kokeilee rajojaan. ;) Mitään laukkukoiria nää ei ole ja ainakin J’Lo kaipaa päivittäin sen vähintäänkin tunnin aktiivisen lenkin, jossa juostaan, uidaan ja touhutaan.

Mun paita ja housut (saatu): house of brandon, jossa on nyt ystävämyynnit vielä hetken käynnissä ja mielettömiä tarjouksia! Korvikset Mango ja paita olalla Boomerang Finland.

 

 

 


Multa kysyttiin mielenkiintoinen kysymys; miten yhdistää liikunnallinen elämäntapa ja koira, joka ei ole ”juoksijatyyppiä”?

Ne jotka eivät tienneet, niin mulla on 3 vuotias ranskanbulldoggi joka on mulle maailman rakkain olento. J’Lon onnellisuus, hänen hyvinvointinsa ja terveytensä ovat mulle todella tärkeitä asioita. J’Lo menee prioriteeteissä tärkeimmäksi. Jos esimerkiksi huomaan, että kello on jo paljon ja J’Lolta puuttuu ruokaa, niin se on kyllä J’Lo joka meillä syö viimeiset kanat kaapista ennen mua. Mä olen hänet ottanut ja olen hänen elämästään 100% vastuussa.

Mulle on tärkeää että J’Lo on hyvässä kunnossa, ihan oman jaksamisensa ja onnellisuutensa vuoksi. J’Lo painaa 8-9kg välillä ja on hyvin lihaksikas sekä terve pikku possu.

12508922_10153345914575794_3598634479480504304_n

Me vedetään J’Lon kanssa 6 x viikossa 5-8km lenkki, eli noin 45-75 minuutin pätkä, joka sujuu reippaasti kävellen. Vaikka J’Lo onkin todella energinen ja hyväkuntoinen ja hän aina tahdin määrääkin hyvin reippaaksi, en silti juokse J’Lon kanssa lenkkejä.

Pysähdytään myös lähes joka kerta aamulenkillä johonkin kahlauspaikkaan, jossa J’Lo saa vilvoitella vedessä, hakea keppiä ja leikkiä hetken aikaa. J’Lo rakastaa vettä ja vedessä touhuamista, lisäksi noutaminen vedestä on hyvää jumppaa koiralle.

Lenkkien lisäksi käydään illalla joko koirapuistoissa, jossa J’Lo juoksee rallia noin 30 minuuttia pysähtymättä tai sitten mennään takapihalle heittämään keppiä. Siinä tulee hyviä spurtteja ja täydellinen HIIT treeni, joka varmistaa myös sikeät yöunet.

Koirapuisto on ehdottomasti hänen lemppari juttu koko maailmassa, sillä tämä neiti RAKASTAA kaikkia koiria, ihmisiä ja mitä tahansa eläviä olentoja. En ole koskaan tavannut yhtä positiivista ja ennakkoluulotonta tapausta. Aina kaikkien kaveri ja valmis leikkimään!

IMG_3180

JLO on välillä myös exälläni Joelilla, sillä hän on meidän yhteinen erolapsemme. :D Asutaan melkein toistemme naapurissa, joten se toimii kätevästi. Joel ottaa J’Lon aina töihinkin mukaan ja on myös aktiivinen, joten possu pysyy molemmilla aktiivisena. J’Lo käy myös välillä ”mummolassa” landella, jossa saa juoksennella metsissä vapaana ja vaellella rauhallisesti kymmeniä kilometrejä. :)

Hänellä on siis hyvin aktiivinen perhe ja se kyllä näkyy energiatasoissa, ruumiinrakenteessa ja jaksamisessa.

Aina kun J’Lo on mulla niin aamulenkit menee reippaasti kävellen. Hän ei ole onneksi mikään haistelija, vaan kipittää hyvää vauhtia aina eteenpäin, joten menee kyllä mulla ihan kunnon liikunnasta pysyä perässä. Joskus jos väsyttää, niin J’Lo raahaa mutkin perässään. :D Välillä tekis tietenkin mieli juosta aamulenkit, mutta täytyy vain hyväksyä että koiran ehdoilla mennään ja myöhemmin on sitten omat kunnon treenit, jossa saa repiä, juosta ja treenata verenmaku suussa. Tavallaan mun jaksaminen on aina paljon parempaa, kun J’Lo on mulla, koska sillon en revi itseäni 2x päivässä ihan maximeihin ja finaaliin. :D

Tänäänkin olen ollut J’Lon kanssa yli tunnin lenkillä ja tulin juuri hetki sitten 5 km juoksulenkiltä sekä tekemästä hieman kuntopiiriä. Eilen kävin sitten salilla vetämässä oman treenin + HIITin. Oon nyt käynyt sellaisen 3 – max 4 x viikossa salilla ja muuten tykännyt hirveesti treenata ulkona. Ihan selkeää syksyn fiilistä ilmassa, joten nautitaan lämpimistä ulkoilukeleistä vielä kun voi!

Rakastan kyllä ihan älyttömästi treenata ulkona, kun ilma alkaa olemaan raikkaan syksyinen! <3

 


*Sisältää linkkejä.

Wow mitkä kelit täällä! Ihan mielettömät! Käveltiin JLOn kanssa eilen parin tunnin kävelylenkin töölönlahdella ja samalla käytiin hakiksessakin pyörähtämässä. Tänäänkin olen vipeltänyt pitkin Helsinkiä, eikä haittaa yhtään kun aurinko porottaa ja meininki on ihanan kesäinen. Vihreys melkein häikäsee!

13221055_10153612897205794_3009404508581478209_n

Kyllä se vaan niin on, että Suomikin näyttää heti paljon eksoottisemmalta kun on tottunut palmuihin ja hiekkarantoihin. Kaikkeen tottuu ja kaikki sen ulkopuolella on aina siistiä. Toki tämä ajankohtakin tekee omat tehtävänsä.

Vaikka näenkin itseni tulevaisuudessa ehkä enemmän ulkomailla, kuin Suomessa, niin kyllä Suomen kesä on ihana ja täällä on kesällä mukava olla. Kunhan ei vain sataisi juhannuksena räntää, vaan kelit pysyisivät tällaisina ja aurinko paistaisi mahdollisimman paljon.

13092162_10153612897295794_8703381981979393649_n

Multa on paljon kyselty, että mitäs nyt? Jäänkö Suomeen, palaanko Espanjaan vai mikä on tulevaisuuden suunnitelmani. Ero tapahtui todella nopeasti ja tunteella, mutta rehellisesti sanottuna taustalla piilee myös osittain omien unelmieni ja työtarjousten sekä mahdollisuuksien vuoksi tehtyjä ratkaisuja. Lähdenkin taas pian ulkomaille käymään. Hieman päälle viikon päästä pitäisi lähteä kääntymään Dubaissa. Tällä kertaa olen vain hieman reilun viikon verran, joten palaan Suomeen nopeasti ja sen jälkeen olen päättänyt olla Suomessa ainakin elokuuhun saakka. Todennäköisesti, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, lähden elokuussa taas hetkeksi. Kuvioista kerron teille heti kun asioita saadaan eteenpäin, mutta sanotaanko näin että blogimaailmaan liittyviä asioita, töitä ja omien unelmien toteuttamista tiedossa.

13240103_10153612897290794_2611537705890385876_n

Tänään olin aamulla palaverissa, jossa varmistui eräs iso projekti täällä Suomessa ja siinä mua tarvitaan myös fyysisesti jonkin verran maassa, joten töiden puolesta edessä on paljon matkustamista niin ympäri Suomea, kuin maailmaakin. Matkustelu ei tosin niin pitkään haittaa laisinkaan, kun kyse on omista unelmista ja duunien tekemisestä, jota rakastaa. Kaikenlisäksi maailman mahtavimpien ihmisten ympyröimänä.

13256433_10153612897195794_1199807044890494814_n

Nyt super suosittu ja magee Cluse kello myös saatavilla Suomesta. Tätä kaunotarta ei ole hinnalla pilattu, sillä kellot ovat alkaen 89,95€ !! Sisältää myös mageen ja laadukkaan säilytyspakkauksen, jossa kello pysyy hyvässä kunnossa.

Tällä hetkellä odottelen että Marre pääsisi töistä, koska ollaan sovittu että mennään juoksemaan vielä illalla. Ollaan molemmat niin väsyneitä, että vaikka tänään olisikin super kivat bileet tiedossa ja ilma on mahtava, niin mielummin mennään lenkille ja aikaisin nukkumaan. <3

 

Mitä olisikaan freddyt ilman peppu kuvaa?Mitä olisikaan freddyt jalassa ilman legendaarista peppu kuvaa?

  • Housut: Freddy.fi *
  • Kello: Cluse * (kädessä La Bohéme Rose Gold Black/ Olive Green ja kotoa löytyy myös toinen lemppari La Bohéme Full Black)
  • Takki: Nelly.com / Pitkänä *
  • Kengät: Lacoste
  • Laukku: Chanel
  • Aurinkolasit: Ray-Ban

Heippa!

Vaihteeksi vähän kuulumisia ja kunnon ”mulla on vähän liikaa asiaa” – postaus. Olin eilen hierojalla ja käytiin läpi mun selkä-hartia-niskat seutua, sillä mulla on kaularangassa parin nikaman madaltuma, sekä reagoin KAIKKEEN jännittämällä hartiani ja tästä syystä mulla on aina hartia-niska seutu jumissa ja kärsin pääkivuista jatkuvasti.

Mulla pysyy alakroppa kunnossa yllättävän hyvin. Harvoin siellä on mitään jumia, painetta tai kipuja. Siksi alakropalle riittää about 1 x kk hieronta, kun taas yläkropan huollan melkein joka viikko.

Mulla on mun lavassa sellainen kolikon kokoinen kohta, josta mulla on lähes pakonomainen tarve painaa niin lujaa kun mahdollista. Kipu ja paine säteilee olkapäähän, joskus jopa ranteeseen asti. Jos nojaan esimerkiksi hyllyyn tms. ja joku kulma osuu siihen kohtaan, niin tulee ihan törkeä himo painaa hyllyn kulmaa tai oven kahvaa siihen kohtaan. Se ei lähde hieronnalla ja mulla on ollut se varmaan 3 vuotta.

No, eilen sitten kokeiltiin että mitäs jos laitetaan siihen kohtaan akupunktioneuloja. Hieroja oli aivan ihmeissään, sillä neulat melkein vääntyivät kun niitä yritettiin puskea lihakseen ja hieroja kertoi, että jos ei tietäisi ettei tässä kohtaa ole luuta, luulisi hän että on osunut luuhun. Niin kova paine puski vastaan, että lopuksi neuloja oli jopa vaikea saada enää lihaksesta pois. :D

Itse en nähnyt, mutta selkään tuli kuulemma kunnon reaktio ja tunsin miten koko vasen puoleni kiristi kuin joku olisi laittanut mulle aivan liian pienen kompressio paidan päälle joka ei anna yhtään periksi.

Jänniä juttuja, miten niin pienessä kohdassa voi olla noin kova paine. Illalla mulla nousi selvästi hieman kuume, luulen että tällä on jotain tekemistä asian kanssa. Onko kellään samanlaisia kokemuksia?

Hieronnan jälkeen Niko vei mut vihdoin eläinkaupoille. Olen kaksi viikkoa kinunut lähes päivittäin, että pääsisin katsomaan eläimiä eläinkauppaan.

Mulle ei kuitenkaan näin jälkeenpäin jäänyt yhtään kiva fiilis kokemuksesta. Täällä Espanjassa on mitä vaan eläinkaupoissa; Isoista pöllöistä kaikenlaisiin ison koiran kokoisiin pampajäniksiin. Koiranpentuja löytyi lasikopeista, vähän niinkuin akvaarioista tai marsun kopin kokoisista häkeistä….

Mä en muutenkaan oikeen tiedä, että miten tollasen koiran kokoisen pöllön ottaminen lemmikiksi oikein onnistuu? Mä oon käsittänyt että pöllöt eivät ole lemmikki tyyppisiä otuksia, varsinkaan aikuisena napatut. En tosin tiedä näiden pöllöjen historiaa, mutta kaksi todella isoa, aikuista pöllöä siellä tuijotti ja vaikutti lähinnä siltä, että ne olis halunnut mahdollisuuden tullen repiä multa silmät päästä. Eli vihaisilta ne vaikuttivat. Varmasti poikasena otettuna pöllön saisi totutettua lemmikiksi, mutta että aikuinen pöllö olkkariin kököttämään. En oikeen tiedä. Tai sitten tämä todella villin oloinen pampajänis? Käykääpäs googlesta katsomassa millainen otus se on. En oo koskaan nähnyt niin isoa jyrsijää. :D

Entä miten koirapennut hoidetaan liikkeen kiinni mennessä? Onko ne siellä liikkeessä niin kauan että joku ostaa ne, vai kuljetetaanko ne joka päivä jonnekkin muualle? Sellainen pieni, alle luovutusikäinen vauva ei välttämättä kestä tällaista. Teki mieli ottaa ne kaikki kotiin äkkiä ja etsiä niille itse oikeat kodit.

Sen olen huomannut, että vaikka aikaisemmin kerroin sitä miten hienoa on, että täällä pelastetaan koiria kaduilta ja niille etsitään uusia koteja, niin kuitenkin täällä eläin on eläin. Niille saa tehdä oikeestaan mitä vaan. En sanoisi, että eläimiä laiminlyödään; niillä on kaikki ”tarvittava”, mutta ei niitä mitenkään paapota ja ylihoideta, kuten itse olen tottunut tekemään.  Tulee mietittyä miten paljon itse tekee eläimensä eteen ja miten paljon sille antaa. Kotona JLO menee munkin edelle, jos mä en oo muistanut käydä hakemassa ruokaa tai kaupassa niin se on kyllä JLO joka syö ennen kuin minä ja minä odotan aamuun. :D

12298883_990195787720526_968099815_n

Käytiin myös tallilla moikkaamassa Bahria. Siellä se kökötti komeana boxissaan ja ihmeissään kuunteli mun löpinöitä. Ihanaa, kohta on sunnuntai ja pääsee taas ratsastamaan!! Mulla on ihan mielettömän järjetön ikävä Jlota ja ylipäätään sellainen eläinkuume, että voisin adaptoida kaikki maailman eläimet. Yritän ylipuhua Nikoa, että saisin koiranpennun. Haluaisin kovasti päästä opettamaan koiralle kaikenlaista ja kasvattamaan koiranpentua. Mielellään jotain super haastavaa tapausta vielä! Jlo on niin hyväkäytöksinen, ettei sitä edes huomaa, eikä se oo ikinä tehnyt mitään tuhoa nuoruuden mielenosoitus pissojen lisäksi. Ollaan kuitenkin puhuttu, että koira tulee vasta kun muutetaan about vuoden päästä omaan kotiin ja saadaan iso piha, jossa on ison koiran kivempi olla. Mutta ei sitä kuitenkaan tiedä, jos joku ihana vaikkapa vahingossa tulisikin joku päivä mukaan…. Eihän niitä lupia eläimiin koskaan muutenkaan kuulu kysellä miehiltä ;)

12342480_10153255114445794_1755725490131310584_n

Saan onneksi oman possun tänne kohta. Tulen Suomeen käymään 1-10.4 tekemään työjuttuja ja samalla hakemaan JLON. Ehkäpä koiravauva kuume sitten vähän lievenee kun saa oman possun kotiin. Jospas me opeteltaisiin uusia temppuja sen kanssa.

12508922_10153345914575794_3598634479480504304_n

Mitä mieltä muuten olette Iltalehden tekstistä ähkyn helpottamisesta terveys sivujen puolella, jossa mainostellaan tätä vanhaa tapaa lievittää ähkyä oksentamalla? :D Tekstissä kerrotaan ensin muutamia tapoja helpottaa ähkyä, kuten yksinkertaisesti odottaminen tai kevyt kävely. Lopussa kuitenkin mainitaan että tehokkaimmaksi todettu tapa on työntää sormet kurkkuun ja oksentaa. Luin tekstiä tänään ja hieman ihmeissäni tarkistin muutamaan otteeseen, että tuliko nyt luettua oikein. ”Olo helpottui, kun syömäri kävi välillä työntämässä sormet kurkkuunsa ja sai aikaan oksennusrefleksin, joka helpotti painetta vatsalaukussa.” 

Eihän artikkelissa mitenkään KANNUSTETA oksentamaan ja se myös mainitaan hyvin selvästi tekstissä, mutta muistan vaan itse bulimikkona, että kaikki alkoi siitä kun viattomasti kokeilin oksentaa muutaman karkin pihalle ja yllätyin siitä miten helppoa tuo olikaan. Siitä kaikki alkoi ja muistan sen vielä kuin eilisen. Itse en välttämättä toisi tällaista vinkkiä esiin, vaikka antiikin ajan Roomassa oltaisiinkin käytetty ruokaorgioissa tätä kyseenalaista keinoa helpottaa oloa ruokailujen välissä.

Ja sitten vieressä on hyvässä lykyssä artikkeli siitä, miten fitness ihmiset ovat vaarallisia. Heh. :D

PS!

Meiltä löytyy parhaimmat vinkit ja keinot pysyä a) poissa ähkystä ja b) metsästää tahtomaansa kuntoa/uutta elämäntapaa tai harrastusta terveellisesti ja varmoin tuloksin!

Fitnet.fi sivuston nettivalmennuksista saat nyt -15% koodilla fitnetspring! Vielä ehtii rantakuntoon ilman paniikkia :)

http://fitnet.fi


Heippa ja ihanaa marraskuuta sekä uutta viikkoa ! <3

Olipas taas viikonloppu, kuinka moni kävi Messuilla tai juhli Halloweeniä? Jos juhlitte, niin miksikä pukeuduit?

Itse käväsin perjanyaina digiexpossa,- säbä&lätkä messuilla ja mitähän kaikkea muuta messua siinä oli samaan aikaan?  Käväsin oikeastaan pääasiassa moikkaamassa kaikki messuilla työskentelevät yhteistyökumppanit ja kaverit ja sitten jatkoinkin matkaa kotiin. Ilta meni kotona JLON kanssa. :)

Lauantaina oli tarkoitus laittaa ekaa kertaa vuosiin Halloween teeman mukainen maski ja lähteä juhlimaan Halloweenia. Mä olin päättänyt että haluan half skull – maskin, joten Päivi, joka on ammatiltaan meikkaaja-maskeeraaja tuli taiteilemaan mulle pohjan naamaan. Päivi joutu kuitenkin lähtemään kohti Merikarviaa kesken meikin, joten mun vastuulle jäi viimeistellä maski. Aluks hirvitti, mutta siitä tulikin tosi hyvä, vaikka itse sanonkin!

IMG_0842 IMG_0841

Tehtiin maski ns. meikillä, joten sitä oli helppo korjailla ja muokata, tehdä varjostukset jne. Kasvomaaleilla on hieman vaikeampi enää muokata, kun ne ikäänkuin jähemttyy ja kuivuu iholle. Tää liikkui ja muokkaantui samalla tapaa kun esimerkiksi meikkivoide.

Yks huono puoli siinä on, että ei hirveesti voi riehua tai sekoilla, kun lähtee hampaat naamasta. :D Hyvin pysyi kuitenkin meikki koko illan .

12109242_10153202701565794_4882877748452971956_n

Mentiin alkuillasta Jussin kanssa Cantina Westiin syömään ja siitä Tunnelbanan kautta Apolloon. Apollo oli aivan täynnä, mutta oli super hauskat bileet kun todella moni oli pukeutunut. Parhaimpia oli ehdottomasti meidän bloggari Eevi Teittisen mies Dan, joka oli pukeutunut Eeviksi. :D Nauroin niin paljon. Oli protskusheikkii ja etuposee. Huikeeta :D

12187760_1500754340220630_953517561261972847_n

Tänään on taas herätty 6:30 ja touhuiltu raivolla vaikka ja mitä. JLO ei oikein tykännyt kun mamma halus ottaa kuvan ja hänellä oli kiire koirapuistoon leikkimään ystävien kanssa. Ilme kertoo kaiken. JLo rakastaa ulkoilua, se on todella reipas ja sporttinen pieni neiti, mutta kyllä se rakastaa myös lämpöiseen peittoon kääriytyneenä tuhista. Joko se juoksee ja sekoilee ihan täysillä tai pötköttää rennosti jossain lämpöisessä spotissa ja tuhisee. Joko tai. ;)

Moni kyselee miten mulla sujuu arki J’LON kanssa. Hyvin se sujuu kun vaan jaksaa nähdä vaivaa ja kyllä JLO on mulla ehdottomasti ykkös sijalla arjessa. Käydään lenkillä tai koirapuistossa 3x päivässä, sen lisäks mulla on myös nykyään assari jonka kanssa JLO pääsee ulos useamminkin jos on tarve. JLO on myös mulla mukana aina kun mahdollista, koska se on hyvin koulutettu ja erittäin hyväkäytöksinen. Voi siis huoletta ottaa mihin tahansa mukaan, hän rakastaa ihmisiä, eläimiä, uusia mielenkiintoisia paikkoja, elämää ylipäätään :D. JLO ei hauku ollenkaan, käyttäytyy aivan upeasti lasten kanssa ja on todella ”järkevä koira”. Moni sanoo aina, ettei JLO ole koira, vaan enemmänkin kuin ihmislapsi. :D Huvittavinta on, että JLO käy myös itse vessassa. Eli jos jostain syystä sille tulee hätä eikä pääse ulos esimerkiksi yksin kotona ollessaan, niin se käy  kotona sekä vieraidenkin luona suoraan vessassa laittiakaivon kohdalla pissalla. Vein sen aina pienenä suoraan vessaan jos se meinas pissata jonnekkin, joten se oppi pienestä asti että vessassa asioidaan jos on pakko. Kätevää. :D

Muistan ikuisesti kun JLO oli vielä pentu ja oltiin tupareissa meidän ystävien luona. Yhtäkkiä eräs mies tuli hämmentyneenä kertomaan miten oli hieman outo tilanne, kun oli itse pissalla ja samaan aikaan koira pissaa lattiakaivoon vieressä. :D

J’LO ei oo ikinä rikkonut mitään, mutta kalvaa luita ja leikkii leluilla aivan hulluna. J’LO rakastaa noutaa keppiä, palloa ja leluja aivan hulluna ja käydäänkin usein iltaisin heittelemässä keppiä, jotta tulee paremmin uni ja yö menee levollisesti. Myös koirapuisto riehat toimii iltaisin, jotta saa energiat veke ja tyytyväisen käärön jalkopäähän tuhisemaan.

JLO on myös Joelilla aina sillon kun mulla on extra kiire, käy myös usein mummolassa jossa pääsee pitkille metsäreissuille juoksemaan. Hän on ylipäätään meidän perheessä, mulla ja Joelilla aivan ykkössijalla ja hyvin rakastettu otus. <3

 

IMG_0679

J’LO on nyt 2 ja puoli vuotias ja meidän onneksemme ollut terve neiti koko tämän ajan. <3 Oon alusta asti ollut tarkka mm. ruokinnassa ja perusasioissa. En kuitenkaan halua olla hysteerinen vaan ollaan menty niin että J’LO nauttii elämästä mahdollisimman paljon. Hän on persoona ja sen mukaan mennään. Oon kaikenkaikkiaan niin tyytyväinen siihen millaiseksi J’LO on kasvanut, enkä voisi olla ylpeämpi tuosta pienestä neidistä. Niin upeasti käyttäytyy ihmisten ja muiden eläinten kanssa ja on niin mahdottoman kiltti sekä epäluuloton, leikkii kaikkien kanssa, ei pelkää mutta ei myöskään rähise ikinä kenellekkään ja on niin positiivinen sekä kiitollinen aina kaikesta.