Olen monesti kirjoittanut uskovani vahvasti energioihin ja siihen, että elämässä kaikella on tarkoituksensa. Jopa sillä hetkellä pahoilta ja inhottavilta, jopa epäreiluilta tuntuvilla asioilla sekä tapahtumilla on jokin merkitys. Useinmiten syy tapahtuneelle selviää ja sen ymmärtää vasta myöhemmin. Joskus siinä menee viikkoja, joskus jopa vuosia, mutta ainakin mulle on tullut hyvin selväksi se, että syyt tapahtumille selviää kunhan sen aika on.

Toinen asia joka mulle vahvistuu vuosi vuodelta enemmän on se, miten paljon meidän oma ajatusmaailma sekä energiat ohjaavat sitä, ketä meidän elämään tupsahtaa ja millaisia ihmisiä vedämme puoleemme.

Elämässä tapaa lukuisia määriä ihmisiä. Ihmissuhteita tulee ja menee. Mitä enemmän on työn, ystävien tai harrastusten kautta tekemisissä suurien ihmismäärien kanssa, mitä sosiaalisempi ja avoimempi on, sitä enemmän myös liikennettä tapahtuu elämässä. On täysin luonnollista, että ihmisiä tulee ja menee. Jotkut jättävät ehkä jäljen itsestään, toisista taas opitaan jotain uutta. Ne pysyy joiden kuuluu pysyä.

Myös kasvaminen ihmisenä on merkittävä asia ihmissuhteissa. Jotkut ihmiset kolahtavat tiettynä elämänjaksona todella kovaa, mutta vuosien päästä saattaa havahtua ja huomata, että yhteistä säveltä ei löydy enää millään ja on päästettävä toisesta irti. Irti päästäminen on ollut mulle aina todella vaikeaa, mutta nykyään hyväksyn ja koen sen eritavalla, enkä ota asiaa niin henkilökohtaisesti, sillä ymmärrän että se on osa elämää.

Mä pyrin ja haluan aina ottaa ihmiset niin avoimesti vastaan kuin pystyn. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mutta teen myös hyvin nopeasti analyysin siitä, tuleeko meistä moikkaus kavereita vai ystäviä. Olen jo siinä iässä, että tunnistan suhteellisen helposti kohdataanko me millään tasolla syvemmin, vai jääkö meidän suhde vain siihen pinnalle helisemään.

Salaperäisyys ja ihmiset, joita on vaikea lukea ja joidenka luottamus tulee ansaita, ovat niitä joita mä fiilaan ja himoitsen. Olen aina kokenut jonkinlaista viehätystä vaikeasti luettaviin ihmisiin ja niihin, jotka eivät ole suurien laumojen staroja. Mystisyys kiehtoo mua, enkä oikeastaan piittaa ihmisistä, jotka ovat ns. kaikkien saatavilla, joka puolella, ei kenellekkään spesiaali vaan kaikille se sama. Ja mystisyys ei nyt tarkoita törkeää, tylyä tai millään tapaa sulkeutunutta ihmistä. Se ei sulje pois ystävällisyyttä, kiltteyttä tai hyviä käytöstapoja. Voit olla mukava ihmisille, mutta se ei tarkoita sitä, että olet jokaisen käytettävissä sen pinnan tason ulkopuolella. Sä voit antaa itsestäsi paljon antamatta kuitenkaan yhtään mitään spesiaalia ja ne kyllä huomaavat sen, jotka osaavat nähdä syvemmälle.

Ennen kuin mun ajatus lähtee taas liian laajalle laukalle, niin palataan siihen mistä mä halusin kirjottaa. Ei voi olla sattumaa, miten ne ihmiset, joissa on ollut jokin tietynlainen mua jostain syystä vahvasti luotaantyöntävää energiaa, ovat ajan kuluessaan löytäneet toinen toisensa. Ei myöskään voi olla sattumaa, että ne ihmiset joita itse eniten fiilaan fiilaavat myös toinen toisiaan. Kaikilla on siis selkeästi jokin yhteinen taso jossa kohdataan. En missään nimessä väitä, että jonkun energiassa olisi jotain vikaa tai joku olisi parempi kuin toinen. Joskus energiat eivät vain kohtaa, ihmiset eivät kuulu toistensa elämiin ja se on asia, joka meidän kaikkien on hyväksyttävä. Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä selkeämmäksi nämäkin asiat tulevat. Meitä on täällä niin hurja määrä erilaisia persoonia, erilaisilla arvoilla, tavoitteilla sekä ajatuksilla, että olisi täysin absurdia olettaa meidän kaikkien olevan samalla ajatusmaailmalla sekä motiivilla täällä. Se ei ole mun mielestä millään tavalla negatiivinen asia, vaan on hienoa, että meitä on niin moneen junaan. Se tekee elämästä mielenkiintoisempaa ja värikkäämpää ja parhaimmillaan vahvistaa meidän omia ajatuksia, kun on jotain mihin pystyy hieman peilaamaan. Sen lisäksi sitä oppii arvostamaan ihmisiä, joidenka kanssa kohtaa pintaa syvemmällä.

Lapsena ja vielä teininäkin sitä ajatteli, että on väärin olla erilainen, omistaa eri tavotteita tai mielipiteitä, mutta nykyään se on asia mikä rikastuttaa elämää. Vaikka emme aina ymmärrä toisiamme, olemme eri mieltä ja ihmiset tekevät asioita joita itse ei välttämättä koskaan tekisi, niin pyrin kuitenkin hyväksymään jokaisen omat valinnat elämässä ja toivon kaikkien valitsevan elämässään ne asiat, jotka tekevät itsensä onnelliseksi.

Energiat siis vetävät toisiaan selvästi puoleensa ja siks on erityisen tärkeää, että opiskelemme itseämme, kuuntelemme intuitiotamme, pohdimme omia prioriteettejä, motiiveja sekä tavotteita elämässä ja sitä, millaisia ylipäätään olemme ihmisinä. Mitä paremmin tunnet itsesi, mitä selkeämmin tiedät millaista energiaa edustat ja mitä elämältä haluat, sitä vahvemmin tulet myös vetämään puoleesi niitä ihmisiä, jotka ovat sun kanssa samalla sivulla ja joilla on sulle varmemmin jotain annettavaa.

Yksinkertaisuudessaan sanotaan, että negatiivisuus vetää puoleensa negatiivisuutta ja päinvastoin, mutta koska ajatusmaailmamme harvemmin on niin mustavalkoinen, niin ihan samalla tavalla uskon myös motiivien, tavotteiden sekä ihan yleisen ajatusmaailman vetävän samankaltaista energiaa puoleensa.

Me kaikki eksytään joskus, horjutaan ja ollaan vähän itsekin hukassa omien ajatuksiemme ja sen kanssa, mitä oikeastaan haluamme ja usein juuri silloin elämässä seilaa sekä vierailee jos jonkunmoista energiaa, tapahtumaa ja tyyppiä, mutta joskus sellaiset ajat vain vahvistavat sitä, mitä me oikeasti halutaan ja mitä me ei haluta.

 

Ihanaa viikkoa tyypit !