Flowing not forcing.

18.05.2016

”Im not a casual kind of lover, I am an all or nothing kind of soul.” -j.iron word

Mietin pitkään avaanko asiaa vai annanko vain olla, mutta ilman asian käsittelyä aihe ja muutokset vaikuttavat omaan fiilikseeni ja kykyyni kirjoittaa blogia sekä tehdä töitäni täydellä sydämellä sekä rehellisyydellä. Kiitos jos jaksoit katsoa videon. <3


”Joo mä tunnen sen…” Etsä tunne.

01.03.2015

Kirjotin tähän jo hetken matkaa avautumista siitä, miten naurettavaa on, kun ihmiset luulevat tietävänsä elämästäsi kaiken yhden blogin perusteella, johon kerkeää sen 5% elämästä kirjoittaa. Usein ihmiset ovat olleet tilanteessa, jossa joku joka ei ole koskaan edes puhunut mulle, on alkanut kertomaan miten tuntee mut. Hmm, etsä tunne. Sä luet mun blogia, mutta sä et tunne mua.

Kirjoitin mm. siitä, miten olen arkisin minuuttiaikatauluni armoilla ja kerkeän juuri ja juuri järjestämään aikaa läheisilleni. Päiväni aloitan aamulla ja usein istun vielä keskellä yötä töiden parissa. Ne on tehtävä, sillä kukaan muukaan ei niitä puolestani tee. Tämä on minun valintani. Samaan aikaan joku tuntematon ihminen, joka ei viitsi käydä töissä syysä tai toisesta, kirjoittelee facebook seinälleen, jossa ihmettelee alentavasti muiden elämäntyyliä. Sitten pyyhin kaiken. Itseasiassa olen siinä pisteessä elämässäni ja sen verran päässyt näiden elämänpoliisien, kaikkitietävien kukkahattutätien sekä mielensäpahoittajien yläpuolelle, että minun ei ihan oikeasti tarvitse selitellä, saatika todistella elämääni yhtään kenellekkään.

En koskaan voi tietää, miksi joku haluaa niin kovasti arvostella muiden elämää. En voi kuin keskittyä omaani, jättää heidät tekemään omia valintojansa ja muistaa: Everything i got i earned and everything i’m going to get i deserve. Yks mun lemppari lauseista. Ja se on just näin. Mä saan olla iloinen saavutuksistani sekä joskus palkita itseäni, eikä sitä tarvitse pyydellä anteeksi. Mä olen lopen kyllästynyt ihmisiin, jotka ovat aina osoittelemassa muita syyttäen heitä heidän omasta pahasta olostaan, omasta tyytymättömyydestään. Se on fakta, että me eletään valtiossa, jossa jokainen saa yrittää ja jokaisella on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Me ehkä lähdetään hieman eri lähtöviivoilta kaikki (kuten edellisessä postauksessa kerroin omasta mitättömästä urheilutaustastani ja siitä, miten olen joutunut tekemään helvetisti duunia päästäkseni monen kanssa edes ”samalle viivalle”), mutta asiat täytyy ottaa niinkuin ne annetaan ja vain tehdä duunia unelmien eteen. Harva meistä saa mitään heti, jengi nauraa sun unelmille, useimmin sitä kaadutaan kuin onnistutaan, mutta jos jotain haluaa niin silloin täytyy olla valmis taistelemaan sen puolesta. Put up a fucking fight for what you love !

Ja niin kauan kuin ei eletä toisten saappaissa, tiedetä mikä duuni ollaan tehty niiden pientenkin askelien eteen tai tunneta mitä toinen tuntee, niin pidetään ne turvat kiinni muiden valinnoista elää tätä elämää ja laitetaan sekin energia siihen itsensä kehittämiseen, jos siis haluaa kehittyä. 

INSPIROITUKAA, älkää vihatko! Niin minä ainakin teen. Aina kun joku saavuttaa jotain tai tekee jotain mikä saa minussa aikaan kateutta, niin käännän sen motivaatioksi sekä inspiraatioksi. Minäkin pystyn tuohon, jos vain haluan. Oli kyse jonkun upeasta pakaralihaksesta, hienoista kengistä, prätkästä, asunnosta, lapsesta, perheestä, ystävyydestä, rakkaudesta, onnesta, asenteesta, tai mistä tahansa.

You become what you believe. Ja tämä pätee kaikkeen.

Muistakaa ihmiset, terve sielu terve ruumis.

PS. onneks hyvyyttä on niin paljon enemmän. <3 Keskitytään siihen.

Eipä mulla muuta. Vatsataudilta terkkuja!

IMG_6305