Mainitsinkin että mulla alkoi perjantaina särkemään vasen käsi kyynerpäästä sormiin asti. Kipu on ollut siitä lähtien päällä jatkuvasti, eikä loppua näy. Välillä käsi on jopa puutunut kivusta, mitkään särkylääkkeet eivät auta eikä tässä oikeen tiedä miten päin sitä olisi.

Kävin eilen hierojalla joka hieroi mun vasemman käden sekä lavat ja niskan. Löydettiinkin kivun lähtöpiste ja ei sinällään tullut yllärinä, että aheuttajana on hyvin todennäköisesti sama olkapäävamma, jonka onnistuin hommaamaan itselleni viime syksynä. Jos joku ei muista tätä keissiä, niin onnistuin takaperinvolttia tekiessä epäröimään kesken hypyn niin, että laskeuduin lopulta koko painollani olkapääni päälle, vasemman olkapään vääntyessä taaksepäin allani. Olkapää ei ottanut puoleen vuoteen kunnolla mitään painoa vastaan, mutta on alkanut olemaan taas parempi pikku hiljaa. Ilmeisesti kuitenkin siellä jokin vamma oireilee.

Hieronta helpotti kipua hetkeksi, mutta aamulla kun heräsin se oli tullut takaisin ja ehkä jopa hieman agressiivisempana kuin ennen. Seuraavaksi pitää varmaankin suunnata osteopaatille tsekkaamaan jos jotain voisi tehdä. Kyllä aika paljon harmittaa etten esimerkiksi kuvannut olkapäätäni, sillä tällä hetkellä kipu on niin kova, että vähän jännittää mitä sieltä löytyy.

Tänään oli pakko varata lääkäriin aika ja käydä hakemassa jotain vähän vahvempia kipulääkkeitä ja relaxanttia, jotta pystyisi edes nukkumaan. Nukahdinkin heti kun sain voimakkaampaa tulehduskipulääkettä.

Viiden päivän säryn jälkeen on aika loppu ja otan mielelläni vastaan jotain vinkkejä. :)

 

 


Moikka!

Vitsi miten rankka, mutta hauska viikonloppu takana. Oltiin to-su kuvaamassa Elixirille jaksoa suopotkupallon MM-kisoista Hyrysalmessa ja voi juku miten hauskaa siellä oli! Sää oli hieman huono pelipäivinä, mutta pieni sade ei haittaa jos ja kun on muutenkin vyötäröön asti liejussa.

Ekana päivänä kuvattiin vain saapumista ja tutustuttiin paikkaan, mutta takana oli noin 8 tunnin matkustaminen, joten päästiin vasta yhdeltä yöllä nukkumaan.

Perjantai starttasi 6:30 ja päivä loppui vasta noin 23:30. TV:n tekeminen ei todellakaan ole mitään helppoa hommaa; kokoajan tehdään joko haastiksia, kuvataan ympäristöä, aktiviteettejä, kokeillaan, kommentoidaan, reagoidaan, suunnitellaan, laittaudutaan ja valmistaudutaan seuraaviin otoksiin, vaihdetaan paikkaa, mennään ja tullaan. Intoa, hymyä ja positiivista energiaa pitää riittää vielä viimeisiin haastiksiin ja otoksiin saakka. :D

Usein näiden päivien jälkeen on niin ylikierroksilla, ettei unen saamisesta tule mitään ja jos tulee, niin unet ovat vähintään jotain todella sekopäistä seikkailua. Itse heräsin tänään siihen, että olin repinyt paidastani olkaimen rikki. :D

Mulla on kaikenlisäksi ollut nyt 3 päivää aivan karmiva ja jatkuva hermosärky vasemmassa kädessä, eikä oikein mikään kipulääke ole helpottanut särkyä. Onneksi pääsen heti huomenna hierontaan, sillä uskon sen johtuvan hartiaseudun jumeista.

Kaiken kaikkiaan aivan mieletön kokemus, ihan super hauska reissu ja kiitos meidän huippu tiimille siitä, että naurua ja hauskoja hetkiä riitti!

Suofudis oli super hauskaa ja aivan varmasti ensi vuonna uudestaan, jos vain mahdollista! :D

Ihanaa olla kotona ja rauhoittua ennen uuden viikon starttaamista. Toivottavasti kaikilla on ollut ihana viikonloppu :)


Heippa!

Multa toivottiin postausta mun tän hetkisistä treeneistä; kuinka usein ja mitä menee viikkoon.

Tällä hetkellä teen 3 aamuaerobista, jotka koostuu vähän fiiliksen mukaan joko reippaasta kävelystä jlon kanssa (noin 50min) tai sitten hieman intensiivisemmästä, noin 5km juoksulenkistä johon usein yhdistän myös askelkyykkyjä, punnerruksia, vatsoja riippuen vähän omasta palautumisesta.

Sen lisäksi viikkoon mahtuu noin 5 punttia, jalat ja pakarat tuplana, yläkroppaa sitten jaoteltuna hartialinja-selkä-hartialinja jaolla. Nyt alettiin taas hakkaamaan niitä jalkoja valkun kanssa vähintään kerran viikossa yhdessä, joten vähintään toinen jalkatreeneistä on niitä äärirajoille meneviä treenejä. Ne on kamalia, mutta kun kerran viikossa saa kunnon treenin alakerralle, niin se kyllä näkyy hyvin nopeasti myös tuloksissa.

Näiden lisäksi teen noin 3 x viikossa HIIT treenin porraskoneella, usein yläkroppa treenien perään, kun energiaa ja poveria löytyy jaloista hyvin. HIIT:in pidän noin 15 minuuttia kestävänä, jonka jaan 5 minuutin sykleihin. Niiden sisällä tapahtuu sitten erilaisia juoksu pyrähdyksiä, kaksi porrasta kerrallaan pyrähdyksiä, erilaisia askelia ynm.

Kaiken kaikkiaan treenejä mahtuu viikkoon noin 11. Se on vielä määrä jonka jaksaa suht helposti ja josta on varaa nostaa treenejä ylöspäin :)

Oon pahoillani tästä mun blogin hitaasta päivittelystä. Mulla on ollut aivan megamoinen kiire tuplatreenien sekä töiden kanssa. Olen aloittamassa juuri uutta prokkista, tai sanotaanko näin että otin vastaan uuden duunin ja sen kanssa on ollut hieman säätämistä. Lisäksi on ollut paljon kuvaamista ja huomenna itseasiassa aamulla taas lento pohjoiseen, jonne lähdemme kuvaamaan Elixirille jaksoa.

Duunia, treenejä ja touhua riittää, mutta ensi viikolla ainakin PITÄISI meininki hieman rauhoittua, joten jää energiaa ja aikaa aktivoitumiseen täälläkin :)

 

 

 

 


Katselin tuossa viikonloppuna omia kuviani rannalta ja totesin että no ompa siinä kyllä reittä tytöllä. On taka- ja etureittä ja sitä pakaraakin alkaa pikku hiljaa olemaan ihan kiitettävästi.

Ne jotka ovat lukeneet mun blogia vuosia tietävätkin minkälainen tikkujalka olen ollut. Mulla ei ole ikinä tarttunut jalkoihin oikeen mikään helposti; ei läski eikä lihas, joten on aivan mieletöntä huomata, että mä rupean oikeasti olemaan  MUODOKAS.

Kerroinkin että mun äiti oli viime viikolla kylässä ja hän tokaisi mulle hietsussa, että mun vartalo ei ole ollut vielä koskaan ennen näin kaunis kuin nyt. Olen samaa mieltä. Olen ollut kireämmässä kunnossa, kisakunnossa, yli 10kg laihempi ja pienempi, mutta olen vasta nyt todella ylpeä kehostani. Enkä puhu nyt pelkästään ulkonäöstä. Olen ylpeä itsestäni ja siitä, miten arvostan kehoni suorituskykyä, sen vahvuutta ja sitä, miten hyvin kehoni voi. Olen ylpeä siitä, miten pitkän matkan olen päässyt aikaisemmasta ajatusmaailmastani, jolloin halusin olla mahdollismman laiha ja pieni ja tekemään mitä vain sen eteen, jopa terveyteni kustannuksella. Lopetin yhdessä vaiheessa jopa urheilemisen, jotta voisin olla laihempi.

Urheileminen on asia, joka tekee mut onnelliseksi. Treenatessa tunnen tekeväni jotain, missä olen hyvä ja mitä mun kuuluu tehdä. On mieletöntä, kun voi juosta niin kauan kuin huvittaa, tehdä satoja kyykkyjä ilman että tuntuu pahalta ja nostaa koviakin kuormia. Vaikka aijonkin kisata syksyllä, on mun ajatusmaailma myös kisakunnosta muuttunut ja siksi hieman ristiriitaisin fiiliksin vedän kehoni äärirajoille kisojen vuoksi. Kun on kerran vetänyt itsensä lepo potilaaksi, sitä pelkää ajavansa uudestaan päin seinää.

Kisaaminen on kuitenkin myös intohimoni, niinkuin myös itseni ylittäminen. Olen varmasti ikuisesti tietynlainen suorittaja, mutta eiköhän tästäkin suoriuduta ihan terveenä, kunhan ollaan vaan tarkkoja ja toteutetaan asioita fiksusti.

 

 

 

 


Moikka!

Ensinnäkin kiitos kärsivällisyydestä, mulla on ollut pientä hiljaiseloa täällä blogin puolella ja siihen löytyy ihan syynsä. Tavallaan mä en aluks edes tiennyt miksi oli jotenkin niin vaikeaa avata blogia ja kirjoittaa mitään, mutta loppujen lopuksi mä olen ollut vain jostain syystä todella väsynyt. En niinkään fyysisesti; olen jaksanut treenata ja tehdä töitä innolla, mutta olen halunnut jollain tasolla olla vähän enemmän rauhassa ja levätä. En ole jaksanut yksinkertaisesti tuottaa mitään ylimääräisiä ajatuksia ulos itsestäni. Olen nukkunut aika paljon ja antanut itselleni rauhaa monistakin asioista. Nyt tuntuu taas siltä, että akut on ladattu ja ajatusmaailma tyyni sekä selkä.

Blogi hiljaisuuteen vaikutti varmasti myös se, että mulla oli viime viikko jotenkin todella hektinen ja raskas, kun äiti tuli kylään muutamaksi päiväksi, hoidin paljon (inhottavia ja ärsyttäviä paperi juttuja) duuni asioita, oli haastiksia, kävin eräässä super hauskassa demo kuvauksissa ja kuvasin muutenkin paljon eri paikoissa ja olin kokoajan ympäri pääkaupunkiseutua menossa tukka putkella. Mulla oli niin pitkä viikko, että vielä Lauantainakin oli palavereja sekä tapaamisia.

Viikonloppu oli kuitenkin ihan huikea! Käytiin Rosan kanssa Lauantaina tsekkaamassa Blockfestien järkkäämä keikka Kaisaniemessä, jossa esiintyi mm. mun aivan yksi ehdottomia lemppareita The Weeknd. Olen niin pitkään haaveillut pääseväni Weekndin keikalle ja noh, olihan se aivan mieletön. Ihan sydämestä otti, huh.

Sää oli valitettavasti lauantaina vähän kurja, joten odotettiin että sade lakkasi ja kerkesimmekin juuri sopivasti Weekndin aloittaessa paikalle. Tsekattiin lemppari biisit ja lähdettiin karkuun ennen kuin isompi ryysis ja tungos alkoi. Oltiin molemmat vesi linjalla, joten sellainen vajaan tunnin kääntyminen festareilla oli ihan riittävästi.

Keikalla oli mielettömän paljon frendejä ja tuttuja vähän pidemmältäkin, joten myös siltä osin oli hauskaa käydä pyörähtämässä ja moikkaamassa jengiä. Lauantain keikkailua lukuunottamatta viikonloppu olikin mun osalta lähinnä lepoa ja treeniä. Sunnuntaista meni varmaan 80% sängyssä leväten ja nollaten ja nyt on taas hyvä ja energinen fiilis.

Tunnistan itsestäni aina, kun tulee sellaisia pisteitä kun on hyvä vain antaa itselleen lupa lojua vaikka koko päivä sängyssä ja hiljentyä hetkeksi. Sen jälkeen jaksaa taas painaa kun energiaa löytyy ja akut on laadttu :)

Nyt lähden vetämään vielä iltatreenit Töölö Gymille! Energistä viikkoa kaikille :)