VIHDOIN OIKEESTI RENTOUTUNUT

10.07.2018

Heippa ! <3

Täällä on ollut tänään aivan MIELETÖN sää! 26 astetta lämmintä ja pilvetön taivas. Olen käytännössä viettänyt koko päivän hiekalla makoillen, uiden, makoillen, uiden. Niin ihanaa. En muista koska olisin viimeksi nauttinut pelkästään uimisesta näin paljon, sillä mullahan on ollut varmaan 10 vuoden tauko Suomessa uimisesta ennen tätä kesää, vaikka rakastan uimista. Koko lapsuus tuli kyllä vietettyä vedessä jos vain mahdollisuus siihen oli, varsinkin kesät.

Täällä mulle on tullut outoja kaukaisia tuntemuksia sekä flashbackeja lapsuudesta ja olen käynyt läpi samanlaisia fiiliksiä joita olen tuntenut lapsena, kun en ole halunnut millään nousta vedestä tai saanut sukeltelusta ja hyppimisestä tarpeekseni… Aijon tänään vielä lämmittää saunan ja mennä uimaan. :D

Ollaan vietetty melkein kokonainen viikko täällä järven rannassa mökillä ja voin hyvin pitkästä aikaa sanoa olevani oikeasti todella rentoutunut tällä hetkellä. En ole pitkään aikaan ollut tällaisessa mielentilassa, sillä olen luonteeltani todella lahjakas stressaaja ja voimakkaasti tunteva ihminen. Niin hyvässä kuin pahassakin. Nyt en ole analysoinut mitään moneen päiviin ja työtkin ovat menneet todella sujuvasti ja stressivapaasti tässä sivussa.

Viimeksikin oli ihanaa, kun tultiin käymään täällä mun lapsuudenkodin kulmilla ja mökkeiltiin, mutta visiitti oli niin nopea, että juuri kun mieli alkoi rentoutumaan niin piti jo lähteä takaisin stadiin.

Olenkin kertonut täällä blogissa aikaisemmin, että joudutaan tällä hetkellä elämään jo neljättä kuukautta julkisivu-ikkuna-ja kattorempan keskellä (vielä ylimmässä kerroksessa, suoraan kattorempan alla), joten se klo 7.00 aamulla alkava hakkaaminen, poraaminen, pöly ja pimeä, tunkkainen asunto, jossa ei ilma vaihdu, on ollut todella hermoja raastavaa. Siihen päälle vielä töiden puolesta aivan mielettömän kiireiset touko-ja kesäkuut, niin avot. Tää on tehnyt niin käsittämättömän hyvää, mulla on ihan uudestisyntynyt fiilis.

Mä taidan muutenkin elää taas jonkin uuden alkua ja tällä tarkoitan minua itseäni. Mulla on joku hirveä kaipuu rauhan keskelle ja tekee mieli luopua kaikesta ylimääräisestä elämässä. Mulla on niin ihanasti asiat ihmissuhteiden suhteen, työn suhteen, elämäni koira ja oma terveyden tila hyvä, enkä kaipaa mitään muuta, varsinkaan mitään turhaa materiaalia. Olenkin nyt luopunut aika rankalla kädellä tavaroista ja toin tänne landellekkin äidille ja pikkuveljen tyttöystävälle hyvät läjät tavaraa, jota en tarvitse. Se on todella vapauttavaa ja ihanaa, kun joka paikka ei tursua tavarasta.

Tekin olette varmaan huomanneet mussa muutosta, jos vertaa vaikka viime kesään. Hiustenpidennykset on poissa ja meikkiä on aika runsaasti vähentynyt. Ei missään nimessä siksi, että mä nyt jotenkin olisin sitä mieltä, että meikkaaminen ei ole cool; kyllä se on ja edelleen itsekin rakastan meikata. Jostain syystä olen vain alkanut pitämään mun omasta habituksestani luonnollisempana. Ehkä tää on jonkinlaista kypsymistä, tai ehkä vain joku vaihe, mutta tällä hetkellä tuntuu tältä… tottakai myös kesällä ja rusketuksella on suuri vaikutus asiaan.

En kuitenkaan koe, että tää muutos johtuisi ulkoisista asioista, vaan enemmänkin sisäisistä. En ole niitä naisia, jotka koskaan luopuvat naisellisuudesta, joita ei yhtäkkiä enää kiinnostaisi missä kunnossa ovat tai unohda ikinä miten ihanaa on laittaa korkkarit ja mekko päälle sekä laittautua tunteja, mutta yhä enemmän itse ihastun ihmisissä siihen kauneuteen, joka lähtee aidosta ilosta elämää kohtaan ja ystävällisyydestä muita kohtaan. Vaikutun kiltteydestä, älykkyydestä ja arvostan älyttömästi muita avoimesti sekä ennakkoluulottomasti vastaanottavia ihmisiä ja näihin piirteisiin keskityn itsessänikin yhä enemmän sen contourin sijaan. Tiedän millainen ihminen haluan olla ja vaikka siellä ei vielä olla ja mulla on paljon kehitettävää omassa asenteessani sekä ajatusmaailmassani, niin eteenpäin on varmasti taas menty. Se on ihanaa.

Nyt mä lähden nauttimaan vikasta illasta täällä. Huomenna palataan stadiin, mutta onneksi vain päiväksi, sillä torstaina lähdetään Kasimirin saareen muutamaksi päiväksi.


5 Responses to “VIHDOIN OIKEESTI RENTOUTUNUT”

  1. Elizaveta sanoo:

    Sun rentoutunut ja hyvä fiilis välitty ihanasti kuvista ja tekstistä!<3

  2. Annika sanoo:

    Jatka samaan malliin! Ihanaa nähdä että itseluottamus huokuu nyt monilla somessakin sillä että uskalletaan olla ilman meikkiä ja luonnollisena! Ja miksipä ei, säkin oot niin kaunis jo ilman ehostuksia ! ☺️

    • lindamanuella sanoo:

      Joo, saman oon itsekin huomannut ja oon ollut todella iloinen siitä, että ”vastaliike” luonnollisempaan suuntaan on todella selkeä nuorten keskuudessa ☺️ Ja kiitos ihanasta kommentista ! ❤️

  3. elina sanoo:

    Mullakin on ollut tosi kiireinen ja stressaava kesä uuden työn myötä. Kuitenkin nää ultimaattisen kesäiset kelit, joiden ansiosta on tullut lähdettyä ulos ja tehtyä monenlaista, mikä yleensä kuuluu vain lomaan, on saanut mielen pysymään suht rauhoittuneena ja tämä kesä on silti ollut yksi elämäni parhaista!
    Mistä muuten kuvien neule on? Olen etsinyt vähän tuon tyylistä, koska kyllä se syksykin sieltä vielä tulee… Samalla voisin kysyä myös, mistä ostat olkaimettomia rintsikoita, koska itse en oikein tykkää kun ne vilkkuvat olkapäät paljastavista paidoista, mutten löydä olkaimettomia hyvin istuvia liivejä.

Kommentoi