Tavoitteena päihteetön arki

11.01.2016

Jassoo, se olis Maanantai ja ”dieetin” alku! Aamu alkoi palaverilla, Niko pakotti mut mukaan tapaamaan arkkitehtia ja nukahtelemaan penkille, kun en hirveesti arkkitehtuurista ymmärrä. Heh. Hymyilee vaan ja nyökyttelee :D

12507431_10153324798120794_8595468042804116155_n

Aamupalaksi söin hedelmiä ja marjoja sekä omeletin jossa oli sipulia, tomaattia ja tietenkin kananmunaa. Siihen päälle vielä iso kahvi niin volá, aamu käynnistetty terveellisellä ähkyllä. :D

12509690_10153324796910794_589066316646891254_nMähän vähän tuossa uutena vuotena lupailin jättää alkoholin elämästäni tänä vuonna. Mä en pysty lupaamaan, ettenkö joskus nauttisi lasin viiniä ruoan kanssa, sillä rakastan viiniä, mutta humalatilaan en haluaisi tai suunnitellusti aijo päätyä tänä vuonna. Ollaan mun kahden ystävän kanssa puhuttu tästä jo pitkään, me ei oikeen kukaan saada dokaamisesta yhtään mitään muuta kuin pääkivut ja henkiset morkkikset. Lisäksi ollaan selvinpäin paljon hauskempia ja parempia ihmisiä. Kännissä pelkästään näyttääkin niin rumalta, että ei se niin kivaa ole. :D

Mikä tekee mun tavotteesta helpomman on ihmiset mun ympärillä. Mun kaksi läheisintä ystävää päättivät tehdä saman tempun, joten ei tarvitse olla yksin sen pepsi maxin kanssa ulkona ollessa, sekä mun mies on myös päihteetön ollut jo 3,5 vuotta. Lisäksi oon tässä kolmen vuoden aikana ollut lähes puolet vuosista ilman alkoholia, kevät-syksy mennyt selvinpäin jokatapauksessa, joten tiedän nauttivani elämästä aivan yhtä paljon, jopa enemmän ilman kännien vetämistä. Kun asia on päätetty, eikä dokaaminen ole ns. vaihtoehto, niin asia on loppuun käsitelty ja helppo toteuttaa. Hetken kun on ilman, ei tee enää edes mieli. v

En ala nyt mitään jeesustelemaan, onhan se dokaaminen joskus ihan super hauskaa, mutta nykyään se on huomattavasti vähemmän hauskempaa kuin vaikkapa 18- vuotiaana. Lisäksi mulla menee oikeesti vähintään 5 päivää toipua, jos juon yli 3 lasia viiniä illassa. Ei se oo NIIN hauskaa kuitenkaan, ja persoonallisuuteni on kuitenkin sen verran ulospäinsuuntautunut että juttua ja energiaa riittää ilman drinkkejäkin.

Elämän prioriteetitkin ovat muuttuneet niin paljon tässä vuosien aikana, ettei siellä baareissa tai humalatilassa ole mulle mitään mistä saisin jotain suurempaa irti.  Nuorempana bilettäminen oli se juttu, sain siitä hillumisesta iloa irti. Enää en kehtaisi mennä minimekossa baariin ja tanssia jatkoille asti. Nykyään mulla on ollut onnistunut ilta ja hyvä fiilis jos satun löytämään baarista jotain mielenkiintoista keskusteluseuraa tai uusia kontakteja. Siksi olenkin nykyään paljon mielummin jossain hämyisessä pubissa keskustelemassa elämän tarkoituksesta tai teatterissa huomattavasti kypsemmässä seurassa, kuin vaikkapa ennen niin ihanassa showroomissa. Niin ne elämän prioriteetit ja kiinnostuksen kohteet vaan muuttuu kun ikää ja kokemusta tulee. :D

Kuulostampas vanhalta. Hah!

Lähetin Nikon hakemaan meille kanaa ja kohta aletaan kokkailemaan kanaa riisillä. Sitten pitäisi mennä vielä hoitamaan muutamia duunijuttuja, treenata ja illalla rauhoittua. Yritän vähentää tätä koneen ja puhelimen räpläämistä vaikkapa tuntiin ennen nukkumaan menoa, jos vaikka nukkuis vähän paremmin kun aivot eivät ole yliaktivoituneessa tilassa kaikenmaailman virtuaalihömpötyksestä. :D Saa nähdä. Hurjaa huutelua ja lupauksia; olis alkoholin lopettamista, dieettaamista ja puhelimen boikotoimista ennen nukkumaan menoa. ;)