Moikka!

Kirjoitin tänään Instagramissa uuteen kuvaani tekstin, jossa phdiskelin nuorta minääni ja totean, että nykyään mua naurattaa se, miten paljon näin vaivaa nuorenpana siihen, että sain tehtyä itsestäni jotain mitä en luonnollisesti ole. Meikkasin tosi paljon ja suoristin hiuksia ihan pakkomielteisesti. Muistan erittäin hyvin ne monet kerrat, kun äitini yritti saada mut pitämään mun luonnollisista piirteistäni ja mä annoin vastaukseksi vain syvän huokaisun ja eye-rollin, koska eihän äidit nyt mitään tajua.

Nykyään laittaudun aikalailla niin, miten mun äiti yritti laittaa mua sillon aikoinaan ja nyt ymmärrän, mitä hän tarkoitti, kun totesi, että joskus vielä opin arvostamaan omia piirteitäni. Nykyään rakastan mun piirteitä sellaisinaan ja oon mielelläni kiharalla käkkärätukallani.

Olen huomannut, että nykyajan nuoret ovat selvästi alkaneet enemmän arvostamaan itseään sellaisenaan ja uskon, että monilla liikkeillä ja myös somella on siihen suuri vaikutus. Kun mä olin teini, niin ainoat asiat mitä mä näin ihailemistani ihmisistä olivat todella photoshopatut kuvat vaikkapa cosmopolitanissa. Vastapainoksi ihmisiä yritettiin aivopestä juorulehtien ”kääk”  palstoilla, josta löytyi kuvia julkkisten olemattomista iho-makkaroista rannalla, punaisella ympyrällä korostettuna ja zoomattuna, jollain provosoivalla kuvatekstilla varustettuna. Mun nuoruutta on ohjannut todella rankalla kädellä media ja sillä on ollut suuri merkitys siihen, millainen itsekin halusin olla ja millainen luulin, että täytyy olla.

Somella on ollut toki myös negatiivisia vaikutuksia; ensin ihmiset olivat todella huumassa siitä, että he voivat itse luoda täydellisen mielikuvan itsestään ihmisille somen kautta, käyttäen hyväkseen lukuisia muokkausohjelmia ja filttereitä. Nyt on kuitenkin tapahtunut selkeä vastaliike kaikelle yli menevälle pinnallisuudelle, sillä monet suuret vaikuttajat ovat kyllästyneet tähän feikkiyteen ja tulleet ns. kaapista ulos inhimillisten virheidensä kanssa. Nykyään nuorten ihailemat vaikuttajat ja heidän idolinsa postaavat itse näitä makkarakuvia someen ja pelleilevät instagram liveen kaksoisleuoillaan ja näyttävät nuorille, että KAIKILLA meillä on inhimillisesti vähän masua ja kaksaria tai jotain muita ”epäkohtia”ja se on täysin normaalia. Näin ollen ne entiset ”kääk” juorut ovat menettäneet täysin arvonsa ja kuvat naisten makkaroista eivät enää merkitse tai kerro kenestäkään mitään.

Toki liikkeet saattavat lähteä käsistä ja olen sitä mieltä, että mikään ääripää ei ole hyvästä. Vaikka selkeästi sairaalloinen laihuus ei onneksi ole enää trendissä ja inhimillisyys ja itsensä hyväksyminen rokkaa suhteellisen kovaa, niin ihmisten on tärkeää muistaa pitää itsestään huolta – olit sitten mitä kokoa tahansa. Erityisesti terveydellisistä syistä. Nykyään ylipainoon ja sen aiheuttamiin sairauksiin kuolee järkyttävä määrä ihmisiä.

Kuitenkin uskon, että erityisesti milleniaalien minäkuva on terveemmällä mallilla kuin koskaan ennen. Jopa suositut vaatebrändit ovat alkaneet käyttämään kaiken pituisia ja kroppaisia tyttöjä malleinaan ja nuorien ihailemat idolit ottavat yhä enemmän itsekin vastuuta siitä, että jakavat realistista materiaalia itsestään seuraajilleen. Toki meitä on siellä edelleen hyvin moneksi ja some on yhä täynnä todella pinnallista ja epärealistista materiaalia, mutta jokainen voi sen verran ottaa  myös itse vastuuta, että valitsevat itselleen sopivat seurattavat – ainakin nykyään on edes vaihtoehtoja, joita media ei ole päässyt säätelemään.

Myös kaikenlainen rasismi ja syrjintä nostaa päätään, kun puhutaan kauneusihanteista ja niiden muokkautumisesta. On ihanaa nähdä, että enää se ”valkoinen, hoikka nainen” ei ole se mitä kaikki haluavat olla ja minkä ympärillä kauneusihanteet pyörivät, vaan erilaisten vaikuttajien sekä liikkeiden ansiosta yksilöllisyys on päässyt todella suureen suosioon ja erilaisuus on nostettu hyvin äänekkäälle jalustalle. Olit sitten minkä värinen, kokoinen tai sukupuolinen tahansa. Se on upeaa!

 


[mittaustagi]

Kaupallinen yhteistyö: Olympus

Mä olen kuvannyt Olympus PEN E-PL 7:lla viimeiset 3 vuotta, ehkä enemmänkin? En muista tarkkaan koska hommasin ensimmäisen Olympukseni, mutta sain noin kuukausi sitten Olympukselta testiin Olympus PEN E-PL 8, joka on päivitetty versio mun edellisestä kamerasta. Olen harkinnut joskus isompaa järkkäriä, mutta olen todennut, että tämä on mulle paras vaihtoehto, koska harvemmin kuitenkaan jaksaisin raahata painavaa ja isoa järkkäriä mukanani mihinkään. Lisäksi olen ihastunut kameraan, koska tämä kamera on:

  1. Niin kaunis, menee pelkästään asusteesta upean designin ansiosta
  2. Kevyt ja pieni, helppo kuljettaa mukana
  3. Kosketusnäyttö ja Wifi, jotka tekevät nopeaksi ja helposti kuvien siirtämisen suoraan puhelimeen
  4. Kauko-ohjaus puhelimen sovelluksella kuvien ottamiseen (ihan best, kun kuvaajia ei ole saatavilla)
  5. Todella helppo käyttää, jolloin voit antaa kameran vaikka pikkuveljelle tai isovanhemmille ja silti onnistua ;)

 

Mulla on käytössä muutamia eri linssejä ja yksi lemppari linssi mm. asukuvien ottamiseen on 45mm 1.8/f objektiivi. Tälle 45mm objektiiville ominaista on mm. sumea tausta, joka toimii henkilökuvissa tai yksityiskohtia kuvaamisessa todella hyvin. 

Kuvaan välillä myös puhelimella, mutta jos haluaa oikeasti hyvät kuvat, niin kyllä se on kameralla otettava. Tässä hieman vertausta samasta tilanteesta otetut kuvat:

  1. Kuva puhelimella, Iphone X
  2. Kuva PEN E-PL 8 , 45mm 1.8/f objektiivi

Rakastan kuvata pehmeässä valossa ja erityisesti kesällä auringon laskiessa tai heti, kun se on laskenut. Silloin valoa ei ole enää ihan hirveästi ja kameralta vaaditaan enemmän. Esimerkiksi nämä asukuvat on otettu juuri auringon laskettua, jolloin puhelimen kamera ei enää riittänyt tarkkaan kuvaan.

PEN- sarjan tuotteista kiinnostuneille pieni vinkki: Olympuksella on nyt tarjouksia PEN -sarjan tuotteista. Koodilla ”PENKESÄ” saat:

Olympus E-PL8 Kitin hintaan 499€

PEN E-PL8 rungon sekä 45 mm 1.8/f objektiivin 599€

Olympus E-PL8 Kitin ja 45 mm 1.8/f objektiivin 699€

Pen Accessory Worldistä eli esimerkiksi upeista kameran olkanauhoista ja kameralaukuista saat samalla koodilla hinnasta pois -15%.

 

 


[mittaustagi]

Olen huomannut, että talvisin olen paljon innostuneempi salilla huhkimisesta, kun taas kesäisin treenaan mieluusti ulkona ja nautin esimerkiksi juoksemisesta ihan eri tavalla, kun ulkona on niin upeat lenkkeilysäät.  Keskiviikkona palattiin stadiin ja lähdin akut täynnä ”kevyelle lenkille” – tarkoitus oli juosta noin 4-5 km, mutta juokseminen sujuikin niin hyvin, että 10km pyörähti todella kevyesti mittariin.

Uskon, että monille muillekin tulee kesäisin luonnostaan treenien siirtäminen esimerkiksi puistoon kuntosalien sijaan ja ainakin itse kannustan ihmisiä liikkumaan ulkona, jotta aivotkin saisivat mahdollisimman paljon happea. Ulkona treenaaminen on mielestäni ihan eritavalla rentouttavaa ja terapeuttista, kuin sisällä, joten kesäisin otan näistä keleistä kyllä kaiken irti!

Erilaiset treenit vaativat erilaisia palautteluja ja tänään aion kertoa teille hieman aiheesta lisää. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä FitLinen kanssa.

Olen tehnyt FitLinen kanssa yhteistyötä jo vuoden. FitLinen tuotteet ovat olleet säännöllisesti osana mun arkea, sillä ne sopivat kaltaiselleni ihmiselle täydellisesti. Tykkään FitLinen tuotteissa erityisesti siitä, että ne on tehty käyttäjälle mahdollisimman helpoiksi; mun ei tarvitse huolehtia kymmenestä purkista erikseen vitamiineja, vaan kaikki tarpeellinen löytyy valmiiksi suunnitelluista annoksista, joita otan päivässä tarpeen mukaan, yleensä muutaman.

Tämän päivän aihe; palautumisesta ja kehonhuollosta huolehtiminen eivät aina ole olleet mulle tarpeeksi tärkeässä roolissa. Nuorempana sitä pystyi painamaan ihan millaista treenitahtia tahansa ja palautuminen oli mielettömän nopeaa. Lämppäreitä, jäähdyttelyjä tai venyttelyjä ei aikoinaan paljoa tarvittu, kun taas nykyään niitä ilman ei voi edes treenata. Harvoin edes söin nuorena palautumista edistäviä vitamiineja, sillä vaikka tiesin että mun kannattaisi, niin mä en vain millään jaksanut popsia eri purkeista eri vitamiineja pitkin päivää. Liian vaivalloista. :D Kokeilin jopa välillä annostella vitamiinit valmiiksi, mutta silti ne helposti jäi ottamatta.

Tänä kesänä mun kuntosalitreenaaminen on ollut sellaista 1-2 kertaa viikossa ylä- ja alakroppa jakoa, mutta juostua on tullut sitten senkin edestä. Olen lenkkeillyt viikossa 20-30 kilometriä, välillä toki myös juoksumatolla salilla, mutta pääosin ulkona. Mä rakastan juoksemista ja se on mun yksi suurimpia intohimoja. Mikään ei ole parempaa kuin se fiilis, kun kunnon puolesta jaksaisi juosta vaikka kuinka kauan, jos vain jalat ja kärsivällisyys kestäisivät. Tunti on mulle kipuraja juoksemisessa ja sen jälkeen alan kyllästymään, nimittäin mulle paljon ominaisempaa on spurttailla 5km korkeilla sykkeillä…tosin tänä kesänä olen nostanut matkoja pidemmiksi ja yrittänyt juosta hitaammin. Se on yllättäen tehnyt lenkkeilystä vieläkin mieluisampaa, sillä en ole ihan rikki lenkin jälkeen. Lisäksi rauhallisemmalla meiningillä maisemista ja lenkkeilystä pystyy itse lenkinkin aikana nauttimaan eritavalla, koska lenkki ei tunnu suorittamiselta.

Usein kehonhuolto ja sen tärkeys nostavat päätään erityisesti kuntosalitreenaamiseen liittyen, sillä lihakset kipeytyvät ihan eritavalla salitreenistä, kuin juoksemisesta ja lenkkeilystä. Silti esimerkiksi vatsalihakset, selkä, sääret ja pakarat menevät jumiin, kun kilometrejä alkaa olemaan alla. Myös hengitysharjoitukset ja rauhoittuminen lenkin jälkeen ovat todella tärkeitä, koska esimerkiksi iltajuoksun jälkeen saattaa jäädä liian virittyneeseen tilaan, eikä nukkumisesta tule moneen tuntiin mitään.

Lenkkeilystä, kuten myös HIIT treeneistä tai kuntopiireistä palautumiseen auttaa todella paljon se, kun ei lopeta suoritusta heti, kun tavoite on saavutettu, vaan jatkaa reipasta kävelyä tai kevyttä hölkkää noin 5 minuutin verran. Se rauhoittaa ja tasoittaa sykkeen ennen liikkumisen lopettamista ja ei ole niin shokeeraavaa keholle.

Jos treeni ajoittuu illalle, niin olen huomannut, että treenin päätteeksi tehdyt kevyet venyttelyt ja hengitysharjoitukset rauhoittavat mieltä ja kehoa suorituksen jälkeen ja valmistelevat kehoa palautumiseen. Jos vain kävelen kotiin kovan treenin jälkeen ilman minkäänlaista rauhoittumista, olen vielä monta tuntia hyvin aktiivisessa tilassa ja pyörin sängyssä koko yön. Kehoni jää ns. treeni moodiin, eikä rauhoitu ennen aamuyötä. :D Se on jopa tuskaista välillä.

Jos kärsit samanlaisesta ylivirittyneestä tilasta treenin jälkeen, joka on hermostollisesti raskas tila keholle, kokeile näitä venytyksiä ja hengitysharjoituksia:

  1. Pakaravenytys ja pito, silmät kiinni ja muutaman kerran hengitys syvään, rauhassa
  2. Takareisivenytys, ja sen sijaan että kädet pysyvät lantiolla, niin venytä kädet mahdollisimman ylös pään yli yhteen. Muista tässäkin rauhallinen, syvä hengitys.
  3. Sisäreisien venytys ja hengitys syvään.

 

Treenin jälkeen nautin FitLinen Restorate juoman, jota löytyy esimerkiksi sirtuunan makuisena jauheena. Juoma on tehty edistämään palautumista ja yhdestä jauheesta löytyy kivennäisaineita, hivenaineita ja D-vitamiinia. Restoratesta löytyy mm. sinkkiä, kromia, seleeniä, kaliumia ja magnesiumia. Sopii todella hyvin illalla nautittavaksi tai ”yömyssyksi”. :D

Tuote on niin älyttömän helppo, sillä se vain sekoitetaan veteen ja nautitaan sellaisenaan. Mulla on ollut nyt mökilläkin Restorate pusseja mukana ja on ollut niin helppoa huolehtia vitamiineista, kun kaikki kulkee mukana yhdessä paketissa.

KILPAILU:

Nyt teillä on mahdollisuus voittaa itselleen restorate- purkki sekä fitlinen pullo itsellenne kommentoimalla ja kertomalla teidän tavasta rentoutua, rauhoittua ja palautua treenin jälkeen.

Kommentoimalla osallistut kilpailuun, jonka tarkemmat säännöt löydät täältä: http://saannot.indiedays.com/2018/06/26/fitline-tuotepaketin-arvonta-2/

Arvonta päättyy 19.7.2018


Heippa ! <3

Täällä on ollut tänään aivan MIELETÖN sää! 26 astetta lämmintä ja pilvetön taivas. Olen käytännössä viettänyt koko päivän hiekalla makoillen, uiden, makoillen, uiden. Niin ihanaa. En muista koska olisin viimeksi nauttinut pelkästään uimisesta näin paljon, sillä mullahan on ollut varmaan 10 vuoden tauko Suomessa uimisesta ennen tätä kesää, vaikka rakastan uimista. Koko lapsuus tuli kyllä vietettyä vedessä jos vain mahdollisuus siihen oli, varsinkin kesät.

Täällä mulle on tullut outoja kaukaisia tuntemuksia sekä flashbackeja lapsuudesta ja olen käynyt läpi samanlaisia fiiliksiä joita olen tuntenut lapsena, kun en ole halunnut millään nousta vedestä tai saanut sukeltelusta ja hyppimisestä tarpeekseni… Aijon tänään vielä lämmittää saunan ja mennä uimaan. :D

Ollaan vietetty melkein kokonainen viikko täällä järven rannassa mökillä ja voin hyvin pitkästä aikaa sanoa olevani oikeasti todella rentoutunut tällä hetkellä. En ole pitkään aikaan ollut tällaisessa mielentilassa, sillä olen luonteeltani todella lahjakas stressaaja ja voimakkaasti tunteva ihminen. Niin hyvässä kuin pahassakin. Nyt en ole analysoinut mitään moneen päiviin ja työtkin ovat menneet todella sujuvasti ja stressivapaasti tässä sivussa.

Viimeksikin oli ihanaa, kun tultiin käymään täällä mun lapsuudenkodin kulmilla ja mökkeiltiin, mutta visiitti oli niin nopea, että juuri kun mieli alkoi rentoutumaan niin piti jo lähteä takaisin stadiin.

Olenkin kertonut täällä blogissa aikaisemmin, että joudutaan tällä hetkellä elämään jo neljättä kuukautta julkisivu-ikkuna-ja kattorempan keskellä (vielä ylimmässä kerroksessa, suoraan kattorempan alla), joten se klo 7.00 aamulla alkava hakkaaminen, poraaminen, pöly ja pimeä, tunkkainen asunto, jossa ei ilma vaihdu, on ollut todella hermoja raastavaa. Siihen päälle vielä töiden puolesta aivan mielettömän kiireiset touko-ja kesäkuut, niin avot. Tää on tehnyt niin käsittämättömän hyvää, mulla on ihan uudestisyntynyt fiilis.

Mä taidan muutenkin elää taas jonkin uuden alkua ja tällä tarkoitan minua itseäni. Mulla on joku hirveä kaipuu rauhan keskelle ja tekee mieli luopua kaikesta ylimääräisestä elämässä. Mulla on niin ihanasti asiat ihmissuhteiden suhteen, työn suhteen, elämäni koira ja oma terveyden tila hyvä, enkä kaipaa mitään muuta, varsinkaan mitään turhaa materiaalia. Olenkin nyt luopunut aika rankalla kädellä tavaroista ja toin tänne landellekkin äidille ja pikkuveljen tyttöystävälle hyvät läjät tavaraa, jota en tarvitse. Se on todella vapauttavaa ja ihanaa, kun joka paikka ei tursua tavarasta.

Tekin olette varmaan huomanneet mussa muutosta, jos vertaa vaikka viime kesään. Hiustenpidennykset on poissa ja meikkiä on aika runsaasti vähentynyt. Ei missään nimessä siksi, että mä nyt jotenkin olisin sitä mieltä, että meikkaaminen ei ole cool; kyllä se on ja edelleen itsekin rakastan meikata. Jostain syystä olen vain alkanut pitämään mun omasta habituksestani luonnollisempana. Ehkä tää on jonkinlaista kypsymistä, tai ehkä vain joku vaihe, mutta tällä hetkellä tuntuu tältä… tottakai myös kesällä ja rusketuksella on suuri vaikutus asiaan.

En kuitenkaan koe, että tää muutos johtuisi ulkoisista asioista, vaan enemmänkin sisäisistä. En ole niitä naisia, jotka koskaan luopuvat naisellisuudesta, joita ei yhtäkkiä enää kiinnostaisi missä kunnossa ovat tai unohda ikinä miten ihanaa on laittaa korkkarit ja mekko päälle sekä laittautua tunteja, mutta yhä enemmän itse ihastun ihmisissä siihen kauneuteen, joka lähtee aidosta ilosta elämää kohtaan ja ystävällisyydestä muita kohtaan. Vaikutun kiltteydestä, älykkyydestä ja arvostan älyttömästi muita avoimesti sekä ennakkoluulottomasti vastaanottavia ihmisiä ja näihin piirteisiin keskityn itsessänikin yhä enemmän sen contourin sijaan. Tiedän millainen ihminen haluan olla ja vaikka siellä ei vielä olla ja mulla on paljon kehitettävää omassa asenteessani sekä ajatusmaailmassani, niin eteenpäin on varmasti taas menty. Se on ihanaa.

Nyt mä lähden nauttimaan vikasta illasta täällä. Huomenna palataan stadiin, mutta onneksi vain päiväksi, sillä torstaina lähdetään Kasimirin saareen muutamaksi päiväksi.


Hellurei tyypit ! <3

Me päätettiin, että tänä vuonna(kin, itse en ole koskaan kuin käynyt Regatassa) jää ruissit ja Regatat välistä. Vaikka pieni osa meistä halusikin sisimmässään lähteä vuoden yhtiin kovimpiin bileisiin kavereiden mukaan, niin silti ajatus rentoutumisesta ja akkujen lataamisesta vei ylivoimaisesti voiton. Meillä on molemmilla tulossa aika kovia aikoja töiden parissa, joten bilettämisen sijaan maaseudun rauha kuulosti äärimmäisen hyvältä. Ja niin se on ollutkin.

Ollaan joka päivä saunottu ja uitu monta kertaa, kalastettu, syöty sekä tietenkin vain oltu. Tänään soudettiin järvellä ja löydettiin aivan ihana laaka kivi, josta päätettiin hypätä perinteiselle naku-uinnille. :D Vesikin on aivan mielettömän lämmintä täällä.

Säät ovat olleet ihan älyttömät ja koska ensviikolle on luvattu stadissa alkuviikolle sadetta ja tänne 26 astetta auringolla, niin päätettiin, että jäädään tänne vielä muutamaksi päiväksi. Molemmat pystymme tekemään alkuviikon duunit etänä, joten mitäs me sinne stadiin kerrostaloon mennään kökkimään, kun täällä on ihan unelma kelit.

Eilen oltiin koko aamupäivä yyterissä. Se on varmasti Suomen yksi kauneinpia rantoja, ehkäpä jopa kaunein. Monet seuraajani luulivat, että olen ulkomailla, sillä Yyterin dyynit ja se loputon ranta eivät ole ihan tavanomaisia Suomalaisia maisemia.

Yyterissä tuulee usein aika paljon, mutta hiekkadyynien välistä löytyy ihania ”pesiä” johon tuuli osuu juuri sopivasti. Siellä dyynien seassa jaksaa olla vaikka koko päivän, kun ilma on ihanan viileä, mutta silti aurinko lämmittää. Siinä pienessä tuulessa ei edes tajua, miten kovasti aurinko porottaa ja nyt ollaan molemmat ihan super ruskeita. :D

Yyteristä saa myös ihan mielettömän ihania kuvia sen upeiden maisemien ansiosta. Suosittelen kaikille mun lukijoille, että laittakaapas to do- listalle Porin Yyteri! Sieltä voi mielestäni vuokrata mökin tai sitten sinne voi lähteä vaikka ystävien kanssa telttailemaan. Aivan upea paikka. Picnic kamat mukaan rannalle ja vamos ! Siellä viihtyy vaikka aamusta iltaan helposti.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ! <3