”Joo mä tunnen sen…” Etsä tunne.

01.03.2015

Kirjotin tähän jo hetken matkaa avautumista siitä, miten naurettavaa on, kun ihmiset luulevat tietävänsä elämästäsi kaiken yhden blogin perusteella, johon kerkeää sen 5% elämästä kirjoittaa. Usein ihmiset ovat olleet tilanteessa, jossa joku joka ei ole koskaan edes puhunut mulle, on alkanut kertomaan miten tuntee mut. Hmm, etsä tunne. Sä luet mun blogia, mutta sä et tunne mua.

Kirjoitin mm. siitä, miten olen arkisin minuuttiaikatauluni armoilla ja kerkeän juuri ja juuri järjestämään aikaa läheisilleni. Päiväni aloitan aamulla ja usein istun vielä keskellä yötä töiden parissa. Ne on tehtävä, sillä kukaan muukaan ei niitä puolestani tee. Tämä on minun valintani. Samaan aikaan joku tuntematon ihminen, joka ei viitsi käydä töissä syysä tai toisesta, kirjoittelee facebook seinälleen, jossa ihmettelee alentavasti muiden elämäntyyliä. Sitten pyyhin kaiken. Itseasiassa olen siinä pisteessä elämässäni ja sen verran päässyt näiden elämänpoliisien, kaikkitietävien kukkahattutätien sekä mielensäpahoittajien yläpuolelle, että minun ei ihan oikeasti tarvitse selitellä, saatika todistella elämääni yhtään kenellekkään.

En koskaan voi tietää, miksi joku haluaa niin kovasti arvostella muiden elämää. En voi kuin keskittyä omaani, jättää heidät tekemään omia valintojansa ja muistaa: Everything i got i earned and everything i’m going to get i deserve. Yks mun lemppari lauseista. Ja se on just näin. Mä saan olla iloinen saavutuksistani sekä joskus palkita itseäni, eikä sitä tarvitse pyydellä anteeksi. Mä olen lopen kyllästynyt ihmisiin, jotka ovat aina osoittelemassa muita syyttäen heitä heidän omasta pahasta olostaan, omasta tyytymättömyydestään. Se on fakta, että me eletään valtiossa, jossa jokainen saa yrittää ja jokaisella on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Me ehkä lähdetään hieman eri lähtöviivoilta kaikki (kuten edellisessä postauksessa kerroin omasta mitättömästä urheilutaustastani ja siitä, miten olen joutunut tekemään helvetisti duunia päästäkseni monen kanssa edes ”samalle viivalle”), mutta asiat täytyy ottaa niinkuin ne annetaan ja vain tehdä duunia unelmien eteen. Harva meistä saa mitään heti, jengi nauraa sun unelmille, useimmin sitä kaadutaan kuin onnistutaan, mutta jos jotain haluaa niin silloin täytyy olla valmis taistelemaan sen puolesta. Put up a fucking fight for what you love !

Ja niin kauan kuin ei eletä toisten saappaissa, tiedetä mikä duuni ollaan tehty niiden pientenkin askelien eteen tai tunneta mitä toinen tuntee, niin pidetään ne turvat kiinni muiden valinnoista elää tätä elämää ja laitetaan sekin energia siihen itsensä kehittämiseen, jos siis haluaa kehittyä. 

INSPIROITUKAA, älkää vihatko! Niin minä ainakin teen. Aina kun joku saavuttaa jotain tai tekee jotain mikä saa minussa aikaan kateutta, niin käännän sen motivaatioksi sekä inspiraatioksi. Minäkin pystyn tuohon, jos vain haluan. Oli kyse jonkun upeasta pakaralihaksesta, hienoista kengistä, prätkästä, asunnosta, lapsesta, perheestä, ystävyydestä, rakkaudesta, onnesta, asenteesta, tai mistä tahansa.

You become what you believe. Ja tämä pätee kaikkeen.

Muistakaa ihmiset, terve sielu terve ruumis.

PS. onneks hyvyyttä on niin paljon enemmän. <3 Keskitytään siihen.

Eipä mulla muuta. Vatsataudilta terkkuja!

IMG_6305

 


35 Responses to “”Joo mä tunnen sen…” Etsä tunne.”

  1. Tää on niin… just sitä itseään!! :D Parasta on kanssa se kun muut (ja usein vielä tuntemattomat) ihmiset tietävät sun asiat ja tekemiset paremmin kun itse. Sitte saa olla ihmettelemässä että joo ai oon vai ja muuta..

    Mut ei se mitään! Onneks on ainakin itse saanut sen verran arvosteluja ja suoraan sanottuna paskaa niskaan jo pelkästään yhden BLOGIN pitämisellä että bring it on vaan… Kateelliset arvostelee, ja meikä porskuttaa eteenpäin (:
    Oot ihana, jatka samaan malliin! Vihaajat vihaa ;)

  2. Mikaela sanoo:

    Amen sister ! Puhut asiaa. En ymmärrä miks jotkut ihmiset ei voi kannustaa toisia.. johtuuko se kateellisuudesta vai siitä että itse ei uskalla tehdä töitä unelmiensa eteen ja sen takia sitte koittaa lyttää toisia maahan ettei nekään onnistuisi. Mutta sä oot kyllä ansainnu kaiken positiivisen mitä sulle on tapahtunut elämässä.

    • linda sanoo:

      Kaikki ansaitsee kaiken positiivisen mun mielestä. Varsinkin jos sen eteen on tehnyt töitä. Ja harvemmin näkee menestyneitä, kovaa duunia tekeviä ihmisiä joiden nenät on muiden asioissa. :D
      Mutta kiitos paljon <3

  3. Inspiroitunut! sanoo:

    oon aina ihaillu terveitä elämäntapoja ja kaunista vartaloa yms.. Mutta vasta nyt lähiaikoina ku on alkanu itekki tajuumaan miten paljon liikunta ja ruokavalio vaikuttaa mieleen, niin en varmasti enää jää kotiin makaamaan ja murehtimaan mitään! Sun blogista saa niin paljon motivaatiota! Ei pidä välittää siitä mitä muut ajattelee vaan tehdä sitä mikä tekee onnelliseksi :)

    • linda sanoo:

      ihana kuulla! <3 se onkin hienoa, kun ns. teoista tulee tapoja ja osa arkea (:

  4. Ansku sanoo:

    Oikein. Hyvä asennepostaus heti aamusta.

    Pikaista paranemista!

    http://www.peaceandstyle.fi

  5. C sanoo:

    Särähti hieman korvaan tuo ”eivät VIITSI tehdä töitä”… tunnen monia ihmisiä jotka haluaisivat epätoivoisesti töihin mutta niitä ei tunnu löytyvän mistään. Onneksi he osaavat täyttää elämänsä mieluisilla harrastuksilla, kuten juurikin urheilemalla. Eivät vain makaa kotona tekemättä mitään, kuten ihmiset tuntuvat luulevan…

    • linda sanoo:

      Arvasin että joku tarttuu siihen. Valitettavasti näin on ettei moni viitsi , tosin on myös monia joka viitsisivät mutta eivät pääse. Itsekin muistan miten vaikeaa oli hakea duuniin varsinkin Helsingissä jos oli nuori ja vailla koulutusta.
      Tosin tälläiset ihmiset harvoin muiden elämää tuomitsevat.

  6. Kuu sanoo:

    täyttä asiaa! Monella tuntuu olevan noita arvostelijoita (itsellänikin niitä aina riittäny vaikka kuinka mukava olis ihmisille) oli aihe mikä tahansa. Sun tapauksessa kiireet ja fitness-jutut ja mun tapauksessa esim äitiys. Hirvee sotatanner jos on eri mieltä jostain asiasta kun valtaväestö tai se kun parisuhteesta puhutaan kylillä ”faktatietoa” ja itse ei oo ikinä edes tavannu puhujia :D kaikkee sitä näkee ja kuulee, mutta pääasia, että itse ja LÄHEISET tietää miten asiat on ja jakaa sitä positiivista energiaa ympärillään vaikka muut puhuis mitä :) mä oon päättäny, että jos en miellytä tuntemattomia, niin aivan sama, ei kaikkia oo tehty sydänystäviksi! Kuhan läheiset ketkä oikeesti tuntee sut pitää sua hyvänä tyyppinä, ni se kertoo paljon enemmän <3

    Ps. Tykkään sun blogista tosi paljon, hienoa työtä teet tämänkin kanssa!

  7. Sofia sanoo:

    Hienosti kirjoitettu! Kun vaan kaikki (tai edes suurin osa) tajuaisi keskittyä omaan elämään ja omiin unelmiin toisten dissaamisen sijaan, niin meillä olis täällä aika paljon enemmän onnellisia ihmisiä. Kukaan omaan elämäänsä tyytyväinen tuskin jaksaa esim pyöriä netissä kirjottamassa kateellisena paskaa muista.

  8. Myy sanoo:

    Aamen. Loistavaa tekstiä ja niin totta!

  9. Nelli sanoo:

    Hei, kuinkahan pian vatsataudin jälkeen uskaltaa salille palailla? T. Itsekin mahataudissa tällä hetkellä :D

  10. jv sanoo:

    Kuinka usein tuo belfie workout tehdääb viikossa…4-5 vai joka päivä. On muuten tehokas. Pikaista paranemista.

  11. Elise sanoo:

    Hienoa että joku muukin uskaltaa avautua tästä asiasta julkisesti, varmasti vielä enempi kuin pelkät kommentoijat samaistuvat tekstiisi! Musta tuntuu että kun mä olin nuorempi niin ihmiset oli jotenkin iloisempia kun nykypäivänä. Totta kai maailmojen aikojen alusta on aina ollut joku negis huutelemassa ja jakamassa pahaa oloaan muille, mutta jotenkin musta vaan tuntuu siltä että nykypäivänä pahaa oloa ja ilkeyttä on enemmän kuin esim. 10-vuotta sitten; tai sitten aika kultaa muistot. Eikä tämä ole siis pelkästään suomenkansan ongelma, vaan ihan joka maassa on muotia haukkua toista ja haastaa riitaa. En ymmärrä miksi toisen tsemppaaminen, kehuminen yms. on ihmisille nykysin niin vaikeaa? Mä itse olen kova tsemppaaja ja jos saan jonkun päivän paremmaksi tekojeni/sanojeni vuoksi, niin olen kyllä koko loppu viikon onnesta soikeana että saimpas jotakin hyvää aikaan, jesh! :)

    Puhuit hyvin tuosta kateudesta, oma elämäntilanteeni pakottaa minut juurikin kateelliseksi ihmiseksi, mutta en missään nimessä halua muille pahaa oloa! Nyt kun raskauden vuoksi olen ollut about 6kk asuntoni vanki (erittäin vaikea raskaus, paikat hajoaa, pahoinvointia yms.), jonka vuoksi sosiaalinen elämäni hipoo 0-rajaa sekä luonnollisesti olen myös turvonnut nesteen vuoksi kuin Michelin-Ukko; niin olen alkanut olemaan katkera, kateellinen yms. muille. Facebookissa en uskalla juurikaan käydä, sillä olen alkanut oikein tuntemaan syvää inhoa hyvännäkösiä ja aktiivisia ihmisiä kohtaan, koska he ovat _onnellisia_ ja tekevät sitä mikä ikinä saakaan heidät hyvälle tuulelle. Mutta, tunnistan nämä tuntemukset itsessäni ja koitan minimoida niitä, koska haluan uskoa että vielä jonain päivänä painan taas sen 53kg ja säteilen hyvää oloa. Toivotaan että usko kestää loppuun asti! :) Sanoit että ’käännät kateuden motivaatioksi’, postaukseni loppuun haluan vielä itsekin sanoa ääneen, että näin itsekin aion tehdä synnytyksen jälkeen!

    PS. Olet upea ja vahva nainen, Linda! ’Joo, mä tunnen sen’ -ihmiset vain kadehtivat elämääsi ja tahtoisivat olla sun kengissä. Älä ikinä anna jonkun mitättömän negiksen tulla sun unelmiesi tielle, sillä sillon he saavat sen mitä halusivatkin; pahan olon sulle. U rock! <3

    • linda sanoo:

      Olipas ihana kommentti!
      Mä oon aivan varma että tuo asenne vie sut minne sitten ikinä tähtäätkään, oli se 53kg ja aktiivinen elämä tai mitä tahansa!! <3 ja varmasti vaan entistä vahvempana ihmisenä, joka osaa arvostaa pienempiäkin asioita (:

  12. Olyah sanoo:

    Mä ihailen suuresti kuinka kunnianhimonen olet ja kuinka revit itteäs eteenpäin, samaa ei kaikista voi sanoa :)

    Kysyisin vielä sellasta, että oon kauemman aikaa miettinyt noita sun ruokavalio-ohjelmia, niin kuinka paljon sulla on kokemusta erityisruokavaliosta tai jonkun sairauden rajoittamasta ruokaohjelmasta? :)

    • linda sanoo:

      Kiitos, ihana kuulla!
      Meillä on koulussa opiskeltu tietenkin kaikki erityisruokavaliot, mutta tärkeintä on että oon itse ollut aina todella kiinnostunut asiasta ja ottanut selvää asioista. Mun mielestä itseoppiminen ja kokemus menee aina kaiken edelle (:
      Ja tietenkin jos tulee joku sairaus josta mulla ei jostain syystä ole tietoa tai taitoa auttaa, niin tietenkin ilmoitan askakkaalle. Näin ei ole koskaan vielä käynyt (:

  13. teepussi sanoo:

    Mikset oo sinkku? Ooks hetero? Etkai oo mäkättäjä?

  14. Erika sanoo:

    Täyttä asiaa puhut kyllä, hienoa että sulla on noin huippu asenne vaikka varmasti tulee paljon paskaakin niskaan :D Pysy yhtä itsevarmana ja aurinkoisena tyyppinä jatkossakin!

  15. sisi sanoo:

    Huh, et olis paremmin voinu tiivistää! Näinhän se menee! Tsempit vastatautiin toivottavasti menee pian ohi!

  16. miimi sanoo:

    Sun viimesimmät postaukset on ollu tosi ihania ja nyt taas tuli tällainen ”hate -puhe”? Tälläsella vaan lisää negatiivisuutta ja ei tosiaan anna sitå kuvaa et ei välittäis muista vaikka se varmasti niin onkin. Ihan turhaa mielestäni rehata ja provosoitua asioilla. ;D jatka ny ihmeessä tota linjaa millä oot ollu?on tosi hyviä postauksia tullu. Anna muiden olla ihan ormassa arvossaan.

    • linda sanoo:

      ei tässä musta oo mitään hate puhetta tai provosoitumista. On täysin normaalia että joskus puhutaan jostain vakavammistakin asioista, mä ottaisin tän lähinnä ehkä motivaatio puheena kuin minään muuna.
      Toki varmasti ne jotka tähän toisten arvosteluun sortuu ottavat tän vihapuheena, jos omatunto kolkuttaa :D

      • miimi sanoo:

        ……….anteeks mitä? Luuletko et tolla jatkuvalla piikittelyllä pysyy lukijat hiljaisina :D. Harmiko että aloin kehumaan !?

  17. Minä sanoo:

    Hei. Voisko olla näinkin? Ihmiset luulevat tuntevansa sinut ehkä siksi, koska kirjoitat niin sujuvasti ja koskettavasti sen mitä kirjoitat. Lukijana tuntuu, että ”puhut juuri minulle”. Joskus huomaan ajattelevani postausta lukiessani, että ”höh, miksi, et ole kertonut aiemmin…”.

    Toivon sinulle kaikkea hyvää! Pidä huoli, että henkilökohtaisimmat asiat säilyvät edelleenkin vain sinulla ja ihan luotettavimmilla läheisilläsi, se on voimavara, jonka avulla kestää kateellisten panettelut! Kiitos kuitenkin, että olet kirjoittanut esim. syömishäiriöstäsi. Voihan olla, että joku nuori nainsen alku on saanut kirjoituksestasi ”vertaistukea”. Pysy aina julkkiksena, josta ”paparazit” saavat otettua vain ”käsikädessä”-kuvia ja kirjoitettua ”vähemmän-kohu”juttuja. Maailma tarvitsee esikuvia! … Ei lehtien sivuilla elämäänsä riepottelevia kohujulkkiksia….

    Ai, että miksikö kirjoitin tuon tähän kommenttiin??? Koska vaikutat sopivalta esikuvalta niin monelle nuorelle naiselle! Toki pitää muistaa, että olet urheilija, eikä kaikkien tarvitse olla…

    Hyviä treenejä ja aurinkoista kevättä!

    • linda sanoo:

      Kiitos paljon kommentista. Varmasti monelle tulee sellainen olo, että tuntee minut, koska seuraa minua blogini kautta. Olen itsekin monesti ollut tilanteessa, jossa tuntuisi että tuntisin jonkun vain koska seuraan häntä jossain.
      Mutta että kerrotaan jotain ”faktoja” ihmisistä on typerää…

      Ja kiitos, siihen pyrinkin ja olen tehnyt viimeaikoina paljon valintoja ja kieltäytynyt kaikesta turhasta julkisuudesta, tv-formaateista jne, jotka eivät minua henkilönä eteenpäin vie. Julkisuutta toki, mutta haluan olla esillä asioiden parissa jotka koen omakseni. (:

  18. A sanoo:

    Sori ei liity aiheeseen mut tosta luokkakokous leffasta, niin miksi sä mainostat sitä että sun perse näkyy siellä :D ymmärrän kyllä, että on kivaa kun pääsee mukaan leffaan ja saa julkisuutta jne. Mut toi rooli ei oo kauhean ihailemisen arvoinen/muutaman vuoden päästä luultavasti kaduttaa..

    • linda sanoo:

      Pöh, ei varmasti kaduta! Siinä leffassa mun suoritus oli varmasti kaikista siveellisin :D huumoria elämään !

  19. veera matilda sanoo:

    Mun mielestä hyvä ja asiallinen postaus. Ei voi ketään luulla tuntevansa blogin takia. Käy tässä varmaan ilmi joitakin sun piirteitä, mutta ei kellään ole oikeutta kertoa millainen joku ihminen on, ellei tätä täysin tunne. Jos silloinkaan
    veeramatilda.blogspot.fi

  20. Milla sanoo:

    Hei!
    Ei liity aiheeseen mitenkään, mutta mitä käytit kisaväreinä? Käytitkö pro tania ja jan tanaa molempia? Millon levitit ne?

    • linda sanoo:

      Jan tana riitti mulle ja tosiaan 2 kerrosta niin olin jo ihan musta :D laitoin illalla ja aamulla :)

Kommentoi