Oman elämän rakentamista Espanjassa

27.03.2016

Hitsi mulla on ollut kiva pääsiäinen.

Oon vihdoinkin alkanut päästä vauhtiin tässä oman elämän rakentamisessa täällä. Oon saanut uusia ystäviä, paljon erilaisia tyyppejä sekä kaiken ikäisiä ihmisiä, mm. yksi 80 – vuotias Englantilaisnainen. Mä oon aina  tullut juttuun vanhempien ihmisten kanssa. Lähes kaikki ihmiset joiden seurassa oikeesti viihdyn ja nautin olla, ovat mua yleensä vähintään 10 – vuotta vanhempia muutamaa ystävää lukuunottamatta, jotka hekin viihtyvät vanhemmassa seurassa.

Kävin keskiviikkona La Suite clubin kutsuvieras avajaisissa. Keski-ikä taisi olla noin 50v, mutta oli super hauskaa ja juuri täydellinen ilta. Käytiin ensin tyttöjen kesken Sushilla ja sen jälkeen mentiin viettämään iltaa La Suite clubille. En nähnyt varmaan yhtäkään kännistä ihmistä, tosin lähdin jo 12 jälkeen kotiin. Mun unirytmi on nyt täydellinen; nukahdan 23 jälkeen ja herään noin 8. Joskus en herää edes vessaan kertaakaan, kun vielä muutama kuukausi sitten kävin noin 20 kertaa pelkästään vessassa yöllä, kun en saanut nukuttua. Nyt voin todella sanoa, että tältäkö tuntui olla elossa ja nähdä värit taas? Teen teille myöhemmin vielä postauksen siitä, mitä kaikkea koin 1,5 vuoden unettomuuden vuoksi ja miten radikaalisti tunnen eron fyysiseen ja henkiseen olooni nyt, kun olen saanut nukuttua lähes kuukauden täydellisesti.

12907390_478923018979496_1404023166_n

Oon tutustunut täällä paljon fitness kisaajiin. Kuvassa on Maria, Marianne sekä Natalie ja kaikki ovat kisaajia. Maria ja Marianne ovat itseasiassa juuri kisadieetillä ja huheijaa niiden kropat näyttää hyvältä! Maria on voittanut monia kisoja bodyfitneksessä ja Marianne on pärjännyt myös todella hienosti, aina finaali kuusikoissa kisoissaan. Molemmat kisaavat IFBB:n liitossa.

Itseasiassa täällä ei paljoa näe tai ole ns. bulkkaus kulttuuria. Täällä jengi näyttää olevan n. 5-8kg päässä kisapainosta kokoajan. Tyyli on hyvin erilainen kuin Suomessa ja musta tuntuu että täällä saattaa olla vähemmän ”loukkaantumisia”, kun kroppaa ei jatkuvasti viedä ääripäästä toiseen, dieetit on noin 8 vk pitkiä, aerobisia on todella vähän. Itse dieetistä ei myöskään tehdä mitään numeroa tai showta, niinkuin monesti Suomessa on tapana. Elämä jatkuu ihan normaalisti, jengi käy ulkona syömässä jne, toki rakentaa ateriat omille makroilleen sopiviksi ja vähän joutuu säätämään, mutta kuitenkin ihmisten elämä ei muutu kun dieetti alkaa. Se on musta ihailtavaa ja tapa, jolla fitness todellakin on elämäntapa, kun dieetin ajaksi ei pysähdy koko muu elämä, eikä kaikki pyöri vain sen ympärillä.

Toki oon tutustunut vaan ihmisiin DY-Gymillä sekä näihin neitoihin, joista ainoastaan Maria treenaa mun kanssa samalla salilla. Siellä ei tosiaan näe bulkkaavia kisaajia, vaikka tuntuu että kisaajia taitaa olla suuri osa treenaajista. Olen siis ainut bulkkaajan näköinen otus siellä, joka kisaa XD

Oon funtsinut, että jos on vaan mahdollista, niin kisaan ensi vuonna Suomessa sekä Espanjassa.   Mutta katsotaan sitä sitten lähempänä. :)

Olen myös huomannut, että täällä on ihmisillä täysin erilainen mentaliteetti elämää kohtaan kuin Suomessa. Mun omatkin stressilevelit ovat selkeästi laskeneet, enkä ole jatkuvasti hirveen paineen alla suorittamassa elämää, vaikkakin tottakai työni hoidan parhaani mukaan aina. Luulen ja voisin hyvin kuvitella, että pelkästään tapa elää on Suomessa hyvin loppuun kuluttava ja siksi meidän kansa kärsii niin paljon burn outeista ja masennuksista. En koe, että mun elämäntavat olis muuttuneet mitenkään, päinvastoin; uudet asiat luo stressiä ja painetta, mutta ehkä ympäristö kuitenkin on jollain tapaa mielelle rauhallisempi? En osaa sanoa. Ainut asia minkä voin faktana sanoa, joka ei ole mun mielipide tai omaa höpöhöpöä on se, että mun unettomuuden katoaminen ja energisyys puhuu puolestaan.

12328370_1675839529345623_1349480168_n

Mariannen dieetti alkoi viikko sitten.

Viikonloppu onkin mennyt taas treenatessa ja heppaillessa. Oon niin tyytyväinen kun Bahri on joka kerta vaan parempi ja parempi ratsastaa. Se alkaa selvästikin vähän luottamaan muhun ja ihmiset olivat ihan ihmeissään, kun se suostui menemään veteen tänään.

Bahri on niin liikuttava ja tunsin todella suurta onnea sen puolesta tänään, kun näin miten onnellinen se oli kun uskalsi mennä veteen leikkimään. Vesi on kuulemma ollut sille aina ehdoton ei ja se on vetänyt aina kunnon shown jos joku on yrittänyt saada sen veteen. Olihan meilläkin siinä pientä tappelua, mutta lopulta se uskalsi mennä muiden perässä ja sen jälkeen sitä ei meinannutkaan saada enää vedestä pois. Siellä me seisottiin lammikossa ja loiskuteltiin vettä kun muut olivat jo lähteneet. Niin liikuttava otus.

12439178_10153493714540794_2749139489767978514_n-1

12472775_10153493714600794_226874702834451208_n

12439093_10153317612627890_4725978299449978879_n

Bahri on ylipäätään alkanut kuuntelemaan aivan eri tavoin ja boxissa pystyn aistimaan jo pieniä kunnioituksen myönnytyksiä. Se alkaa antamaan mulle hieman tilaa eikä yritä joka vaiheessa purra tai potkaista.

Mua pyydettiin tänään myös ratsastamaan yhtä toista 12 vuotiasta oria, joka on hyvin vahva ja kilipää. Sen omistajalla on selän ja niskan kanssa ongelmia ja pystyy ratsastamaan vain kerran 2 – viikossa ja kaipaisi ratsastajaa orilleen. Ainut ongelma on, ettei kukaan uskalla mennä sen boxiin. Lupasin kokeilla sitä joku kerta, mutta olen päättänyt että keskityn nyt kunnolla Bahriin ja pikkuhiljaa tutustun siihen paremmin. Mulla on hirvee halu saada homma toimimaan sen kanssa ja että se alkaisi luottamaan muhun. Jokainen pienikin askel on todella palkitseva sen kanssa, kun mikään ei ole itsestään selvää.

12705633_10153490370755794_7093401494028302001_n

Yllä olevassa selfie pläjäyksessä on tallin nuorin asukki, pikku ori, joka on itseasiassa Bahrin pikkuveli. Tää pieni otus on niin rakkaus pakkaus. Hän rakastaa silittelyjä, huomiota, pussailua ja kameralle poseeraamista. Näissä kuvissa oon itsekin hillitysti, mutta puolet meni siihen, kun en voinut olla nauramatta ja repeilemättä tolle otukselle, kun se katsoi ja mulkoili suoraan kameraan ja vaihtoi joka kuvaan asentoa, aivan kuin se ymmätäisi mistä kyse! Super hauska.

Nyt mä otan pienet päiväunet ja alan valmistautua sen jälkeen salitreeneihin! Mulla oli eilen NIIN SAIRAS treeni, että huhuh! Tein oikeastaan pelkkiä kyykkyjä; 6 erilaista kyykkyä, jokaista 4 sarjaa ja 15 toistoa, eli todella pumppaavaa treeniä. Sen päälle hieman hyppyjä ja eristäviä liikkeitä etureisille pitkästä aikaa. Mä hikoilin jopa mun polvista ja mä en todellakaan hikoa helposti salitreenissä. Ei ihmekään että nukahdin heti kun pääsin sänkyyn ja heräsin samasta asennosta aamulla. :D

Pientä pumppia havaittavissa?

Pientä pumppia havaittavissa? Noi mun etureidet ei oo enää normaalin näköset tässä kuvassa lol

 

 

 


21 Responses to “Oman elämän rakentamista Espanjassa”

  1. eeva sanoo:

    Onko se ori 2vkoa putkeen karsinassa?

    Ihana kuva susta ja bahrista vedessä!

  2. Saara sanoo:

    Tosi mielenkiintoista ja mukavaa lukea, miten sulla on elämä alkanut siellä Espanjassa! Mä uskon että siellä ihmiset on toisella tavalla ns. rennompia kuin me täällä Suomessa… itsekin oon huomannut Euroopassa matkustellessani, että me suomalaiset ollaan jotenkin juroja ja astetta negatiivisempia kuin monet muut Euroopan asukit. :D toki tää on vaan mun henk.koht. kokemus ja mielipide, mutta ilmeisesti sulla on samanlaisia kokemuksia? Lisäks mua kiinnostaa, miten sä ihan alun perin päädyit muuttamaan Espanjaan, oliko se Nikoon tutustumisen myötä? Ja muutitko sä siis Espanjassa Nikon luokse? Mitä nyt oon muutaman postaamasi kuvan nähnyt teidän kodista, niin näyttää tosi luksukselta! ;) Hei kaikkea hyvää teille, kiitos aina niin inspiroivasta blogistasi!

    • linda sanoo:

      Moikka :) Tänne oon nyt muuttanut sen vuoksi, ettei Nikolla ole mahdollisuutta asua Suomessa töidensä puolesta. Mulla se on helpompi järjestää, vaikkakin joudun Suomessa ravaamaan enkä voi esimeriksi omasta kodistani siellä tämän vuoksi luopua. :)
      kiitos paljon ja kaikkea hyvää sullekkin!

  3. ansku sanoo:

    Moikka! Miten sä neuvoisit treenaamaan, jos haluaisi kesää kohti vähän kiristellä kroppaa? Entä mihin ruokavaliossa kannattaisi kiinnittää huomiota, ehkä hieman vähentämään hiilareita..? Koen olevani suht hyvässä kunnossa, mutta haluaisin hieman enemmän saada ”kesäkuntoa” esiin.

    • linda sanoo:

      Riippuu mistä lähdet, jos sulla on reilusti hiilaria ruokavaliossa voit vähentää sitä hieman ja keskittää hh järkeviin paikkoihin, kuten treenin jälkeisille aterioille erityisesti. Lisäksi ihan aerobiset, kuten HIIT treenit auttavat hyvin rasvanpoltossa :) ruokavalio on kuitenkin kaiken a ja o

  4. Rose sanoo:

    Sun blogi on ainoita, joita nykyään jaksan lukea, tuntuu että monet blogit tyylilajistaan riippumatta junnaa vaan paikoillaan. Tykkään, että menet jotenkin koko ajan eteenpäin ja kirjoitat tosi monipuolisista asioista, siksi tätä on niin mielenkiintoista lukea. Kiitos! :)

    Pakko kysyä sen verran, että miksi ette ole enää Kristan kanssa kavereita? Vaikutitte niin läheisiltä jossain vaiheessa.. :/

  5. Tomppa sanoo:

    20kertaa yössä taitaa olla hieman liioittelua, sehän tarkoittais n.20-30min välein vessassa käymistä jos nyt oletetaan, että yö on sen n. 6-10tuntia. Sellainen heräily johtais jo pitemmän päälle aika koviinkin terveysongelmiin vähän joka osa-alueella.

    Mutta hyvä että oot nyt saanut hyvin levättyä, tsemii jatkoon :))

    • linda sanoo:

      20 x nyt on liioiteltu luku, mutta 10 ja sen yli oli helppo. Reagoin hermostumiseen pissahädällä joten koko yö tuli ravattua vessassa :D Nukuin noin 2h yöstä, terveysongelmia oli aika paljonkin sen vuoksi.

  6. miimi sanoo:

    En välttämättä yleistäisi millaista Suomen kulttuuri on jos ei ole edes asunut muualla kuin Helsingissä ja Merikarvialla. Kulttuuri on hyvin erilaista myös eri puolella Suomea. Mutta kiva kuulla että elämä Espanjassa on alkanut rullaamaan :) Toivottavasti saat koirulinkin sinne pian.

    • linda sanoo:

      Kyllä sitä on pidempiä aikoja muualla vietetty ennenkin ja ihan kivasti ikään nähden nähty myös maailmaa , että osaa jotain sanoa (:

  7. WOW!
    Mahtavaa kuulla että olet sopeutumassa uuteen paikkaan hyvää vauhtia ja uusi ympäristö tekee hyvää sinulle!
    Vaikutat rohkealta ja uskon että energinen persoona, jota annat ulos tuo hyviä tyyppejä ympärillesi.
    On mielekästä lukea tämä blogi kirjoitus kun se ei ole täynnä treeni treeni treeni juttuja vaan se antaa myös kosketusta pintaa syvemmältä elämästäsi.
    Mukavaa kevättä! :)

    • linda sanoo:

      Kiitos paljon ihanasta palautteesta ja oikein mukavaa kevättä sullekin! <3

  8. Sara sanoo:

    Vau Bahri on todella kaunis hevonen :)!

  9. Jellu sanoo:

    Kuulostaa varmaan melkosen kateelliselta suomalaiselta, mutta vaikutat ihan älyttömältä kullankaivajalta. :D Mutta eiköhän se Niko kohta feidaa sutkin niinku ne aiemmat silikonimuijansa, liikaa ei kannata vielä asettua.

    • linda sanoo:

      Ainahan mä oon ollut , vauva.fi sivustolta kun lukee totuuksia niin paljastuu nopeesti miten helppo elämä mulla on ollut kun ei oo ikinä tarvinnut mistään maksaa ;) you got money you got me <3
      Ihan tervetuloa meille katsomaan , että
      Miten homma menee , ihan itse joudun elämäni kustantamaan, valitettavasti.

  10. Noora sanoo:

    Oon seurannu sun blogia vuosia ja oot ehkä max pari kertaa puhunu että oot joskus ratsastanu. Nyt pidät itseäs huippuratsastajana, sulle ei kelpaa mitkään tavalliset ratsastuskouluhepat vaan pitää olla tulinen ori jolle kukaan muu ei pärjää. Ja nyt muutkin espanjan hevosten omistajat haluaa just sut ratsastamaan vaikeille hevosilleen. Kaikessa ystävällisyydessä mieti vähän tyyliä miten kirjoitat, et varmasti haluu antaa kuvaa että oot kaikessa paras. T. 15vuotta ratsastanut ja hyvin kelpaa ratsastuskoulujen ponitkin

    • linda sanoo:

      Joo, ratsastus on ollut mulla 7 vuotiaasta about lukioon asti se pääharrastus, sen jälkeen hyvin satunnaista ratsastelua. Eli ei oo ollut ajankohtaista kirjoittaa aiheesta.
      Ja laittaisitko mulle lainauksen tekstistäni, jossa kerron että olen huippuratsastaja ja mulla ei kelpaa tavalliset kouluratsastushepat?
      Ensinnäkin, talli jossa käyn tällä hetkellä ei taida edes sisältää normaaleja kouluheppoja, vaan hyvin laidasta laitaan olevia, ihmisten itse omistamia hevosia.
      Mulla on jostain syystä aina kiinnostus vetänyt niihin hankaliimpiin tapauksiin ja vaikea hevonen ei pelota mua, mä en tiedä miksi se olisi väärin. Tiedän monia jotka eivät voi sietää tällaisia hevosia, eikä siinäkään mitään väärää ole? Vähän kuin kiistelisi siitä että onko vaaleempi vai tummempi leipä paremman makuista; jokaisella on makunsa ja mielipiteensä. Mä taas en osaa ratsastaa kauheen hyvin laiskaa hevosta, mikä vaatii hemmetisti taitoa ja duunia ja todella hyvin koulutetut, hieman ”automatisoidut” hepat taas ei oo mun lemppareita, muttas ei niissä mitään vikaa ole. Kaikilla on vahvuutensa varmasti ja mulla se on todennäköisesti noiden kivipäiden ratsastus.

  11. Hulijo sanoo:

    Ihanaa kuulla kuulumisia ja heppakuulumisia!<3 nää postaukset on parhaita!

Kommentoi