Koiran hyvinvointi ja liikunta.

10.08.2016

Multa kysyttiin mielenkiintoinen kysymys; miten yhdistää liikunnallinen elämäntapa ja koira, joka ei ole ”juoksijatyyppiä”?

Ne jotka eivät tienneet, niin mulla on 3 vuotias ranskanbulldoggi joka on mulle maailman rakkain olento. J’Lon onnellisuus, hänen hyvinvointinsa ja terveytensä ovat mulle todella tärkeitä asioita. J’Lo menee prioriteeteissä tärkeimmäksi. Jos esimerkiksi huomaan, että kello on jo paljon ja J’Lolta puuttuu ruokaa, niin se on kyllä J’Lo joka meillä syö viimeiset kanat kaapista ennen mua. Mä olen hänet ottanut ja olen hänen elämästään 100% vastuussa.

Mulle on tärkeää että J’Lo on hyvässä kunnossa, ihan oman jaksamisensa ja onnellisuutensa vuoksi. J’Lo painaa 8-9kg välillä ja on hyvin lihaksikas sekä terve pikku possu.

12508922_10153345914575794_3598634479480504304_n

Me vedetään J’Lon kanssa 6 x viikossa 5-8km lenkki, eli noin 45-75 minuutin pätkä, joka sujuu reippaasti kävellen. Vaikka J’Lo onkin todella energinen ja hyväkuntoinen ja hän aina tahdin määrääkin hyvin reippaaksi, en silti juokse J’Lon kanssa lenkkejä.

Pysähdytään myös lähes joka kerta aamulenkillä johonkin kahlauspaikkaan, jossa J’Lo saa vilvoitella vedessä, hakea keppiä ja leikkiä hetken aikaa. J’Lo rakastaa vettä ja vedessä touhuamista, lisäksi noutaminen vedestä on hyvää jumppaa koiralle.

Lenkkien lisäksi käydään illalla joko koirapuistoissa, jossa J’Lo juoksee rallia noin 30 minuuttia pysähtymättä tai sitten mennään takapihalle heittämään keppiä. Siinä tulee hyviä spurtteja ja täydellinen HIIT treeni, joka varmistaa myös sikeät yöunet.

Koirapuisto on ehdottomasti hänen lemppari juttu koko maailmassa, sillä tämä neiti RAKASTAA kaikkia koiria, ihmisiä ja mitä tahansa eläviä olentoja. En ole koskaan tavannut yhtä positiivista ja ennakkoluulotonta tapausta. Aina kaikkien kaveri ja valmis leikkimään!

IMG_3180

JLO on välillä myös exälläni Joelilla, sillä hän on meidän yhteinen erolapsemme. :D Asutaan melkein toistemme naapurissa, joten se toimii kätevästi. Joel ottaa J’Lon aina töihinkin mukaan ja on myös aktiivinen, joten possu pysyy molemmilla aktiivisena. J’Lo käy myös välillä ”mummolassa” landella, jossa saa juoksennella metsissä vapaana ja vaellella rauhallisesti kymmeniä kilometrejä. :)

Hänellä on siis hyvin aktiivinen perhe ja se kyllä näkyy energiatasoissa, ruumiinrakenteessa ja jaksamisessa.

Aina kun J’Lo on mulla niin aamulenkit menee reippaasti kävellen. Hän ei ole onneksi mikään haistelija, vaan kipittää hyvää vauhtia aina eteenpäin, joten menee kyllä mulla ihan kunnon liikunnasta pysyä perässä. Joskus jos väsyttää, niin J’Lo raahaa mutkin perässään. :D Välillä tekis tietenkin mieli juosta aamulenkit, mutta täytyy vain hyväksyä että koiran ehdoilla mennään ja myöhemmin on sitten omat kunnon treenit, jossa saa repiä, juosta ja treenata verenmaku suussa. Tavallaan mun jaksaminen on aina paljon parempaa, kun J’Lo on mulla, koska sillon en revi itseäni 2x päivässä ihan maximeihin ja finaaliin. :D

Tänäänkin olen ollut J’Lon kanssa yli tunnin lenkillä ja tulin juuri hetki sitten 5 km juoksulenkiltä sekä tekemästä hieman kuntopiiriä. Eilen kävin sitten salilla vetämässä oman treenin + HIITin. Oon nyt käynyt sellaisen 3 – max 4 x viikossa salilla ja muuten tykännyt hirveesti treenata ulkona. Ihan selkeää syksyn fiilistä ilmassa, joten nautitaan lämpimistä ulkoilukeleistä vielä kun voi!

Rakastan kyllä ihan älyttömästi treenata ulkona, kun ilma alkaa olemaan raikkaan syksyinen! <3

 


18 Responses to “Koiran hyvinvointi ja liikunta.”

  1. Emilia sanoo:

    Tiesithän että päivittäinen keppien/pallon heittely stressaa koiraa? Muistathan tarkkailla stressin oireita ja pitää taukoa tästä mikäli niitä on näkyvissä! Myös äkkipysähdykset ovat hallaa koiralle.. :)

    • linda sanoo:

      No tuota lungimpaa otusta en oo nähnyt kyllä :D ei ainakaan näy päälle !

      • rani sanoo:

        Mitkä ovat koirallasi stressin merkkejä, niitä on joka koiralla?

        • linda sanoo:

          ”Kun koira on stressaantunut, se voi ilmetä hyvin monella tavalla. Lisäksi eri koirat reagoivat stressiin eri tavoin. Usein stressaantuneet koirat läähättävät, kuolaavat, pureskelevat tai nuolevat itseään, raapivat, vinkuvat, ripuloivat tai tekevät tarpeensa sisälle, rikkipurevat tavaroita yksin ollessaan, pelkäävät yhtäkkisiä tapahtumia ja ääniä, menettävät ruokahalunsa, hikoilevat tassujen pohjista, haukkuvat tai vapisevat, turkin pinnalle nousee selvä hilsekerros tai niillä on oppimisvaikeuksia. Normaalisti koira reagoi tekemällä vain jotakin näistä asioista tai korkeintaan muutamia, ei kaikkia. Myös jos koira on koko ajan levoton, ahdistunut, pelokas ja hermostunut, sen voidaan hyvällä syyllä olettaa kärsivän stressistä. Stressaantuneet koirat kärsivät usein myös erilaisista terveysongelmista, kuten ihottumista ja infektioista. Koiran, joka stressaantuu ympäristöstään voi nähdä myös käyttävän rauhoittumissignaaleita (esim. suupielten nuoleskelu, haukottelu, itsensä rapsuttelu ja ravistelu) helpottaakseen stressiä. Pitkäänjatkunut stressi voi aiheuttaa koirilla myös pakonomaista käytöstä, kuten hännän jahtaamista. Vakavan, pitkäkestoisen stressin oire voi lopuksi olla koiran vetäytyminen ja haluttomuus tehdä yhtään mitään.”

          Näistä Jlo kuolaa kun riehuu liikaa muiden koirien kanssa koirapuistossa, mutta rehellisesti muita ei ole, koska Jlo ei edes hauku, mikä on lajinomainen ”puute”. Tiedän miltä Jlo näyttää stressaantuneena, kun olemme vaikka landella äidin luona ja toisten koirien reviirillä olo ja uusi ympäristö saa Jlolle muutaman päivän selkeän hikoilun, läähätyksen, silmien ja katseen jännän mollotuksen jatkuvasta tarkkailusta ja levottoman ravaamisen edes takaisin aikaseksi. Kotona se about nukkuu tai luvan kanssa nakertaa luuta. Todella helppo otus. :)

  2. meena sanoo:

    Kiitos vastauksesta oikein pitkälti :)! Eli ei pääse 2 kärpästä yhellä iskulla-taktiikalla tässä asiassa. :D

  3. Viidalumia sanoo:

    Täällä yksi koiranomistaja ihmettele kuinka pallon heittely stressaa koiraa. Meillä on puolitoistavuotias Itäeuroopanpaimenkoira joka rakastaa palloja! Se hakisi niitä koko päivän ja aina noutaessaan palloa tuo sen suoraan käteen ja odottaa innolla uutta heittoa. Sisälläkin se välillä tipauttaa tennispallon syliin ja katsoo anovasti silmiin! 😃 Kouluttaminen on myös mielekästä koska noudettava pallo toimii palkkana. Ehkä meilläkin sitten on joku superlunki tapaus kuten Jlo 😊

    • linda sanoo:

      Pallon heittely aiheuttaa stressiä jonka oon itse havainnut kun ollaan laumassa. Meillä äidillä 3 villakoiraa ja pallon heittely menee kyllä stressaamiseksi ja kilpailuksi ja lopulta jopa rähinäksi :D Mutta jlon kyllä silmät kiiluu ja hymy loistaa keppien hakemisesta ja ne on onnen hetkiä :D

  4. Koira sanoo:

    Ja mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että koirasi on jalostettu lyttykuonoksi, mahdollisimman kauas siitä, millainen sen tulisi normaalina koiraeläimenä olla. Se ei hauku, koska se ei pysty haukkumaan kunnolla, sen kallosta puuttuu yläleuka lähes kokonaan ja sen myötä kosolti myös hajukuorikoita, jotka ovat olennainen osa koiran aistien toimintaa. Juoksemisen suhteen se ei pärjää terveempirakenteisille ja on hyvin kyseenalaista, onko edes oikein raahata sitä mukana juoksulenkeillä, koska se ei saa happea yhtä hyvin kuin vaikkapa labradori tai bordercollie.

    • linda sanoo:

      Haukkua osaa kyllä , näyttää välillä taitonsa jos pelästyy esim aamulla tulevaa postia. Moni ranskis haukkuu , mutta ei ole mikään heidän ominainen piirre kuten esim villakoirilla on. Juoksu ja hengitys on toki raskaampaa kuonon vuoksi . onneksi jlolla on normaalia pidempi kuono , mitä onkin moni rotufanaatikko haukkunut, eihän jlo ole edes kennelistä ja on epätavallisen pieni, kevytrakenteinen sekä pitkäkuonoinen ranskis. Todella toivon että siinä olisi vaikka jotain muuta rotua , jotta olisi mahdollisesti terveempi kuin ylijalostettu ja pienissä sisäpiireissä pyöritelty.
      Rakastan koiria, mutta en välitä ”koira busineksestä” enkä kennelifanaatikoista. Mun koira on mulle rakkain ja toivon vain että pysyy terveenä ja onnellisena , oli se sitten puoliksi vaikka vesirotta :D

  5. Alna sanoo:

    Miksi et juokse Jlon kanssa? Onko muuten Jlo paljon yksin päivisin, miten yksinolo sujuu?

    • linda sanoo:

      Ei jlo jaksa juosta pitkiä matkoja. Juoksee sitten vapaana aina muiden koirien kanssa :)
      Aika vähän on yksin, teen 80% töistä kotoa kuitenkin . Mutta joskus jos on pitkiä aikoja niin löytyy samasta kohtaa mihin jätinkin, yleensä ihan unen pöpperöstä heräilee kun tulee kotiin :D

  6. Kommentoijan kommentoija sanoo:

    No kyllä varmaan juu stressaantuu, jos koira joutuu päivittäin keppiä/palloa heittelemään. Se kun on koiralle vähän hankalaa. Ainakaan saada sitä lentämään kovin pitkälle… ;) (hehheh). Mulla oli koira, joka haki keppiä ja palloa 16 vuotta joka päivä (löysikin viimein 😉)… Jos koira itse tuo kepin/pallon heitettäväksi, niin ei se silloin stressaannu. Jos ei enää jaksa leikkiä, niin ei se lähde noutamaan tai tuo keppiä suorinta tietä heittäjälle. Kyllä tervejärkinen koiranomistaja koiransa voinnin tuntee! Heittele vaan, Linda, JLO:lle keppiä, jos hän sen noutamisesta tykkää!

  7. Laura sanoo:

    Ihanan kärsivällisesti ja fiksusti jaksat vastailla näihin joihinkin todella arvosteleviin kommentteihin.
    Varmasti tiedät itse että mikä on koirasi parhaaksi, olet sen maalaisjärjellä kasvattanut ja haluat sille vain hyvää, ja näkeehän sen nyt kuvistakin että on rakkaudella huolehdittu onnellinen olento :) Paljon rapsutuksia J’Lolle! :)

  8. Minni sanoo:

    Täytyy nyt puuttua tuohon kepin/ pallon heittelyyn :D Koira on petoeläin, saalistaja, ja aina kun koira lähtee saaliin perään (kotikoirien kohdalla kyseessä siis lelu) se aiheuttaa koirassa eräänlaisen stressireaktion. Ilman tätä reaktiota koira ei pystyisi luonnossa saalistamaan ja toimimaan nopeasti ja oikeanlaisesti, jotta saalis saadaan kiinni. Sama juttu tapahtuu myös ihmiselle urheillessa, urheilu saa aikaan myös stressireaktion. Stressihän ei ole lähtökohtaisesti huono juttu, koska evoluutio on kehittänyt sen kestämään vain hetken (saalistus/pakotilanne), mutta kun stressi pitkittyy se aiheuttaa ongelmia, kuten ihmisillä työelämässä esimerkiksi. Eli periaatteessa pallon ja kepin heittely stressaa koiraa, mutta ei nyt varsinaisesti väärällä tavalla, toki järki täytyy pitää mukana eikä jatkuvasti laittaa koiraa metsästystilanteeseen. Myös koiraroduissa on eroja, esim. paimenkoirien tiedetään helposti ajautuvan pallohulluiksi, jolloin stressi on jo mennyt yli. Pienillä seurakoiraroduilla, joilla ei välttämättä ole enää niin voimakasta saalistus/paimennusviettiä ei ole niin suurta vaaraa :)

  9. Hh sanoo:

    Toivottavasti hän on kasvattajalta muuten jos ei kennelistä. Toivottavasti hän löytyy myös rekisteristä. Tiedät varmaan koirista tykkäävänä, että olisi vastuutonta ottaa koiraa joka ei ole rekisterissä?

  10. Riikka sanoo:

    Ajattelinkin jo että eikö kukaan muka tule haukkumaan rotua :D
    Ihana Jlo <3
    Täällä kolme rotukaveria; Banjo, Aapeli ja Risto, joilla on myös oma henk koht PT apuna ;) Meillä yksi on laiskempi lenkkeilijä, ja polvissa on nivelrikkoa,selkä huono ym, joten Banjon kanssa käydään 20 min lenkkejä pehemällä alustalla(koirapuistossa ja vapaana vetää sata lasissa ja mietinkin että lääkärillä on mennyt röntgenkuvat sekaisin :D ). Kun taas Risto ja Aapeli jaksaa hyvinkin reilun tunnin reippaat kävelylenkit. Joten koiraa kuunnellen, ja sen mukaan sekä sen rajoitukset huomioon ottaen mennään :)

Kommentoi