34 KYSYMYSTÄ MINUSTA.

Tämä hauska kysymys haaste on tullut vastaan nyt niin blogeissa, kuin Facebookissakin. Ajattelin, että tää olis hauska itsekin tehdä, joten here we go!

 Avioliittoja: Ei yhtään, arvatenkin ja toivottavasti tulee olemaan tulevaisuudessa vain yksi. :D

Kihloissa: En ole koskaan ollut kihloissa, mutta kerran mua on kyllä kosittu. :D Olin sillon sen verran nuori, että se olis ollu kyllä huti ja kaiken rakastamat teinikihlat. Myös joskus yksi tapailemani kundi vei mut jo parin viikon jälkeen sormuksia katsomaan, mikä oli mielestäni aika ahdistava veto… :D

Lapsia: Nope. Kaikki kaverit tosin ovat alkaneet lisääntymään ihan urakalla viimeisen vuoden sisällä… Mulla ei ole kuitenkaan havaittavissa kuin ainoastaan ikuinen pentukuume. 

Lemmikkejä tällä hetkellä: Maailman rakkain Jlo ranskanbulldog, joka on varmasti mun elämäni lemmikki. <3 Se on niin käsittämättömän mahtava tyyppi, en ole koskaan törmännyt vastaavaan, vaikka meilläkin on aina ollut koiria.

 

Leikkauksia: Hmm, muistaakseni kolme

Tatuointeja: Mulla on yhteensä neljä tatskaa: molemmissa ranteissa sekä keskisormissa. Yhden haluan poistaa toisesta ranteesta, sillä se on mielestäni lapsellinen ja jonkun aivopierun aikaansaannos. Muutamia tatskoja haluan kuitenkin vielä lisää, en vain tiedä vielä milloin ottaisin… tiedän kyllä, että mitä aijon ottaa. Yksi liittyy vahvasti isääni ja olisi kopio hänen kirjoittamastaan tekstistä.

Lävistyksiä: Tällä hetkellä vain kaksi korvissa. Mutta niitäkin on kyllä teininä ollut… :D

Muuttoja: Kun olin pieni, muutettiin ainakin muistaakseni 5 kertaa, mutta en muista tarkkaa lukua. Aikuisena olen itsekseni muuttanut neljä kertaa, eli yhteensä yhdeksän muuttoa. Vihaan muuttamista ylikaiken ja olenkin pysynyt saman katon alla pian 6-vuotta. :D

Ampunut aseella: Pienenä harrastin ampumista ja kisasinkin siinä joskus… ja voitin ne kisat! ;) Eli joo, oon ampunut aika monesti ja monilla erilaisilla aseilla. Mutta ainoastaan radalla. Ampumpaankin olisi hauska päästä taas pitkästä aikaa. Kampista löytyy ainakin yksi hyvä rata mihin voisin joku päivä mennä taas kokeilemaan.

Ottanut lopputilin: Joo, irtisanouduin about 19-vuotiaana mun silloisesta työstäni kuntosalilla, kun menin takaisin kouluun ja sen jälkeen aloinkin yrittäjäksi. 

Ollut saaressa: Rakastan saaria, joten kyllä niissä on vietetty aikaa. Erityisesti pienempänä. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä varmaankin vikan kerran saareen tämän vuoden puolella.

Autosi: Mulla ei oo, eikä oo itseasiassa koskaan ollutkaan omaa autoa. :)

Ollut lentokoneessa: Aika paljon kyllä. Oon pienestä saakka matkustellut paljon perheen kanssa ja nyt aikuisiällä perheen ja ystävien kanssa. Varsinkin Kreikassa tuli pienenä ravattua edes takaisin.

Törmännyt peuraan: Olen ollut yhdessä peurakolarissa, muistaakseni vuonna 2012. Ei onneksi käynyt kelleen mitään pahaa, peura sai kovan tällin peräänsä, mutta pomppi karkuun. Soitettiin poliisille loukkaantuneesta peurasta, loppua ei tiedetä.

Onko joku itkenyt vuoksesi: On, varmaankin useimmin tilanteissa, jossa olen itsekin itkenyt jonkun vuoksi. 

Ollut rakastunut: Olen :) Tänään viimeksi mietin, kun katselin yhden kaverin rakkaustarinoita instastorissa poikaystävästään, että rakkaus on maailman siistein juttu.

Ollut ambulanssissa: Joskus joo, kun poltin käteni pahasti jonkun ruohonleikkurin moottoriin… Muistan vaan, että pisti ensin hemmetisti, sitten alkoi polttamaan ja sen, että kämmeneni iho alkoi yhtäkkiä kuplimaan. :D Hyi! Ei onneksi jäänyt mitään arpia.

Luistellut: Olen! Olin pienenä hulluna luisteluun ja rakastan sitä vieläkin, en tosin mitenkään oikeaoppisesti. ;) Se on musta todella kaunis laji ja luistellessa tulee todella vapautunut olo. 

Surffannut: En, mutta haluisin kyllä ehdottomasti joku päivä kokeilla. :) Tulen todennäköisesti murtamaan luita, jos joskus pääsen kokeilemaan. :D

Ollut risteilyllä: Olen ollut, isoin risteily taitaa olla caribbean cruise. 

Ajanut moottoripyörällä: Olen, monesti. Rakastan moottoripyöriä! Ajoin jopa muutama vuosi sitten moottoripyöräkorttia, mutta lopetin sen kesken, koska mulle tuli unessa niin kova intuitio siitä, että mulle ei käy hyvin jos hommaan kortin… :D Oon just tällainen, että kuuntelen super paljon unia ja uskon tuollaisiin viesteihin, mitä voi elämässä saada.


Ratsastanut hevosella: Harrastin noin 7-vuotta ratsastusta ratsastuskoulussa ja sen jälkeen mulla on ollut vuokraheppoja ja nykyään olen ratsastellut satunnaisesti. :) Näen hevosista unta vähintään kerran viikossa, joten mun pitäisi ehdottomasti aloittaa ratsastus taas. Se on niin mun juttu. 

Lähes kuollut: Hmmm, en ole läheskään kuollut. Läheltä piti tilanteita on ollut muutamia pienenä, siis sellasia, että olisi voinut käydä todella pahasti. 

Ollut sairaalassa: Joo, onhan sinnekkin joskus eksytty. Ei onneksi koskaan minkään liian vakavan asian vuoksi. 

Suosikki hedelmäsi: Omena on aina ollut lähellä sydäntä, viime kesänä vesimeloni oli kuitenkin ihan suosikki ja sitä tuli vedettyä suuret määrät. :D

Aamu vai ilta: Hmm, kesäisin ehkä aamu, nyt syksyn tullen kuitenkin sanoisin, että ehdottomasti ilta. :D 

Lempiväri: Olen aina ollut todella kiehtoutunut lilan eri sävyistä, eli varmaankin Lila. 

Housut: Bubbleroom / Vyö: Gucci / Neule: Mango / Aurinkolasit: Celine. 

Viimeisin puhelu: Poikaystävän kanssa. Ei mulle oikeen kukaan muu näytä soittelevan, kuin perhe, poikaystävä ja yhtiökumppani. XD Frendien kanssa hoidetaan usein jutustelut whatsapilla.

Viimeisin viesti: ”Nice, mut siis toi on se koko caster setti, ei pelkästään mikki” – Andreas (mun veli) :D 

Nähnyt jonkun kuolevan: Joskus pienenä joo, kun oltiin yhdellä rannalla jonne tuli hirveä salamamyrsky, jossa kuoli yksi nainen salamaan. Järkytyin niin paljon, että sen jälkeen kun jossain jyrähti edes 100km säteellä, niin menin paniikkiin. 

Kahvi vai tee: Molemmat, mutta taitaa nykyään sitä kahvia mennä enemmän… :D

Paras piirakka: Ehdottomasti murupohjaan tehty mustikka – tai omenapiirakka! 

Kissa vai koira: Olen todellakin enenmmän koiraihmisiä. 

Paras vuodenaika: No tää tulee varmasti ihan hirveenä shokkina, kesä. :D

Kuvat: Natalia Oona

 


Moikka!

Aika ottaa taas vähän enemmän näitä treeni-ja ruokavalio aiheita blogiinkin, kun kesän terassi-ja grillibileet on ohi. Voidaan taas keskittyä omiin, henkilökohtaisiin tavotteisiin sekä unelmiin omasta unelmien kunnosta- fyysisesti ja psyykkisesti.

Mä aloitin tuossa kesäkuussa ihan tosissani ottamaan juoksua uudestaan enemmän mun arkeen mukaan. Harrastin juoksua ennen fitnestä ja se oli mulle yksi päivän kohokohtia pitkään. Kuitenkin fitneksen myötä juoksulenkit lyhenivät ja muuttuivat intensiivisemmiksi, maksimissaan 5km suorituksiksi. Tämä ihan vain siksi, että fitneksessä on tärkeää lihasten kasvatus ja kehonmuokkaus, eikä esimerkiksi pitkät lenkit ole kaikista optimaalisimpia tapoja polttaa rasvaa tai kehittää kuntoa, jos samalla halutaan kasvattaa tai säilyttää lihasmassaa. Myös esimerkiksi 3 x jalkatreeni viikossa syö mahdollisuutta juosta pitkiä matkoja, sillä molemmat suoritukset tarvitsevat palautumista ja moni varmasti tietää, miten ilkeää on juosta kipeillä ja ei-palautuneilla jaloilla. :D

KEHITYSTÄ?

Tämän 3-4kk aikana kehitys on ollut ihan huikeaa. Joo, mulla on tietenkin todella hyvä pohjakunto ja mun keho sekä mieli ovat tottuneet tavoitteelliseen treenaamiseen, mutta kyllä tää kehityksen nopeus on yllättänyt mut. Mun lenkkien pituus on lähes kolminkertaistunut kesän ja alkusyksyn aikana! Kun kesällä juoksin vielä alle puolen tunnin, 3-5 km lenkkejä HIIT tyylillä, niin nyt vedän 10-13km päälle tuntiin hengästymättä.

Suurin kehitys mulla on varmasti ollut kärsivällisyyden puolella. Se, että mä en suorita 5km veren maku suussa alle 30 minuuttiin, vaan pystyn nauttimaan matkasta ja juoksemaan yli tunnin lenkin ilman, että koin sitä hetkeäkään suorittamiseksi. Voisin sanoa, että olen päässyt kehittämään mieltäni kilpaurheilumaisesta treenaamisesta hyvinvointi liikunnaksi.

Mulla on selvästi rasvaprosentti tippunut ja varmaan muutama kilokin. Toki olen myös ”menettänyt” etu-ja takareisistäni osan, sekä myös pakaroista. Juokseminen kun ei ole mitään lihaksia kehittävää touhua. :D Sen vuoksi olen pyrkinyt jumppaamaan alakroppaa, keskivartaloa ja ylävartaloa vähintään kerran viikossa. Eli vähintään 1-2 treeniä jaloille ja yksi ylävartalolle+keskivartalolle. Jaksaa paremmin juostakkin, kun keskivartalo pysyy voimakkaana tukena ja jalat jaksavat kantaa.

RASVANPOLTON KOHDISTUS ?

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että rasvanpolttoa ei voi liikunnalla kohdistaa. Valitettavasti. Kehoa pystyy toki muokkaamaan, treenaamalla oikealla tapaa ja kasvattamalla lihaksia korostamaan muotoja, mutta rasvasoluja et pääse kohdistamalla polttamaan. Se on vähän perseestä, varsinkin, kun mulla kertyy suurinosa rasvasta keskivartaloon. Olisi makeeta, jos rasvan voisi siirtää vyötäröltä vaikkapa pakaroihin, mutta kun ei.

Suomeen on kuitenkin rantautunut uusi hoitomenetelmä, CoolTech kryolipolyysihoito, joka poistaa rasvasoluja hoidetulta alueelta. Hoito pystytään kohdentamaan tietylle alueelle, josta tuhotaan rasvasoluja.

Hoito ei toimi esimerkiksi laihdutuskeinona, vaan jos sulla on jokin kohta sun vartalosta, johon on vuosien varrella kertynyt rasvaa, joka ei meinaa lähteä millään, kuten esimerkiksi vatsanseuduille, reisiin tai kaksoisleukaan. En itse suosittele hoitoa ylipainoisille, vaan säännöllisesti liikkuville ihmisille, joilta löytyy hyvistä elintavoista huolimatta kehosta jotain kohtia, joista haluaisi vuosien aikana kertynyttä rasvaa polttaa pois ilman, että on muuten huomattavan laihduttamisen tarpeessa.

Mä itse kokeilin tätä mun alavatsaan, johon mulla kertyy suurin osa rasvasta ja josta se myös lähtee vikana ja huomasin jo 2 viikon jälkeen selkeää tulosta!

Hoito on täysin kivuton, eli tässä ei suoriteta minkäänlaisia kirurgisia toimenpiteitä. Voit lukea lisää hoidosta täältä ja tutustua Venus Aesthetic studion hoitoihin.  

Jos joku innostui kokeilemaan hoitoa, niin mainitsemalla mun blogin saat -100€ CoolTech hoidosta 15.11 asti ! (norm. 699€)

 


Hellurei ! <3

Oikein ihanaa uutta viikkoa ja kuukautta kaikille! Harvemmin pääsee aloittamaan uuden päivän, viikon ja kuukauden samaan aikaan. Mun päivä alkoi Subin Tilt Esports kuvauksilla, eli studiossa uusia jaksoja kuvaten. Siellä saa aina hyvät naurut aikaiseksi, kun tarpeeksi kauan tuijottaa studiossa kuvausvaloihin ja lukee skriiniltä tekstiä, varsinkin ilman ilmastointia tai taukoja. Jossain vaiheessa aivot alkavat elämään omaa elämäänsä ja tulee sanottua vaikka mitä sanoja ja muodostettua täysin omia lauseita kielellä, jota kukaan ei tunne. :D

Linda Manuella x Natalia Oona

Aloitettiin Natalian kanssa uusi Podcast, jossa käydään läpi vähän kaikenlaisia aiheita maailman pahimmista darroista hyvinvointiin. Ollaan nauhoitettu vasta muutamia jaksoja, joten meille saa ehdotella aiheita sekä lähettää palautetta, jos tulee jotain mieleen.

Uusia jaksoja tullaan julkaisemaan aina sunnuntaisin, ja ne on kuunneltavissa täältä. Eilen julkaistu, ensimmäinen podcast ilmestyy myöhemmin tällä viikolla myös iTunesin podcasteihin, josta uudet jaksot on myös tulevaisuudessa kuunneltavissa tuon SoundCloudin lisäksi. :) 

Meillä on myös oma Instagram tili meidän podille, ja  sen löydätte tästä. Se on salainen tili ja sitä kannattaa seurailla, nimittäin tilille tulee usein kaikenlaista meidän yhteistä, rennompaa sisältöä ja sieltä löytää ensimmäiseksi kaikki uudet uutiset ja tempaukset. 

Mä oon ihan super innoissani tästä ja musta on ihanaa päästä puhumaan enemmän, sillä se on niin paljon helpompi tapa tuoda omia ajatuksia esille, kuin kirjoittaminen. Vaikka podeistakin puuttuu se paljon kertova kuvamateriaali, niin sentään äänensävystä pystyy jo päättelemään, millä mielellä asioista puhutaan. Musta tuntuu, että pysty olemaan paljon avoimempi ja rohkeampi puheen, kuin pelkän tekstin välityksellä.

Toivottavasti tuut kuuntelee meidän Podcastia ! <3

 


[mittaustagi]

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä FitLine-tuotteiden kanssa

 

Moikka!

Muhun on jo nyt päässyt selvästi iskemään pieni alkava syysväsymys. Oon nukkunut paljon ja ollut jatkuvasti vähän väsynyt. Varsinkin niinä päivinä, kun en ole käynyt treenaamassa. Ja en ole käynyt, koska olen ollut väsynyt. Kuitenkin sain vedettyä 4 treeniä tälle viikolle ja jokaisen treenin jälkeen olo oli paljon energisempi, joten kannattaa kuitenkin yrittää!

Mun mielestä ratkaisevin avain syksyn treeneihin on se, että ei aseta itselleen liian suuria paineita treenin suhteen, vaan lähtee tekemään edes vähän jotain. Siinä tekemisen yhteydessä innostuu helposti tekemäänkin vähän enemmän, mitä alunperin piti. Esimerkiksi maanantaina olin lähdössä 5km lenkille ja päädyinkin juoksemaan 12km. :D

Tänään jaan teille treenin, jonka kaltaista treeniä itse käytin paljon rasvanpolttoon ensimmäisellä kisadieetilläni. Se on lyhyt ja tehokas sekä aktivoi koko kehoa. Matkaan tarvitset noin 2-3km metsä-tai puistopolun, jossa on mahdollista pysähdellä hyppimään ja punnertamaan sekä tekemään vatsoja. Kisadieetillä käytin noin 5km matkaa ja kuntopiiriä, tämän hieman lyhyemmän sijaan.

RASVANPOLTTOTREENI 30 MIN

Juokse reippaalla sykkeellä noin 10 minuutin ajan.

Pysähdy polun/puiston varteen tekemään:

  • 20 x 3 kyykkyhyppyä ylös
  • 20 x 3 askelkyykkyhyppyä
  • 10 x 3 punnerrusta joko penkkiä vasten tai naistenpunnerrusta maahan
  • 20 x 3 perinteistä vatsarutistusta

Liikkeet tehdään putkeen ja on suunniteltu jo hyvän peruskunnon omaaville naisille. Jos kuntosi ei ole hyvällä mallilla, voit suorittaa treenin toistot ensin esimerkiksi vain 2 x läpi. Treenin idea on, että koko ajan tehdään jotain aktiivisesti, ja palautukset ovat hyvin pieniä.

Kuntopiirin jälkeen jatka juosten toiset 10 minuuttia eteenpäin reippaalla sykkeellä ja volà, olet tehnyt mieltä säästävän, mutta koko kroppaa aktivoivan ulkotreenin, johon laitoit vain 30 minuuttia aikaa päivästäsi.

TEHOA PÄIVIIN

Jos kaipaat lisäenergiaa päiviin, voit kokeilla FitLine Fitness Drink -juomaa.
Fitness Drink on hiilihydraatti-elektrolyyttiliuos, joka on suunniteltu nimenomaan urheilijoiden tarpeisiin. Fitness-Drink edistää kestävyyssuoritusta pitkäkestoisen kestävyysharjoittelun aikana. Juomaa voit käyttää ennen urheilusuoritusta, sen jälkeen tai sen aikana. Saat juomasta:
  • Hivenaineita suoritukseesi sekä palautumiseen
  • Hiilihydraatteja, jotka parantavat suorituskykyäsi
  • Magnesiumia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumista (sopii syksyyn :D)
  • Hiilihydraatti-elektrolyyttiliuos auttaa veden imeytymistä suorituksen aikana.

Itse oon kova elektrolyytti fani ja todella huomaan niiden vaikutuksen kehon olossa, kun nestetasapaino pysyy kunnossa. Ei tuu kramppeja tai huonoa oloa kesken suorituksen.

VALMISTUS: Sekoita pussin sisältö (30 g) 500 ml:aan vettä. Suosituksena 1 annospussi päivässä.


Heippa <3

Vitsit, tänään on jo perjantai ja viikonloppu alkaa! Meillä on ollut tällä viikolla budjetti haaste poikaystävän kanssa, jossa molemmilla on ollut 3€/pää laittaa ruokaan päivässä ja se on vaikuttanut hieman mm. mun vireystiloihin ja erityisesti rutiineihin aika paljon. Kerron haasteesta ja miten selvittiin siitä myöhemmin!

Tänään mä haluan puhua teille eläimistä ja kertoa mun omia lemmikkikokemuksia. Ne on nimittäin aika hauskoja, eikä välttämättä ihan joka tytön lapsuuden lemmikeitä.

Kerron tähän väliin vielä sen, että olen Merikarvialta kotoisin, joten nämä lemmikit ovat olleet meillä isossa omakotitalossa maalla ja 18-vuoden sisällä, eivät siis kaikki yhtäaikaisesti. :D

Postaus saattaa avata hieman mun suurta intohimoa ja rakkautta ihan kaikenlaisia eläimiä kohtaan.

LAPSUUDEN LEMMIKIT

Nyt mä listaan tähän eläimiä, mitä mulla on lapsuuteni aikana ollut, oottekste valmiita…?

  • Gerbiilejä… heh, muutamia. Varmaan yhteensä viisi. :D Saivat myös vauvoja!
  • Hiiriä… niin lemmikki hiiri eläinkaupasta, kuin myös kissoilta pelastettuja hiiriä toipilaina. Toki nää villihiiret pelastettiin ja hoidettiin aina ensin kuntoon, jonka jälkeen päästettiin sitten takaisin luontoon.
  • Kani & pupu. Mulla on ollut leijonaharjaskani ja kääpiöluppa. Luppa oli oikeestaan mun isoveljen ja aivan super lutuinen tyttöpupu, joka pussaili poskelle. Tää mun kani, jonka nimi oli puppa, oli taas sellanen, että mulla piti olla työhanskat kädessä kun halusin sen syliin… se nimittäin puri aivan hemmetin lujaa. :D Puppa oli todella paha alfauros, joka aina hakkasi takajaloilla lattiaan ja pörhenteli rintaansa.
  • Marsuja meillä on ollut myös yhteensä 3 kappaletta. Niiiiiiiin ihania, ai että <3 Mä tykkään ehdottomasti marsuista eniten, jos pitäisi valita joku jyrsijä lemmikki. Ne on yleensä todella kilttejä, leikkisiä ja pitää niin suloista ääntä.
  • Kissoja taisi olla yhdessä vaiheessa varmaan 9 kappaletta, kun mun kissa sai pennut (5kpl). Se mun kissa oli vielä onnistunut lisääntymään Merikarvian ainoan töpöhäntäisen kissan kanssa ja myös osalta pennuista puuttui hännät. Yksi jäikin sitten meille ja sen nimeksi annettiin Ufo. <3 Meillä oli myös yksi ihan Karvisen näköinen ja oloinen kissa, jolle sattui ja tapahtui vaikka mitä, mutta koskaan se ei loukannut itseään. :D
  • Koiria on ollut aina ja on vieläkin Merikarvialla. Kunnon fossiileja, kaikki eläneet 17-19 vuotiaiksi. Uskomatonta!
  • Kaloja, hittona. Joskus miljoonakalat olivat lisääntyneet meidän Kreikan matkan aikana niin, ettei vauvakalojen takaa ei meinannut nähdä enää mitään muuta, vaikka akvaario oli todella iso… :D
  • Käärmekala, ne on niin söpöjä! Menee tuohon Kala kategoriaan, mutta muistan tän jotenkin niin erityisenä otuksena lapsuudesta, että oli pakko erikseen mainita.
  • Vesisammakko, tai mikähän on oikea termi pienen pienelle sammakolle, joka myös elää akvaariossa? Näitä oli kolme.
  • Lintuja, niitä meillä on kotona vieläkin, about 5…7 kappaletta? Yksi poikanenkin oli juuri kuoriutunut. :D
  • Hoitohevosia, ei koskaan omaa hevosta, mutta ylläpito ja vuokraheppoja on ollut. Oma hevonen on edelleen mulle suuri haave, jonka aijon joskus toteuttaa.

Okei, tässä oli lista normaaleista lemmikeistä. Sitten päästään vähän epänormaaleihin, siihen aikaan, kun ei ”ollut tarpeeksi eläimiä” ja piti etsiä niitä luonnosta itse…

  • Perhosentoukat. Kasvatettiin meidän kuistilla varmaan satoja perhosia mun veljien kanssa ja päästettiin ne aina luontoon kuoriuduttuaan kotiloista perhosiksi. Se oli niin ihanaa, kun aamulla löytyikin upea perhonen kuistilta. Meillä oli upea, iso kuisti silloisessa kodissa.
  • Sammakonkutu. Yks ehdottomasti jännittävimpiä ja vaativimpia kasvatusprojekteja on olleet sammakonkutu ja se, että niistä sai sammakoita. :D
  • Matoja…Niitä mä kaivoin meidän takapihalta ja vein salaa sellasessa matalassa laatikossa mun huoneeseen. Arvatkaa oliko aamulla huoneeni täynnä karanneita kastematoja… oli :)
  • Muurahaisia. Niitä keräsin lasipurkkiin pienenä Kreikassa ja rakensin sille pieneen terraarioon esteratoja. Kukaan ei kertonut, että ne karkaavat terraarion hengitysteitäpitkin.
  • Leppäkerttuja. Tämä myös Kreikassa… sieltä löytyy sellasia pitkulaisia leppäkerttuja. Luulin aina, kun löysin pyöreitä leppiksiä, että ne on myös tulleet lomalle Kreikkaan Suomesta… :D

Kaikkein ikimuistoisin lemmikkikokemus:

  • KOTILOT.  Mä kasvatin etanoita varmaan 4- vuotta ja mä sain ne jopa lisääntymään. Mä kasvatin niitä niin motivaatiolla, että kävin 1-2 x viikossa hakemassa purojen läheltä märkää, tuoretta sammaletta terraarion pohjaksi ja kastelin terraarion joka päivä kosteaksi suihkepullolla, keräsin niille hienoja kiipeilypuita luonnosta, isoja kiviä joihin kiinnittyä sekä piiloutua…vaikka mitä milloinkin. Etanat syövät korppujauhoja sekä salaattia ja niiden vauvat ovat minimaalisen pieniä, läpinäkyviä palleroita, joihin ei saa koskea, koska ne ovat niin hataraa tekoa.

Intohimoni etanoiden kasvattamiseen lähti siitä, että mun mummu toi mulle Espanjasta sellasia ihan super isoja kotiloita purkissa muutaman. Sen jälkeen, kun olin niistä innostunut, salakuljetin isoja kotiloita Kreikasta Suomeen.

Vein mun kotilot jopa kerran eläinnäyttelyyn, tai johonkin vastaavaan, johon sai tuoda oman lemmikin. Ne olivat super menestys. Lapset laittoivat kotiloita innoissaan poskiinsa ja ihoonsa kiipeilemään… seuraavana päivänä meillä soi lakkaamatta puhelin, kun ihmiset halusivat ostaa niitä omille lapsilleen. Luovuin sitten haikeana osasta ja annoin muutamia pois, toki piti käydä jokaisen kanssa todella tarkkaan läpi, miten niitä hoidetaan. :D

SAME SAME, BUT DIFFERENT

Voisin vieläkin adoptoida kaikki maailman eläimet. Jos jossain näkyy mikä tahansa eläin, niin aika nopeasti myös mut löytää sieltä. Tää on asia, mikä tuskin koskaan tulee muuttumaan. Heti kun näen eläimen, innostun niin paljon että tunnen sisälläni suuren energia-aallon ja mun on vaan ihan pakko päästä moikkaamaan sitä.

Ps. Näittekö vetoomuksen eläinten oikeuksien puolesta? Käy allekirjoittamassa vetoomus ja lukemassa lisää aiheesta tästä, kiitos! <3