RAIKAS PROTEIINI HERKKU!

20.06.2017

Testailin eilen aivan ihanan raikasta ja maukasta välipalaa, jossa yhdistin ProPudin vanukasta sekä heidän suklaan makuista pirtelöä ! Koko setissä on noin 200 kaloria ja pelkkää hyvää ravintosisältöä. Voiko silti olla hyvää? No VOI! Kokeile itse!

Näihin proteiini herkkuihin tarvitset (näistä saa 2 annosta):

  • Chian siemeniä 10g
  • Maitorahkaa 200g
  • ProPud vanukasta, itse käytin blueberry muffin makua 200g
  • ProPud Milkshake, makuna suklaa (josta annokseen ”loraus” oman maun mukaan)
  • Mustikoita tai pensasmustikoita noin 120g. Myös muita marjoja voi käyttää
  • Mehukeitto, mulla oli makunavadelma-persikka, mutta oman maun mukaan

 

Kasasin ensin lasin pohjalle ProPud vanukasta, jonka jälkeen ripottelin ensimmäisen kerroksen pensasmustikoita vanukkaan päälle. Sen jälkeen lisäsin ensimmäisen kerroksen maustamatonta maitorahkaa sekä siihen päälle toisen kerroksen marjoja. Laitoin vielä toisen kerroksen ProPud vanukasta ja vanukkaan päälle vielä yhden kerroksen marjoja. Lopuksi lorautin toiseen lasiin ProPudin milkshake juomaa suklaan makuisena sekä toiseen vadelma-persikka mehukeittoa. Lopuksi vielä ripottelin marjojen päälle vedessä paisutettuja chian siemeniä ja annos oli valmis!

Tekemiseen menee muutama hassu minuutti. Yhdestä 200g vanukkaasta sekä 200g maitorahkasta saa helposti kaksi annosta tehtyä.

Tämä herkullinen proteiini välipala sopii mainiosti niin aamuun, iltaan kuin vaikkapa treenin jälkeiseksi välipalaksi tai jälkkäriksi ! Herkuttelu voi vihdoinkin olla myös terveellistä!

 

KYNSIENTEKIJÄLLÄ ON VÄLIÄ

16.06.2017

Heippa!

Tänään vähän höpinää niinkin ihanasta ja pienestä, mutta kuitenkin niin isosta asiasta kuin kynnet! Ilman rakennekynsiä tai lakkauksia pärjää loistavasti, eikä sitä oikein edes kiinnitä huomiota omiin kynsiin KUNNES sitten taas menee laittamaan kynnet ja tajuaa miten suuri, piristävä vaikutus näteillä kynsillä voi ollakkaan. Ainakin itsellä on heti paljon naisellisempi fiilis. Itse en voi lakata mun kynsiä, koska lopputulos on joka ikinen kerta niin karmiva, että parempi vain olla ilman. Siksi mun on ainakin pakko turvautua ammattilaiseen, jos niille jotain haluan tehdä.

Mä en ole mikään kynsi spesialisti, obviously, enkä näin ollen osaa luetella teille mitään ihmeellisiä faktoja kynsistä tai niiden eroista. Ainoat asiat jotka mä tajuan ja joita mä asiakkaana arvostan ovat:

  • miltä ne näyttää
  • miten hyvin kynnet kestävät
  • miten tekijä kohtelee mun käsiä niitä tehdessä
  • minkälainen kokemus kynsien laittaminen ylipäätään on

Mulle on todella tärkeää se, että kokemus asiakaspalvelusta on miellyttävä. Mulla on muutamia kokemuksia kynsientekijöistä, jotka on jääneet sen verran ahdistaviksi tai kiusallisiksi, etten ole sen jälkeen pitkään aikaan halunnut mennä laittamaan kynsiä.

Ahdistavalla tarkoitan sitä, kun tekijä utelee multa lähinnä ketä julkkiksia tunnen, millainen kukakin on oikeassa elämässä ja menee aivan liian henkilökohtaisiin asioihin. Kiusalliselta tarkoitan sitä, kun ei ole oikeastaan mitään puhuttavaa ja energiat eivät vain synkkaa.

Siinä penkissä istutaan 1-2 tuntia, joten on ainakin mulle aivan hemmetin tärkeää, että asiakaspalvelu on viihdyttävää ja että siellä on kiva käydä. Mä oon löytänyt nyt sellaisen kynsien tekijän, että mun tekisi mieli jäädä sinne istuskelemaan vielä muutamaksi tunniksi vain höpöttämään ja naureskelemaan! Aika menee kuin hujauksessa ja joka kerta on ollut ihan mielettömän hauskaa sekä saanut lähteä hyvillä fiiliksillä. Kaikenlisäksi kynnetkin ovat aina olleet just sellaiset, kun oon halunnutkin.

Uskon vahvasti että nyt olen löytänyt mulle täydellisen kynsityypin josta en hevillä luovu. Samalla tapaa kuin mun kampaajakin on pysynyt samana jo vuosia, koska mulle on tietenkin lopputulos tärkeää, mutta myös se, että kokemus on ihana, eikä tunnu siltä, että taas joutuu istumaan 2-3 tuntia tuppisuuna tai hiillostuksessa perse puutuen penkissä, eikä sen vuoksi oikein edes tee mieli mennä.

Lopputulos on aina ollut ihan super ihana ja mä en millään malta odottaa jo seuraavaa kynsihuoltoa, jotta pääsee suunnittelemaan uusia kynsiä ja viettämään super hauskaa aikaa! Mulla ei ole kertaakaan irronnut tai haljennut mitään vaikka aika lailla kynnet saavatkin kyytiä salilla.

Tämä mieletön persoona on Elisa niminen olento, joka duunailee kynsiä AK NAIL studiolla Hakaniemessä. Elisa on ”harjoittelija” ja hinnat pyörivät siinä 50-60€ paikkeilla, sisältäen kaiken glitteröinnin ja muun härpäkkeen mitä ikinä haluaakaan. Elisa tekee myös aivan IHANIA henna tatskoja!

Varaukset ja tiedustelut Elisa:
0400 655 231
beautyprettybird@gmail.com

Instagram: beautyprettybird

facebook: Pretty Bird Beauty

ENERGISOIVA JA TERVEELLINEN MILKSHAKE!

13.06.2017

Kirjoitan tällä viikolla NIJE:lle sisältöä heidän blogiinsa ja siihen kuuluu myös erilaisten reseptien keksiminen ProPudin herkullisista tuotteista. Eilen kehittelin kotona pirtelön, joka on terveellinen sekä älyttömän energisoiva ja kaiken lisäksi vielä aivan törkeän hyvää, joten ajattelin jakaa sen myös oman blogini puolella.

Ainekset:

  1. ProPudin valkosulkaa vadelma milkshake
  2. Mangoa
  3. Inkivääriä (itse tykkään laittaa aika reippaasti)
  4. Tyrnimarjoja
  5. Granaattiomenan siemeniä
  6. Appelsiinia
  7. Passion hedelmää

 

 

Sekoitin ProPud valkosuklaa vadelma juoman, puolikkaan Mangon, 30g tyrnimarjoja ja puolikkaan granaattiomenan blenderiin. Lisäsin myös sekaan inkiväärin palasia. Itse tykkään inkivääristä, joten heitin sekaan noin 5 viipaletta, eikä mielestäni maku ollut lainkaan liian esiin pompahtava. Lopuksi sekoitin ainekset blenderissä.

Tyhjään smoothie lasiin ripottelin pohjalle ensin granaattiomenan siemeniä, jonka jälkeen kaadoin lasin noin puoliksi täyteen smoothieta. Pilkoin smoothien sekaan pieniä palasia appelsiinia, ripottelin sekaan tyrnimarjoja sekä passon hedelmää.

Juomasta tuli aivan mielettömän fresh, söpöllä ja raikkaalla tavalla makea sekä super energisoiva ja terveellinen! Juoma sopii mielestäni niin juhliin kuin aamupalaksi sekä välipalaksikin! Sen voi juoda pillillä tai syödä lusikalla, ihan miten itse haluaa.

Tekemiseen menee maximissaan 5 minuuttia, joten jokainen jaksaa ja osaa väsäillä vastaavan. Tämän pirtelön avulla jaksat ja pysyt terveenä koko kesän!:)

 

 

18 FAKTAA MINUSTA JA BLOGISTANI

12.06.2017

Minulla on kunnia olla tämän viikon bloggaaja ja sen kunniaksi julkaisen pienimuotoisen esittelyn itsestäni sekä blogistani! 

 

Mistä blogisi nimi tulee? Olen alusta saakka käyttänyt nimeä Linda Manuella blogissani sekä jokaisella sosiaalisen median tililläni. En ihan tarkkaan muista miksi päätin käyttää tätä yhdistelmää, mutta sen verran ainakin muistan, että en halunnut tuoda sukunimeäni julkisuuteen. Ainoastaan minun sukulaisillani sekä perheelläni on tämä sukunimi ja halusin pitää heidät touhujeni ulkopuolella. Linda Manuella tulee kahdesta ensimmäisestä nimestäni. Taidan julkaista nyt ensimmäisen kerran koko nimeni täällä, mutta here it comes: Linda Manuella Nastasja Danakas.

Moni on usein luullut sukunimeni olevan Manuella. Joskus olen kuullut jopa juoruja siitä, miten olin muuttanut sukunimeni Manuellaksi. Joskus ärsyttää, että vaikka olen aina käyttänyt nimeä Linda Manuella joka puolella somea ja mediaa sekä painottanut medialle, että käyttää ainoastaan Linda Manuella nimeä, niin silti media käyttää välillä oikeaa sukunimeäni, vielä kaikenlisäksi 90% väärin kirjoitettuna. Edes mun henkilökohtaisesta Facebookista ei löydy mun sukunimeä.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? Olen aina ollut kova kirjoittamaan. Multa löytyy vajaa kymmenen paksua, täyteen kirjoitettua päiväkirjaa. Olen aina purkanut ajatuksiani kynän kautta, joko piirtelemällä tai kirjoittelemalla ja aloitin blogini lähinnä sillä fiiliksellä, että halusin kirjoittaa nettiin päiväkirjaa.

Blogin perustin alkuvuonna 2011 ja kirjoittelin lähinnä innostuksesta terveellisiin elämäntapoihin, fitnekseen sekä seikkailuistani Helsingissä. En koskaan ajatellut blogini tulevan suureksi tai muiden, kuin ystävieni tietoisuuteen.

Mikä on parasta bloggaamisessa? Omien ajatusten purkaminen sekä vuorovaikutus muiden kanssa on parasta. On mieletöntä jakaa kummallisimpiakin  fiiliksiä sekä ajatuksia ja saada siihen vielä vastakaikua muilta. Bloggaaminen on myös avannut mun ajatusmaailmaa mielettömästi, kasvattanut mua paljon sekä olen joutunut opettelemaan ajattelemista todella monilta eri näkökulmilta ja lähtökohdista.

Mikä taas haastavinta? Juurikin se, ettei asiat ole koskaan niin mustavalkoisia. Välillä on haastavaa tuoda omia mielipiteitä julki, sillä siinä on aina se vaara, että loukkaa jotain tahtomattaan tai unohtaa ottaa asian huomioon tietyiltä eri näkökulmilta. Ihmisillä on välillä tapana käsittää asiat mielellään väärin ja sen mahdollisuuden poistaminen hankaluuttaa usein mielipiteiden ilmaisua.

Paljasta kolme suosikkiblogiasi! Mistä pidät niissä? Mä en ihan hirveesti seuraa blogeja, mutta pidän hirveästi esimerkiksi Ananasraasteen asenteesta, Eeva Rootsin rohkeudesta ja Julia Toivolan kuvat ovat aina super upeita!

Paljasta kolme Instagram-suosikkiasi! Mistä pidät niissä? Ehdottomasti MollyRustas, joka on mun mielestä niin kaunis aina. Mä pidän siitä, että se ei julkaise pelkästään niitä tekohymy kuvia, vaan on kuvissa todella sielukkaan oloinen. Josefinehj on mielestäni söpö, mutta eniten pidän hänen rohkeista sekä koskettavista kuvateksteistään. Mä itsekin rakastan postata aika diippejäkin tekstejä kuviini. Harmittaa vaan, jos joku olettaa niiden olevan aina osoitettu jollekkin, vaikka eivät ole. Kolmas lemppari on varmaankin tällä hetkellä tfrtc nimimerkin takaa postaava pikkumimmi, jonka asenne ja suorasanaisuus muistuttaa mua itseäni nuorempana. Hän on hauskan oloinen mimmi jäätävällä asenteella ja upealla ulkonäöllä.

Mikä on hauskin muistosi bloggaamiseen liittyen? Varmaan niitä aikoja on jäänyt eniten mieleen, kun jengi alkoi tunnistamaan mua kaduilla. Se oli aluksi todella hämmentävää ja pelottavaa.

Olen myös törmännyt usein ihmisiin, jotka väittävät etteivät tiedä minua tai blogiani, mutta jossain kohtaa keskustelua lipsauttavat lukeneensa blogistani jostain aiheesta. Se on aina yhtä hämmentävää ja samalla huvittavaa.

Jos pitäisi valita yksi suosikki omista postauksistasi, mikä se olisi? En osaa sanoa. Pidän eniten syvällisistä postauksista, jotka ovat todella arkoja aiheita itselleni. Niistä olen aina saanut eniten ja niiden julkaiseminen on aina todella pelottavaa, mutta myös helpottavaa. Olen antanut itsestäni aina paljon blogissa ja asettanut itseni tietoisesti haavoittuvaiseen asemaan; ihmisten on helppoa käyttää avoimuuttani minua vastaan, mutta olen kiitollinen siitä, että harva kuitenkaan tekee niin. Aitous ja avoimuus sekä tietynlainen rohkeus ovat asioita, joita yritän vaalia itsessäni. Toivon etten menetä rohkeutta olla avoin blogissani.

Vinkkini aloittavalle bloggaajalle: Mieti millainen olet; millaisena haluat brandata itsesi ja mitä sinä edustat. Haluatko antaa ihmisten tutustua sinuun syvemmin, vai bloggaatko mielummin vaikkapa vain muodista ja kauneudesta hyvin neutraalisti?

Yksi pahimpia mokia on yrittää olla kuin joku muu. Se ei lähde susta itsestäsi ja paistaa kyllä läpi. Bloggareita on niin paljon, että meidän on pakko erottua joukosta, jos haluamme menestyä.

Mitä arvostat muissa ihmisissä? Rehellisyys ja aitous on mulle ihan ykkös juttuja. Mä olen ihminen, jota kiehtoo juurikin ne mystisimmät tyypit. Ne jotka pelottavat muita, koska ovat jopa pelottavan rehellisiä ja omaperäisen aitoja. On tietenkin eriasia olla moukka ja törkeä, sanoa kaikki ääneen mitä sylki suuhun tuo ja naamioida se rehellisyyden piikkiin, kun taas hyvällä maulla rehellinen ihminen joka myös arvostaa muita ja muiden mielipiteitä sekä tunteita.

Mikä on elämäsi paras päätös? Nyt on todella vaikea kysymys. Ehkä itseeni luottaminen ja se, että pysyn uskollisena itselleni. Ne ovat asioita, joista muistuttelen jatkuvasti itselleni.

Outo tapa, josta moni ei tiedä: Mulla on ollut pienestä asti pakkomielle numeroon neljä. Saatan tehdä jonkun asian neljä kertaa; esimerkiksi koskettaa jotain ovea. Neljä tulee siitä, että alunperin numero oli kolme, mutta neljäs kerta on varmistus, jos joku kolmesta (esimerkiksi) kosketuksesta ei osunut kunnolla.

Asia, josta pidän itsessäni: Pidän mun silmistä, sillä ne kertovat musta paljon. Mulla on aina ollut todella tunteikkaat silmät.

*Jatka lausetta:*

Nolottaa myöntää, mutta… Musta on jotenkin aina ollut niin noloa, miten helposti ihastun ihmisiin jotka lähinnä ignooraa mua. Tiedostan että se on typerää, mutta se vaan on mulle joku heikko kohta. Myös rikkinäiset ihmiset kiehtovat mua ja haluan aina korjata sekä parantaa muita, usein satuttamalla itseäni. Särjen siis itse oman sydämeni tietoisesti lähes joka kerta.

Vapaa-ajallani… Etsin isoimmat vaatteet mitä löydän ja hengaan niissä. Mulla on aina aivan karmivat römppä vaatteet päällä kotona ja tönötän töiden parissa tukka pystyssä. Niinkuin tälläkin hetkellä. En koskaan voisi olla nainen, joka aamulla ensimmäisenä laittaa itsensä nätiksi ja hengaa vain söpöissä asuissa tukka laitettuna.

Haluaisin oppia… Haluaisin oppia uusia kieliä lisää, kuten venäjää sekä espanjaa.

Kun kukaan ei näe… En keksi tähän mitään järkyttävää salaisuutta. Ehkä se, miten römppä olen kotona tulisi monelle yllätyksenä. Mulle on tosin moni ihminen sanonut, että on helpottavaa miten loppujen lopuksi rento ja huoleton olen, sillä ainakin mulle on hyvin raskasta viettää aikaa ihmisen kanssa, joka jatkuvasti stressaa ulkonäöstään sekä siitä, että kaiken pitää olla täydellisessä järjestyksessä. Haluaisin jopa olla enemmän sellainen ihminen, mutta en pysty.

10 vuoden kuluttua… Olen toivottavasti rakastunut, terve sekä onnellinen! Toivon myös, ettei mulla ole niin kamalaa ikäkriisiä, kuin esimerkiksi tällä hetkellä. Vanheneminen on mun mielestä pelottava asia ja mua ahdistaa se, miten nopeasti vuodet vierivät! Just mä täytin 18 vuotta! En halua ajatella 10 vuoden päähän. :D

 

HYVÄ VOITTAA AINA

09.06.2017

Nyt on ollut aivan hirveesti aiheeseen liittyviä blogitekstejä, snäppi avautumisia sekä keskustelua nettikirjoittelusta ja varsinkin siitä netissä haukkumisesta. Se on ikuisesti todella surullinen ilmiö ja tuntuu olevan todella arka aihe varsinkin uusille julkisuuteen astuville henkilöille. Todella moni ”uudeksi kohteeksi” joutuva haluaa keskustella asiasta ja nostaa aiheen usein esille, viitaten vihaajiin sekä kateellisiin ihmisiin. Huomaan usein keskustellessani jonkun tuoreen julkisuuteen tulleen henkilön kanssa, että heillä on kova tarve tuoda esille sitä, miten ei pidä välittää haukkujista ja mollaajista. Se on aivan totta.

Olen huomannut itsessäni jo pitkään, että en oikeastaan uhraa energiaani lainkaan ”vihaajille”, jotka toivovat minulle sekä muille epäonnistumista tai ajattelevat muista pahaa. Jotkut saavat motivaatiota yrittää kovemmin juurikin vihaajilta, mutta mua vihaajien vuoksi jonkun asian tekeminen ei motivoi lainkaan. Teen asioita elämässäni jotka tekevät minut onnelliseksi ja joita itse haluan aidosti tehdä. Musta on erikoista saada motivaatiota vihasta. Itse ponnistin jonkinlaista sisua siitä nuorempana, mutta en enää.

Oli mullakin aikani, kun jaksoin vielä ihmetellä moista ilmitöä, mutta arvatkaa mitä? Se ei valitettavasti koskaan loppunut ihmettelyllä. Jotkut ihmiset ovat ilkeitä, pahoja ja purkavat tunteitaan muiden kustannuksella. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että viitsisin tuhlata aikaani todistellakseni netissä läyhääville ihmisille jotakin. Vaikka saavuttaisin mitä tahansa elämässä, tekisin ihan mitä vain, jotkut ihmiset eivät silti koskaan pitäisi minusta, eikä kirjoittelu tai negatiivisuus lopu niin kauan kun se kumpuaa ihmisistä itsestä. Olemme usein vain kohde, johon se puretaan.

Ymmärrän toki aiheellisen sekä asiallisen kritiikin ja on totta, että julkinen ammatti ja itsensä esille tuominen vaatii veronsa sekä aiheuttaa keskustelua. Ikuisesti käytetty ”mutta kun on julkisuudessa, niin pitää kestää” on kuitenkin mielestäni jopa hieman surullinen argumentti. Miksei mulla itsellä ole tarvetta haukkua brutaalisti ketään netissä anonyymisti tai keksiä mitä ihmeellisimpiä juoruja jostakin vain koska voin? Siksikö, että en pidä jonkun ulkonäöstä tai luonteesta? Annan paljon mielummin kohteen olla ja etsin jotain mikä mua miellyttää ja keskistyn siihen. Inspiroidun, motivoidun ja ihailen mielummin kuin vihaan. Oletko koskaan miettinyt, mitä tuollainen pahan olon oksentaminen muiden päälle tekee ihmiselle? Ihmistä ei saastuta se mitä hän kuulee, vaan se mitä hänen suustaan tulee. Kohdetta varmasti sattuu rumat sanat hetkellisesti, mutta ne eivät kuitenkaan loppujenlopuksi tee hänestä pahaa ihmistä, vaan kirjoittajasta itsestä. Rumista sanoista pääsee yli ja niihin jopa tottuu, mutta se fakta, että kirjoittaja on pelkuri sekä ihmisenä hyvin epämiellyttävä ei muutu miksikään.

Miten mä reagoin netissä tapahtuvaan lätinään tai valheellisiin artikkeleihin itsestäni? Harvemmin on kivaa lukea kirjaimellisesti paskaa itsestään mistään, mutta asia nyt on niin, että ihmiset lätisee ja se ei lopu ikinä. Pelkurit huutelee anonyymisti, lyövät takaapäin ja juoksevat nopeasti piiloon. Jos joku haluaa lietsoa elämässään sellaista energiaa niin sille en voi mitään. Luotan siihen, että jokainen jonka mielipiteellä on väliä, omaa sen verran kapasiteettia, että näkee tällaisen toiminnan läpi.

Mun frendeistä harva on julksuuden henkilö, joten heille vastaava toiminta on aina yhtä kummallista. Multa kysytään usein eikö musta tunnu pahalta ilkeät kommentit, miksi en reagoi kaikkeen mitä musta kirjoitetaan? Koska mä en jaksa. Mä olen hyväksynyt asian jo vuosia sitten. Sillä ei loppujen lopuksi ole mitään väliä, mitä anonyymi maskin takaa huuteleva ihminen musta ajattelee. En edes halua viehättää tällaisia ihmisiä, sillä emme kohtaa millään tasolla. Mulla on itsellä ollut pokkaa jo vuosia kertoa rohkeasti mielipiteitäni sekä ajatuksiani omilla kasvoillani.

Milloin mulla on iso nenä, milloin karmivat huulet, seitsemän poikaystävää tai muuten vain pelkässä luonteessa kaikki todella pielessä. Ulkonäölleni en voi mitään, tiedostan miltä näytän erittäin hyvin, onhan tätä pärstää joutunut tuijottamaan pian 25 vuotta. Mielelläni vaihtaisin asioita itsessäni, kukapa ei, mutta näillä mennään! Luonteessani on varmasti vikoja, itseäkin naurattaa miten kapeakatseinen ja kärkäs sitä onkaan nuorempana ollut, mutta ihmisenä pyrin parhaani mukaan kasvamaan ja kehittymään. Mitkään asiat eivät kuitenkaan muutu mihinkään, vaikka joku ulkopuolinen asioillani päätään vaivaisi.

Ulkonäön haukkuminen ja mun elämän spekulointi on jopa huvittavaa, kunhan siihen ei sekoiteta ketään ulkopuolisia. Viimeksi eilen meillä oli aivan hemmetin hauskaa Jodelissa surffaillessa, kun oltiin frendillä katsomassa leffaa porukalla. Rosa tapailee jotain turkkilaista espalla ja minä yhtiökumppaniani.  Ja kyllä, mun frendi aloitti musta ketjun mun ”kihlautumisesta” naamani edessä. Siinä sitten kisattiin, kuka heittää dorkimman kommentin kehiin ja kikateltiin. 

Joskus on hauskaa, aina ei. Niinkuin sanoin, ulkonäön arvostelu ja parisuhteiden spekulointi on ihan hauskaa ja harmitonta. Pahimpia kommentteja mitä olen koskaan joutunut lukemaan, olivat kun ihmiset kirjoittivat nettiin, miten ansaitsin isäni kuoleman, koska olen aina päässyt niin helpolla elämässäni ja oli mulle ihan oikein. Tai miten mun syksyn 2015 kokemani totaalinen burn out oli vain tekosyy mulle dokata ja jättää kisat väliin, samalla kun kamppailin kotona terveyteni kanssa täysin epätietoisena tulevaisuudesta ja siitä, tulenko enää koskaan palautumaan ja toipumaan henkisesti sekä fyysisesti. Mä en voi edes kuvitella, miten myrkyttynyt joku ihminen voi olla, joka tuollaista ajattelee. Silloin viimeistään ymmärsin, että jotkut ihmiset ovat vain kuvottavan pahoja, enkä minä tai kukaan täällä voi asialle mitään. 

Me kaikki saadaan varmasti osamme ihmisten pahuudesta tässä maailmassa ja epäreiluja asioita tapahtuu. Ilkeys ei lopu ilkeydellä, joten suosittelen kaikesta huolimatta kaikille niihin positiivisiin ja hyviin asioihin keskittymistä. Tehdään asioita joista tullaan onnelliseksi, yritetään ajatella hyvää itsestämme ja muista sekä myös tehdä hyviä asioita. Kiltteyttä ei koskaan ole liikaa ja uskon siihen, että hyvä voittaa aina.

Uskon siihen, että jengi alkaa yhä enemmän tajuamaan positiivisen ajattelun vaikutuksen omassa elämässä sekä sen, mitä moinen negatiivisuus ja muiden haukkuminen, suoranainen pelkuruus tekee itselle. Sä et tykkää jostain ihmisestä, mutta tykkäätkö sä edes itsestäsi? Hyvyys tuo niin paljon enemmän itselle, että tuollainen muiden haukkuminen on aivan typerää ja suoraan sanoen vähä-älyistä toimintaa ihmistä itseäänkin kohtaan.

Hyviä tyyppejä on varmasti enemmän ja olen super kiitollinen mun ihanille seuraajille sekä lukijoille, teidän kommentit piristää aina päiviä ja saa hyvälle fiilikselle.

Ihanaa viikonloppua kaikille hyviksille <3

PS!  Kuvien jumpsuit ja takki: Na-kd.com. Koodilla lindamanuella saat na-kd.com verkkokaupasta -20% alennusta. :)