VINKIT DIEETIN ALOITUKSEEN!

29.03.2018

Moikka!

Hei pian on pääsiäisloma! Rehellisesti sanottuna mä en koskaan pysy näissä lomissa kartalla, koska mulla harvemmin on mitään normaaleja

loma-aikoja, vaan mun duuneissa tehdään päivästä tai pyhästä huolimatta töitä, jos tarve niin vaatii. Hyvä puoli on sitten se, että joskus voi olla vaikka maanantaina vapaata ja reissuja varten pystyy kikkailemaan iisimpiä viikkoja tekemällä töitä ennakkoon valmiiksi. :)

Hei mä oon super hyvällä päällä! Ihan vaan siksi, että olo on taas todella oma itseni syksyn hölläilyjen jälkeen ja painoni pudonnut niihin lukemiin, missä on mukava ja itsevarma olla. Painan tällä hetkellä saman verran kuin viime kesänä, mutta koska en tietenkään ole nyt treenannut niin paljon voimaa tai kasvattanut lihasmassaa samalla tavalla kuin viimevuonna, (koska en ole menossa niitä mihinkään lavalle esittelemään) ja hieman muuttuneen kehonkoostumuksen vuoksi tavoitteeni on tiputtaa vielä 2kg kesään mennessä. Mulla on siis muutama kuukausi aikaa repäistä 2kg rasvaa kropasta, eli ei tarvitse ainakaan panikoida onnistumista. :D Toki mieluusti tiputan ne asap ja sen jälkeen keskityn kehon muokkaamiseen vielä enemmän ilman dieettiä.

HUOMAAKO MUUT ERON?

Rehellisestihän tässä on kyse ihan muutamasta rasvakilosta mitä oon tiputellut ja tiivistellyt kroppaani. Mun poikaystävä ei oo huomannut mitään eroa, vaikka musta mun naama on heti kaventunut ja viime kesän nahkahousut menee upeesti taas jalkaan. :D Näissä projekteissa kaikista tärkeintä on juurikin se, että itsellä on kevyt ja hyvinvoiva olo, eikä sulle tule tukala fiilis vaatteissa, joita haluat pitää.

Mä oon tehnyt tän koko projektin pitkälti ruokavaliolla, mutta oon nyt käynyt taas 4 x viikossa tekemässä 30-40 minuutin rasvanpolttotreenin. Todella simppeli juttu ja kaikki on hyvin pitkälle päästä kiinni. Eka viikko on varmaan vaikein, kun tuloksia ei näy, mutta kun jaksaa olla stressaamatta ja pitää tavoitteet mielessä 2-3 viikkoon, niin omat onnistumiset alkavat tuomaan lisää motivaatiota hommaan.

TÄRKEIMMÄT AVAIMET DIETTAAMISESSA?

Ennen dieettaamista tai mitä tahansa kehoon kohdistuvaa projektia, jossa tavoitteena on muutos johonkin suuntaan, on muutamia perus juttuja, joita tulee ottaa huomioon.

  • Tiedosta realistinen kulutuksesi.
  • Mieti rehellisesti, kuinka usein olet valmis liikkumaan.
  • Tavoite?
  • Nuku hyvin.
  • Vältä stressaamista.
  • Juo paljon vettä.
  • Syö mahdollisimman yksinkertaisesti ja puhtaasti, tee itse ruokasi.
  • Älä käytä vain yhtä mittaria, kuten vaakaa, vaan ota myös kuvia, kokeile mahdutko tavoitefarkkuihin ja seuraa peilikuvaasi. Mittanauha on myös hyvä ja toimiva mittari, itse en tosin ole koskaan mitannut itseäni. :D
  • Älä mieti liikuntaa vain pakollisena dieetin suhteen. Todellisuudessahan ruokavalio on kaiken perusta ja liikunnalla vain lisäät hieman kulutusta ja nopeutat rasvanpolttoa, (tai muokkaat kehoasi haluamaasi suuntaan). Siksi on hyvä löytää harrastus, josta nauttii.  Huomioi tavoite! Jos tavoite on vain pudottaa painoa ja kohottaa kuntoa, lähes mikä tahansa liikunta toimii hyvin. Jos taas tavoite on muokata kehoa (kapea vyötärö, leveät hartiat, pyöreä peppu…), silloin lajivalinta on tärkeämpi.
  • Älä lannistu jos et ekoilla viikoilla huomaa eroa. Keholla on tapana ottaa hieman aikaa käynnistyäkseen ja ”luopuakseen” painosta, jossa sen on mukava olla pitämällä nesteistä kiinni. Monilla saattaa paino ja rysähtää monta kiloa kerrallaan, kun taas joillakin se laskee tasaisesti kokoajan. Itse edustan tätä ensimmäistä vaihtoehtoa. Liikunta ja lihasten rasittaminen saa myöskin kehon keräämään palautumisvaiheessa nestettä itseensä, joten joskus kovan treenin jälkeen paino saattaa nousta. Mulla voi jalat kerätä yli kilon nestettä jalkatreeneissä. Ole kärsivällinen, rasva kyllä palaa kokoajan jos sulla on oikeasti toteutettu suunnitelma.
  • Laadi järkevä suunnitelma valmentajan kanssa ja noudata sitä!
  • Kuuntele kehoasi ja raportoi oloista myös mahdolliselle valmentajalle.

Meikä lähtee nyt vetämään salille juoksutreenit. Oikein kivaa pääsiäistä kaikille <3

 


RENTO MINÄ JA NIPO MINÄ – MOLEMPIA TARVITAAN!

25.03.2018

MOIKKA!

 

Aivan ihanaa sunnuntaita kaikille! Toivottavasti jokaisella on ollut mukava viikonloppu. Mulla ainakin on ollut rentouttava ja todellakin tarpeellinen viikonloppu, olin nimittäin perjantaina aivan loppu ja levon tarpeessa. :D Tänään pääsen täällä blogissa palaamaan hieman ajassa takaisin päin, ihaniin Kalifornian lomakuviin ja aurinkoisiin fiiliksiin. Kävin nimittäin juuri ennen joulukuista San Diegon reissuani nappaamassa uusimman Nokia 8 – puhelimen mukaani matkalle ja koska nyt on aika loskaiset ilmat, niin päätin käyttää matkalla otettuja kuvia tämän päiväisessä postauksessa, jospas ne hieman piristäisivät. Myös toisella tapaa päästään ajassa taaksepäin, nimittäin tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Nokia mobile:n kanssa ja mun ihan ensimmäiset puhelimet olivat tietenkin Nokian merkkisiä. Nokia on ollut mun ensimmäisiä kosketuksia puhelinmaailmaan, joten oli hauskaa lähteä tutustumaan Nokia8 – puhelimen uusimpiin ominaisuuksiin. Nokialla on rautainen maine ja veikkaan, että brändi tuo monien mieleen muistoja laadukkaista puhelimista. Mä ainakin itse muistelen vieläkin mun ensimmäisiä, mitä vain kestäviä Nokioita todella suurella lämmöllä. :D

Tää uusin Nokia 8 on super kätevä ja hauska työkalu ihmiselle, joka rakastaa kuvaamista ja harrastaa tai tekee työkseen somettamista. Nokia 8 – puhelimessa on sellainen ominaisuus, johon en ole törmännyt aikaisemmin missään muussa puhelimessa. Siitä löytyy nimittäin monipuolinen kahden kameran käyttö mahdollisuus, jonka avulla käyttäjällä on mahdollista kuvata sekä etu- että takakameralla samanaikaisesti. Voit siis erimerkiksi esitellä seuraajille arkeasi niin, että he näkevät yhtäaikaisesti niin maiseman, kuin sinutkin. Kätevää! Tätä ominaisuutta voi käyttää niin videoissa, kuin kuvissakin.

Puhelimesta löytyy myös aktiiviselle somettajalle käytännöllinen live- videon suoratoisto, jolla voit tehdä esimerkiksi Facebook Live ja YouTube Live -lähetyksiä vain yhdellä kosketuksella. Videokuvissa on korkealaatuinen videokuva sekä ääni-ominaisuudet ja puhelimesta löytyy turvallinen Anroid Oreo OS-käyttöjärjestelmä. Puhelimen yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys ja ainutlaatuisen hyvä kamera ovat ehdottomasti Nokia 8:n valttikortteja.

”RENTO REISSU MINÄ JA ARKI NIPO MINÄ”

Alkutalvesta matkustelin aika paljon ja tuntui, että olin kokoajan jossain reissussa tai että kohta oli tulossa joku reissu. Nyt tällä hetkellä ei edessä näy toviin mitään sen kummempaa reissaamista, ainakaan ennen kesää ja tavallaan se on ihan helpottavaa ja kivaa, kun pystyy panostamaan kunnolla duuniin ja omiin tavoitteisiin, eikä tule esimerkiksi treeneissä ja ruokavalioissa jatkuvasti jonkinlaisia muutoksia ja muuttujia. Matkustaessa on kuitenkin aina omat säätönsä, jolloin on todella vaikeaa panostaa ihan täysillä omiin tavoitteisiin tai saada parhaimmalla tavalla tuloksia, jos niitä kuitenkin tavoittelee. Äitini kanssa lupasin lähteä keväällä käymään Nizzassa pidennetyn viikonlopun verran, mutta siihenkin on vielä hetki aikaa. Luvassa on kuulemma Rosèta ja rantabulevardia.

En oikeastaan ole sellainen ihminen, joka haluaisi olla jatkuvasti matkustamassa, sillä vaikka en itsekään olisi teininä uskonut sanovani tätä ääneen, niin rakastan myös ahkeraa arkea ja kotona olemista. Tai sanoisinko niin, että kyllä mä rakastan matkustamista ihan älyttömästi, mutta tykkään myös jollain tapaa ansaita matkat ja lomat ja lähteä reissuun hyvällä omallatunnolla. Tykkään ottaa matkoilla rennommin ja olla stressaamatta esimerkiksi ruokavalioista ja treeneistä, enkä jaksa olla kontrolloimassa itseäni jatkuvasti, vaikka tottakai pyrin elämään aina mahdollisimman terveellisin elämäntavoin. Ihailen ja arvostan ihmisiä, jotka siihen pystyvät jatkuvasti, mutta itse olen muutaman kerran ollut ulkomailla ja lomalla kisadieetillä ollessani, eikä se mielestäni ole ollut läheskään niin hauskaa, kun kaikki pitää suunnitella etukäteen ja tarkasti. Mussa on ehdottomasti kaksi niin eri puolta; se minä, joka tilaa lomalla aamupalaksi mimosan ja tykkää hullutella spontaanisti ja se minä, joka nipottaa itselleenkin terveellisten elämäntapojen puolesta ja on laatinut tarkan aikataulun sekä to do- listan kalenteriin. Ja mun mielestä niin on hyvä, koska silloin ne mimosat ja irtiotot tuntuu niin super paljon kivoimmilta, kuin että se olisi ihan joka viikonloppuista. Sama pätee mielestäni vähän kaikkeen; kyllä se cheat meal maistuu ihan hemmetin hyvälle, kun se on ansaittu ja muut viikonpäivät syöty terveellisesti.

Reissuissa on aina ihan super kivaa, mutta pidän siitä piirteestä itsessäni, että tykkään myös palata sorvin ääreen ja rutiineihin. Me suomalaiset olemme ihan älyttömän kovasta työmoraalista ja ahkeruudestamme tunnettuja tyyppejä ja siksi onkin äärettömän tärkeää, että me muistetaan myös välillä relata, jotta jaksetaan puuskuttaa täällä pimeyden ja kylmän keskellä.

Nokia 8 puhelimen Bothie-kameran ominaisuus, jossa voit jakaa seuraajille yhtäaikaisesti sekä etu- että takakamera kuvaa sai mut miettimään sitä, miten hienoa on, että saan jakaa mun molempia puolia teidän kanssa. Voin olla avoimesti se reissu minä ja taas loman jälkeen palata siihen kontrolloidumpaan minään. On todella ihanaa,  että pystyn hyvin vapautuneesti jakamaan mun seuraajien kesken elämääni, sillä aina se ei ollut niin. Jossain vaiheessa musta tuntui, että mulla oli tietynlainen paine olla vain just jonkunlainen tyyppi, usein juurikin fitnekseen liitetty ihminen, jonka tulee olla aina todella motivoitunut, hallittu ja kontrollissa. Nykyään en onneksi koe sitä painetta lainkaan, vaan tunnen itseni vapaaksi ja haluan myös itse opettaa ihmisille tasapainon löytämistä elämässä. Niitä erilaisia puolia itsestä, erilaisia aikakausia, ajatuksia ja vaiheita tarvitaan ja mielestäni ne ainoastaan maustavat elämäämme ja opettavat arvostamaan elämän erilaisia hetkiä enemmän. Irtiotto saa hallitun ja ahkeran arjen tuntumaan hyvältä ja hallittu sekä ahkera arki saa irtioton tuntumaan hyvältä.

Kuvailin tänään aamulla muutamia Bothie- kuvia, enkä voi olla nauramatta noille Jlon ilmeille :D


HIGHS AND LOWS

20.03.2018

Moikka!

Mun on pitänyt kirjoittaa teille jo monta päivää tästä aiheesta, josta on todella vaikeaa luoda sisältöä, joka olisi edes jotenkin ymmärrettävää ja järkevän kuuloista. Yritetään nyt sitten kuitenkin!

Mä oon ulkopuolisten silmiin usein pirskahteleva persoona, jolla on todella äänekäs läsnäolo ja nauru ja joka yrittää nähdä asioita positiivisesti. Mä oon ehkä vähän sellainen ajatusmaailman osteopaatti lääkäreiden keskellä. Haluan purkaa negatiivisen käyttäytymisen tai ajatuksen osiin, löytää ja korjata sen aiheuttajan, jotta ajatus tai motiivi käyttäytymiselle korjaisi itse itsensä positiiviseksi ilman, että vain lääkitsen sen hetkeksi hiljaiseksi.

Sitten on se ajoittain jopa masentunut minä, joka saattaa viettää 4 viikkoa kotona ilman mitään ylimääräisiä ihmiskontakteja ja pakollisten asioiden lisäksi vain viettää aikaa pohtien elämää, sen tarkoitusta ja velloa niissä ajatuksissa.

Mulle on ihan normaalia, että koen välillä olevani jopa masentunut, mutta onneksi olen tehnyt ja teen jatkuvasti niin suurta työtä itseni kanssa, että tiedostan tämän olevan mulle normaalia ja tiedän, että se menee aina ohi. En anna näiden tunteiden vyöryä tai paisua liian suureksi asiaksi päässäni, vaan olen oppinut antamaan itselleni aikaa ja luvan surra kun olen surullinen ja sitä kautta myös menemään nopeammin eteenpäin ilman sen suurempaa numeroa asiasta. Jopa mun persoonallisuustyyppi (joihin uskon paljon) sanoo että:

INFP:t voivat jopa masentua ja musertua maailman pahuudesta, jota he eivät kykene korjaamaan. Tämä on ikävää nähtävää sovittelijoiden ystäville, jotka ovat mieltyneitä sovittelijoiden positiiviseen tapaan tarkastella asioita

Sovittelijat vaipuvat usein syviin ajatuksiinsa ja nauttivat hypoteettisesta ja filosofisesta pohdinnasta enemmän kuin yksikään toinen persoonallisuustyyppi. Sovittelijat voivat helposti menettää otteensa ja vetäytyä omaan kuoreensa.

Onneksi kuten kevään kukkaset, myös sovittelijoiden kiintymys, luovuus, epäitsekkyys ja idealismi palaavat aina takaisin ja palkitsee heidän rakkaansa, jos ei logiikallaan ja hyödyllisyydellään, niin maailmankuvalla, joka herättää myötätuntoa, lempeyttä ja kauneutta kaikkialla.”

Mulla ei ole ikinä elämässä tappavan tasaista, vaan menen todella kovaa niin korkealle kuin matalallekkin ja thats me. Olen hyväksynyt asian, luulen että mun läheiset ovat hyväksyneet tämän piirteen mussa ja tiedostamalla taipuvaisuuteni tällaiseen olen myös oppinut pitämään siitä piirteestä itsessäni. Ilman näitä vahvoja tunteita, niin hyvässä kuin pahassakin, en olisi minä, vaan joku muu.

Mun kaltaiset ihmiset hakeutuvat usein luovaan ammattiin ja ovatkin usein kirjailijoita, näyttelijöitä, runoilijoita tai jonkin alan taiteilijoita. Luulen, että sen vuoksi blogimaailmakin huokuu tietynlaista särkyvää, kulissilta vaikuttavaa elämää monien kohdalla ja useimpien bloggaajien tai vaikuttajien läpi paistaa tietynlainen epätasapainoisuus. Mä nään sen niin monien läpi, enkä ole koskaan yhtään yllättynyt, kun he vihdoin päästävät myös niitä negatiivisia tunteitaan läpi ja näyttävät seuraajilleen myös sen toisen puolen. Uskon, että myös tällainen tietynlainen intohimoinen ja tunteikas elämä pitää meidät vuosi vuodelta motivoituneina bloggaamiseen ja ajatusten jakamiseen teidän kanssa. Monilta loppuu ideat kesken, jos inspiraatio pitää aina hakea muualta, kuin omista tunteista ja ajatuksista.

On tietenkin täysin eriasia kirjoittaa esimerkiksi sisustus- tai muotiblogia, kuin ns. päiväkirjamaista blogia, jossa bloggaaja jakaa päänsä sisällä vellovia ajatuksia lukijoiden kanssa, eikä hae sisältöä esimerkiksi jatkuvasti muuttuvista trendeistä.

Tässä vahvassa, tunteikkaassa bloggaamisessa on myös omat riskinsä. On riski, että ihminen joka ei koe niin vahvoja, ääripäästä toiseen meneviä tunteita, pitää meidän kaltaisia ihmisiä usein hukassa olevina tai jollain tapaa epäonnistuneina elämässä. Monet varmaan ajattelevat, että taas toi sekoilee tuolla jotain ja on aivan hukassa, mutta ”not all who wander are lost” on ehkä hyvinkin osuva lause kaltaisilleni ihmisille. Fakta on se, että mä tuun ikuisesti olemaan ihminen, joka kokee tunteet todella vahvasti ja joka reagoi myös muiden tunteisiin todella vahvasti. Mä tulen surulliseksi tai iloiseksi asioista, joita joku muu ei välttämättä edes huomaa. Mä rakastan sellaista sydäntä repivää tunnetilaa, runoutta, rakkautta, vihaa, intohimoa, raivoa, naurua, onnellisuutta, surua ja rakastan myös jakaa niitä muiden kanssa… Mä rakastan elää aistikasta elämää ja olla mahdollisimman intuitiivinen, vaikka se tekee välillä mun elämästä helvetin vaikeaa ja tietenkin myös helvetin ihanaa. Ei ikinä tasaista ja normaalia.

Kaltaiseni ihminen ei välttämättä ole se kaikista helpoin. Tiedän, että musta löytyy todella hyvät, kuin myös todella huonot puolet ja saatan olla joidenkin mielestä todella raskas ajatuksineni. Usein tunnen itseni hieman väärinymmärretyksi, mutta kun löydän ihmisiä, joka tietävät mistä puhun, niin saan siitä niin mieletöntä voimaa, iloa, inspiraatiota ja tietynlaista rauhaa kun tiedän, että en ole ainoa joka tuntee näin, eikä mussa ole mitään vikaa tällaisena. Kunhan vain itse hyväksyn itseni ja rakastan itseäni tällaisena. Osaan myös erilailla suhtautua muiden tunteisiin ja niiden heittelyihin, enkä pelästy tunteikkaita ihmisiä.

On ollut aikoja, kun en ole nuorempana ymmärtänyt itseäni ja ihmetellyt, miksi nautin niin paljon yksinolosta tai miksi väsyn ihmisjoukoissa niin nopeasti. Olen luullut, että mussa on jotain vikaa tai että olen masentunut. Ennen ei myöskään ollut ihan hirveästi informaatiota saatavilla erilaisuudesta, vaan meidät kaikki koulutettiin ja opetettiin jo päiväkodissa samalla kaavalla ja siitä päätetystä kaavasta poikkeavat saattoivat tuntea itsensä epäonnistuneiksi tai huonommiksi. On aika surullista, että jos katsotaan vaikka maailmaa, miten paljon se on muuttunut ja kehittynyt 150 vuodessa (hevosista lähes itse ohjaaviin autoihin), versus miten vähän meidän koulutussysteemi on muuttunut…uskomatonta.

Tiedän, että se vaatii paljon resursseja, mutta miten hienoa olisikaan, jos meitä kohdeltaisiin enemmän yksilöinä ja meidät koulutettaisiin meidän vahvuuksien mukaan. Vasta vanhempana olen nauranut sille, että joo, en ehkä ollut niin hyvä matikassa (vaikka itseasiassa kyllä olin!), mutta voi herranjumala miten hyvä olin visuaalisesti ja miten suuri intohimo mulla oli kirjoittamiseen ja itseilmaisuun. Olisi pitänyt jo alakoulussa huomata, että mulle oli niin paljon tärkeämpää kirjoittaa matikan vihko täyteen runoja, laulujen lyricoita, koristella se mielettömän hienoksi ja laittaa siihen oikeasti todella paljon vaivaa ja aikaa, että vihko olisi visuaalisesti todella upea, kun taas viereistä lasta ei kiinnostanut visuaalisuus lainkaan. Myös liikunta on aina ollut mulle yksi tekijä, joka pitää mun mielen tasapainossa ja johon pystyn purkamaan intohimoa sekä tunteitani. Heti jos en liiku, niin mun päässä sohii pyörremyrsky täynnä ajatuksia suuntaan ja toiseen ja saatan menettää kokonaan motivaation ja inspiraation kaikkeen hetkellisesti. Musta on kuitenkin ihanaa huomata, että esimerkiksi ne bloggaajat ja vaikuttajat, joita itse rakastan seurata ja jotka saavat aikaan mussa tunnetta, ovat usein kertoneet samoista fiiliksistä ja saan siitä rauhaa ja voimaa itselleni. Siksi halusin myös itse tänään kirjoittaa asiasta, jos sieltä ruudun takaa löytyisi lukijoita, jotka tuntevat ajoittain samoin.

Uskon, että blogi- ja vaikuttaja maailmassa on paljon mun kaltaisia ihmisiä, koska kirjoittaminen on hyvin luonnollinen tapa ilmaista ja toteuttaa itseään. Blogiskenessä on myös monia, jotka haluavat pysyä nopeasti liikkuvassa, trendikkäässä skenessä, mutta huomaan monien väsyvän nopeasti, koska tietyllä tasolla herkät ihmiset eivät jaksa tätä jatkuvaa materiaalia ja pinnallista elämää. Mulla on aikoja, kun olen enemmän innostunut muodista ja rakastan kauniita vaatteita ja kauniita ihmisiä, mutta se ei ole ”the thing” mun elämässä. Mua ei ihan niin paljoa kiinnosta se, minkä värinen instagram feed on milloinkin muodissa, koska en itse koe sitä niin tärkeäksi, vaikka näyttääkin hemmetin upealta. Mua taas kiinnostaa hirveästi kokonaisvaltainen hyvinvointi, ihmisten tunteet, ajatukset ja niiden jakaminen sekä muiden, samanlaisista ajatuksista kiinnostuneiden auttaminen. Mieli ja tunteet ovat mun mielestä niin kiehtovia asioita, että jälkeenpäin vähän harmittaa, että en ole esimerkiksi lähtenyt lukemaan psykologiaa.

Mitä mä halusin tässä sekavassa kirjoituksessa huudattaa on, että on todella ookoo olla sen tietyn kaavan ulkopuolella, johon meitä kaikkia yritetään päiväkodista saakka tunkea ja muiden odotusten täyttämistä tärkeämpää on oppia tuntemaan itsensä ja pyrkiä elämään sen mukaan, mikä tuntuu oikeasti omalta jutulta. Niin moni nuori menee vieläkin ulkopuolisten oletusten mukaan ja päätyy elämään jonkun toisen käsikirjoittamaa elämää, usein epätyytyväisenä ja onnettomana. Eiköhän me olla jo sen verran tietoisia ja hereillä, ettei tällaiset oletukset meitä enää ohjaa.

Nyt mä lähden treenaamaan ja tasapainoittamaan itseäni luonnon keskelle. :D


VAUVAKUUMETTA?

15.03.2018

Moikka!

Kävin eilen työpäivän päätteeksi tutustumassa uuteen pieneen ihmiseen, yhden parhaimman ystäväni lapseen, joka syntyi aivan muutamia päiviä sitten. Voi ei, miten pieniä otuksia ne vastasyntyneet ovatkaan. Ei siinä voi kuin ihmetellä sitä, että miten me kaikki ollaan joskus muka oltu tuollaisia aivan pikkuruisia, hentoja otuksia, joiden elämä on täysin jonkun toisen ihmisen varassa.

Vauva oli kuin pieni täydellinen nukke, joka hyvin rauhallisesti nukkui tunteja sylissäni ja välillä valloittavasti äänteli pieniä vauva saundeja ja mutristi huuliaan.

Mun muutama frendi sai noin puoli vuotta sitten vauvan, nyt Marre synnytti ja kuukauden päästä mulla on yhden neljännen kaverin baby showerit. Alkaa muuten käymään tutuksi tämän teeman bileet. :D

On jännittävää, kun alkaa pikkuhiljaa tajuamaan sen, että on saavuttanut iän, jossa on jo täysin normaalia, että ihmiset lisääntyvät, menevät naimisiin ja rakentavat omia taloja ympärilläni. Ja nyt ei puhutakkaan enää kavereiden vanhemmista, vaan niistä itse kavereista! Se pikkupirpana, vastuuton pissis vaihe on aika pitkälle taputeltu ja on aika mennä eteenpäin elämässä.

Vauvakuumetta?

En voi kieltää, etteikö ne vauvat olisi ihania sekä mielettömän ihmeellisiä olentoja. Eilen sain pidellä pientä olentoa tunteja putkeen sylissäni ja kyllä siinä sydän sulaa. <3 Olen todella innoissani ystävieni puolesta ja ylpeä jokaisesta. En silti koe, että muhun olisi vieläkään iskenyt lisääntymishalua tai henkilökohtaista vauvakuumetta. Itselleni oma lapsi tuntuu vielä melkoisen kaukaiselta ajatukselta, enkä voisi vielä vuosiin kuvitella, että me Kasimirin kanssa oltaisiin vastuussa pienestä ihmisestä, kun välillä tuntuu siltä, että osataan juuri ja juuri pitää huoli itsestämme. :D

Sen verran eteenpäin olen kuitenkin päässyt, että tänä päivänä tiedän, että tulevaisuudessa haluan lapsia. Vielä muutamia vuosia sitten en ollut edes varma lisääntymishaluistani, sillä tiedän, että olen aivan ylihuolehtivainen stressaaja ja en tiedä, miten ikinäkään tulen selviämään siitä huolesta, mitä lapset aiheuttavat.

Tuntuu, että blogiskenessäkin on aikamoinen vauva boomi! Monet seuraamani bloggaajat ovat olleet vuoronperään raskaana ja huomaan, että selvästikkin oma ikäluokkani ja sen vaikuttajat ovat tuleet ns. lisääntymisikään. Tavallaan on helpottavaa nähdä sitä ympärillä enemmän ja pikkuhiljaa itsekin lähes entisenä vauvapelkoisena alkaa lämpenemään ajatukselle. On varsinkin kivaa nähdä, miten rennosti omat ystävät ottavat asian ja huomata se, että eivät he ihmisinä muutu tai tee siitä niin isoa numeroa tai asiaa, jota tarvitsisi pelätä. Elämä jatkuu, vastuu vain kasvaa. Ehkä joskus mäkin pääsen siihen pisteeseen, että tunnen olevani valmis olemaan vastuussa pienen ihmisen elämästä, mahdollisesti vielä koko loppu elämäni. :D

Olen itse 25 vuotias, eikä äitini ole vieläkään päässyt musta ja mun huolista eroon. ;D

 


FITNESSMALLI-KILPAILUN VALMENTAJAKSI

13.03.2018

Moikka

Mulla on tässä juuri studiopäivä takana Subin Tilt Esports juonnoista ja nyt pääsen vihdoin koneen ääreen hääräilemään rauhassa. Ensinnäkin, whooop! Meikä on terve ja pääsen taas treenien pariin. Viikkojen tauko ja flunssakierre vei multa täysin energiat ja aloin itsekin huolestumaan mun henkisestä hyvinvoinnista viimeviikon lopulla, kun en olisi millään jaksanut edes sängystä nousta enää. Liikunnassa on niin paljon hyviä vaikutuksia; ei pelkästään ne ulkoiset muutokset, vaan myös henkiset! Aivan mahtavaa!

Nyt kuitenkin pääsen kertomaan teille vihdoinkin, myös täällä blogin puolella mun uusimmasta aluevaltauksesta fitnessmalli-kilpailun parissa!

Kilpailun virallinen valmentaja!

Toimin siis fitnessmalli-kilpailun virallisena valmentajana tänä vuonna ja tulen pitämään huolta siitä, että kilpailijat kehittyvät kauden aikana fyysisesti, sekä oppivat myös syömään ja treenaamaan niin, että ovat esiintymiskunnossa, sporttisia sekä voivat hyvin ympäri vuoden, joka ikinen päivä. Valmentamisessa ei siis ole suoranaisesta kyse mistään diettaamisesta, vaan optimaalisinta olisi, että mallit olisivat aina sporttisen ja terveen näköisiä, sekä voivat hyvin ja tuntevat itsensä energisiksi, sekä oppisivat pitämään tästä elämäntavasta kiinni ympäri vuoden. Haluan myös ottaa kisaajien kanssa erityisesti huomioon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, sillä tiedän, että kisa varmasti jännittää ja aiheuttaa stressiä kilpailijoille. Tulen siis ottamaan valmennuksessa huomioon pelkkään treenaamiseen ja ruokavalioon liittyvien oppien lisäksi myös stressinhallintaan, uneen ja palautumiseen liittyviä seikkoja. Haluan auttaa kilpailijoita ymmärtämään tasapainoisen kokonaisuuden merkityksen ja tärkeyden elämässä sekä varsinkin työssä, johon liittyy omalla keholla työskenteleminen ja edustaminen.

Kisojen valmennus ennen

Olen historian ensimmäinen kilpailun virallinen valmentaja, sillä edellisinä vuosina tytöt ovat joko hommanneet itse itselleen valmentajan tai valmentaneet itse itseään kisaa varten. Solmittiin tälle vuodelle fitnet x fitnessmalli yhteistyö, joten valmennus on helppo toteuttaa fyysisten valmennuksien lisäksi etänä meidän fitnet.fi verkkovalmennus alustalla, josta löytyy kilpailijoille neuvot ja niksit liikkeisiin sekä muihin tarpeisiin. Jos joku asia tuntuu finalistin mielestä epävarmalta tai jonkin liikkeen tekniikka unohtuu mielestä, niin sivustolta on helppoa pyytää apua ja nopeaa tarkastaa, miten treeniohjelma, ruokavalio tai jokin liikerata menikään.

Lisää osiostani kilpailussa löytyy Ilta-Sanomien artikkelista TÄÄLTÄ ja fitnessmalli.fi sivuilta TÄÄLTÄ.

Haku kilpailuun alkaa TORSTAINA (15.3)  ja loppuu 15.4! Olen lisäksi mukana castingissä sekä tuomaristossa I Love Me messujen finaalissa, lokakuussa.

Rohkeesti vaan mukaan. Lupaan, että tästä tulee super hauska ja mielenkiintoinen vuosi! Mun monet fitnessmaailman ystävät ja muutamia Suomen tunnetuimpia fitnesstähtiä ovat aloittaneet uransa tästä kisasta ja nyt on teidän vuoro!